Mietin vakavissani eroa vaimosta kun tämä sairastui vakavasti
Kesällä vaimolla todettiin krooninen sairaus ja heti päätettiin, että lapsen hankinta laitetaan jäihin koska halusin olla vaimon tukena ja oppia kaiken tästä kroonisesta sairaudesta joka tuli puskista. Kummankaan suvussa ei ole sairautta ja olen tässä tutkinut netistä mahdollista periytyvyyttä ja järkyttynyt entisestään. Minä haluan tulla isäksi terveelle lapselle, mutta en ole asiasta hiiskunutkaan vaimolle sanaakaan ja kesällä emme puhuneet lääkäreille mitään, että olimme yrittäneet lasta tuloksetta. Asia on nyt jäissä toistaiseksi. Minulla on puhtaat geenit ja jos olen itselleni täysin rehellinen niin rakkaus vaimoani kohtaan on hiipunut tuon tauti paholaisen vuoksi, vaikka en vaimoa syytä mistään ei hän tätä itselleen aiheuttanut. Vaikea asia ja terapiassa emme ole käyneet, koska ei se muuta asian laitaa. Erotako vaiko ei? Vaimon kanssa aletaan hiljakseen päästä jaloilleen sairauden toteamisesta ja minä syyllistän itseäni koska tunnen väärin. Olen tukena vaikka vaimo hoitaa ja lääkitsee itse itsensä.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Lähde kasvamaan ihmisenä, vaimonasi en haluaisi edes elää kanssasi. Minua ei jättänyt sairauden vuoksi rakastettu, vaan ns karmasisarus. Epäilen vähän ettemme tule selviämään tästä kuivin jaloin kumpikaan tässä elämässä - tai edes seuraavassa.
Karmasisarus??
Tuollaisia sikoja on melko paljon. Suosittelen kertomaan ajatuksistasi vaimollesi. Hänellä on oikeus tietää miehensä olevan todellisuudessa elukka.
Vierailija kirjoitti:
Minä sairastuin syöpään. Mies ei ole tukenut ollenkaan, päinvastoin. Se olen minä, joka valmistelen eroa nyt. Sairastuminen kirkastaa sen, että ei kannata hukata ainutkertaista elämäänsä huonossa parisuhteessa. Jos ap puhuisi ajatuksistaan vaimolle, niin kaikki helpottaisi, sillä vaimo lemppaisi painolastin elämästään, eikä ap:n tarvitse itse printata erohakemusta, allekirjoittaa vain.
PS. Sairaalasta ei päästetty minua kotiin, jos siellä ei ole muita, kun oli leikkauksen jälkeen heikko vointi, enkä olisi pärjännyt yksin ja olisi voinut tulla vaaratilanne. Mies oli mökillä tunnin ajomatkan päässä, pyysin että hän lähtisi sieltä kotiin päivää aiemmin. Mies ei viitsinyt.
Mies sitten varmaan maksaa sen sairaalalaskun kun ei viitsi omaa vaimoaan auttamaan lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde kasvamaan ihmisenä, vaimonasi en haluaisi edes elää kanssasi. Minua ei jättänyt sairauden vuoksi rakastettu, vaan ns karmasisarus. Epäilen vähän ettemme tule selviämään tästä kuivin jaloin kumpikaan tässä elämässä - tai edes seuraavassa.
Karmasisarus??
Olen eri. AI kertoo:
Karmasisarus voi tarkoittaa:
Henkistä sisarusta, jonka kanssa sinulla on karmallinen yhteys eli olette kohdanneet toisianne aiemmissa elämissä ja teillä on jonkinlainen yhteinen oppimistehtävä tai kohtalo.
Henkilö, jonka kanssa jaat karmallisen sidoksen, kuten keskeneräistä karmaa, jota työstetään yhdessä tässä elämässä.
Sielunsukulainen tai sielunperheeseen kuuluva henkilö, mutta ei romanttisessa mielessä kuten sielunkumppani, vaan enemmän sisaruksellisessa tai perheellisessä merkityksessä.
Karmasisarukseni on sitten täysin urpo.
Mitä järkeä jatkaa kroonisesti sairaan puolison kanssa jos on hyvä mahdollisuus suhteeseen terveen kanssa? Loppuelämä pitäisi puolison sairauden kanssaan elää. Se vaatii valtavasti työtä ja silti parisuhde voi huonommin kuin ilman sairautta.
Kaikilla meillä on jotain sairauksia perimässä. Sen lisäksi sairauksia tulee myös mutaatioiden kautta. Sitten on vielä ne periytyvät sairaudet, joissa sairas geeni pitää saada kummaltakin vanhemmalta.
Jos osat olisi toisinpäin niin vaimolla olisi suorastaan velvollisuus erota jotta saa elää täyttä elämää.
Jos et enää rakasta häntä, niin eroa.
Vierailija kirjoitti:
Minä sairastuin syöpään. Mies ei ole tukenut ollenkaan, päinvastoin. Se olen minä, joka valmistelen eroa nyt. Sairastuminen kirkastaa sen, että ei kannata hukata ainutkertaista elämäänsä huonossa parisuhteessa. Jos ap puhuisi ajatuksistaan vaimolle, niin kaikki helpottaisi, sillä vaimo lemppaisi painolastin elämästään, eikä ap:n tarvitse itse printata erohakemusta, allekirjoittaa vain.
PS. Sairaalasta ei päästetty minua kotiin, jos siellä ei ole muita, kun oli leikkauksen jälkeen heikko vointi, enkä olisi pärjännyt yksin ja olisi voinut tulla vaaratilanne. Mies oli mökillä tunnin ajomatkan päässä, pyysin että hän lähtisi sieltä kotiin päivää aiemmin. Mies ei viitsinyt.
Se, että mietin eroa ei johdu menneisyydestä eikä vaimosta vaan sairaudesta. En ole jättänyt vaimoa yksin sairaalaan vaan olen ollut tämän tukena, niin myös nyt kun eilen piti yllättäen käydä piipahdus päivystyksen kautta. Ymmärrän ettei elämää ja sairastumista voi valita eikä vaimolla ole syöpää kuten sinulla mutta krooninen sairaus ei ole ollut helppoa hyväksyä kummallakaan. En koskaan toimisi tavalla kuten sinun miehesi on toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Lupasitko rakastaa niin myötä- ja vastoinkäymisissä?
Lupasimme molemmat, mutta kroonista sairastumista en olisi ikinä osannut odottaa ja olen joutunut monta kertaa katsomaan vierestä ja lohduttamaan vaimoa, kun näen kuinka vaikea asia sairastuminen on ollut hänelle. Meille sanottiin kesällä, että sairauteen on lääkitys mutta paranemiskeinoa ei ole vielä kehitetty ja muistan vieläkin hoitajan sanat kuinka sairastuminen voi olla iso pala purtavaksi niin yksin kuin yhdessä ja toivoi meidän puhaltavan yhteen hiileen.
Vierailija kirjoitti:
No ainakin nyt se, että sinulle ei ole puhtaat geenit. Kenelläkään ei ole. Me jokainen kannamme joidenkin perinnöllisten sairauksien periytyvyttä geeneissämme. Tilanteessasi rakkaus ja elämän arvosi nyt punnitaan. Täydellistä elämää on kenenkään meistä turha odottaa.
Ilmaisin itseäni väsyneenä hieman kömpelösti, mutta se mitä tarkoitin ns. puhtailla geeneillä on, että minä olen täysin terve ja samoin molemminpuolinen sukuni on eikä meillä ole mitään yleisiä sairauksia tai muita ongelmia perimässä ja geeneissä. Vaimon tapaus säikäytti ja ymmärrän ettei elämää voi ennakoida, mutta mitä tulee eroon niin pohdin asiaa, meillä on hyvä liitto ja kaikki muu toimii loistavasti. Kesästä saakka vaimon sairastuminen on aiheuttanut huolta ja murhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin nyt se, että sinulle ei ole puhtaat geenit. Kenelläkään ei ole. Me jokainen kannamme joidenkin perinnöllisten sairauksien periytyvyttä geeneissämme. Tilanteessasi rakkaus ja elämän arvosi nyt punnitaan. Täydellistä elämää on kenenkään meistä turha odottaa.
Ilmaisin itseäni väsyneenä hieman kömpelösti, mutta se mitä tarkoitin ns. puhtailla geeneillä on, että minä olen täysin terve ja samoin molemminpuolinen sukuni on eikä meillä ole mitään yleisiä sairauksia tai muita ongelmia perimässä ja geeneissä. Vaimon tapaus säikäytti ja ymmärrän ettei elämää voi ennakoida, mutta mitä tulee eroon niin pohdin asiaa, meillä on hyvä liitto ja kaikki muu toimii loistavasti. Kesästä saakka vaimon sairastuminen on aiheuttanut huolta ja murhetta.
Kenestäkään ei voi sanoa, että ei ole mitään perimässä ja geeneissä. Kai sä tajuat, että sulla voi olla joku geenivirhe ja oikein paskalla tuurilla uudella puolisolla sama virhe jolloin lapsi saa sairauden. Se, että ei oireile mitenkään ei tarkoita sitä, että ei voisi olla mitään. Lisäksi melkoista paskapuhetta, että sun kummankin vanhemman puoleisissa suvuissa ei muka olisi yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olen varmasti poikkeus ajatuksineni, mutta jos olette nuoria ja teillä ei ole vielä lapsia, ehdottaisin eroa. Et selvästikään rakasta vaimoasi tarpeeksi. Hän ansaitsee rakastavan kumppanin. Toisaalta sinulla on tämä ainoa elämäsi, ja jos uhraat lapsitoiveesi, katkeroidut. Elämme täällä vain hetken ja sitten se on ohi.
Samaa mieltä. Kannattaa erota.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin nyt se, että sinulle ei ole puhtaat geenit. Kenelläkään ei ole. Me jokainen kannamme joidenkin perinnöllisten sairauksien periytyvyttä geeneissämme. Tilanteessasi rakkaus ja elämän arvosi nyt punnitaan. Täydellistä elämää on kenenkään meistä turha odottaa.
Ilmaisin itseäni väsyneenä hieman kömpelösti, mutta se mitä tarkoitin ns. puhtailla geeneillä on, että minä olen täysin terve ja samoin molemminpuolinen sukuni on eikä meillä ole mitään yleisiä sairauksia tai muita ongelmia perimässä ja geeneissä. Vaimon tapaus säikäytti ja ymmärrän ettei elämää voi ennakoida, mutta mitä tulee eroon niin pohdin asiaa, meillä on hyvä liitto ja kaikki muu toimii loistavasti. Kesästä saakka vaimon sairastuminen on aiheuttanut huolta ja murhetta.
Kenestäkään ei voi sanoa, että ei ole mitä
Itse tiedän oman perimäni ja sen tiedän varmasti etten tule sairastumaan samaan sairauteen kuten vaimo. Asiaa on tutkittu niin kotimaita kuin ulkomaita myöden ammattilaisten tahoilta, joten olen varma että olen täysin terve.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmasti poikkeus ajatuksineni, mutta jos olette nuoria ja teillä ei ole vielä lapsia, ehdottaisin eroa. Et selvästikään rakasta vaimoasi tarpeeksi. Hän ansaitsee rakastavan kumppanin. Toisaalta sinulla on tämä ainoa elämäsi, ja jos uhraat lapsitoiveesi, katkeroidut. Elämme täällä vain hetken ja sitten se on ohi.
Samaa mieltä. Kannattaa erota.
En kannata turhaa eroamista ja erot on aina kahden kauppa. Eri mieltä. Ei kannata erota.
Haluat ilmeisesti erota. Hänellä on sukua apuna.
Kannattaa erota, kun et selkeästi oikeasti rakasta. Erotaan sitä vähemmästäkin. Kannattaa kuitenkin olla samalla tietoinen siitä, että ihan kenellä tahansa - sinulla tai uudella naisystävällä, tai tulevalla lapsellasi - voi olla vaikka millainen sairaus edessäpäin. Ei voi etukäteen mitenkään tietää, mitä sairauksia eteen tulee, kenelläkään ei ole kristallipalloa, vaikka sinulla on nyt itselläsi harhakuva haavoittumattomuudesta. Mutta tosiaan kyllä sinun kannattaa erota, parempi teille molemmille.
Tai miehellä itsellään on periytyvä geenivirhe joka tulee esiin kun lapset ovat syntyneet ja jo kouluiässä.