Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Asuntojen ostajat jättävät nyt tarjouksia, joita välittäjä kuvailee törkeiksi
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011562908.html
Niin. Jos asuntokauppa ei käy, ja alhaisempia hintoja tarjotaan järjestelmällisesti, eikö kyseessä silloin nimenomaan ole markkinatalouden mukainen oikea hinta? Jos ihmiset eivät ole valmiita maksamaan, silloin pyynti on liian korkea. Ihme syyllistämistä hesarilta.
Kommentit (830)
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole tarvetta tai varsinkaan aikomustakaan myydä, niin miksi pitää taloa/asuntoa myynnissä? Ei Oikotiellä tai etuovessa ilmoittaminen ilmaista ole...
Hesarin jutussa haastateltu asunnon myyjä (boomer-ikäluokkaa) on niin vanha, ettei hän todellakaan voi odottaa 20 vuotta ja roikuttaa taloa myynnissä niin pitkään. Hänellä on kiire myydä, että saa talosta rahat pois ja pääsee käyttämään (sijoittamaan tai tuhlaamaan) niitä rahoja.
Jos hän olisi kolmekymppinen perheenäiti jolla on vauva sylissä, niin hän voisi ihan kylmästi todeta, että hän asuu tässä talossa nyt 20 vuotta ja kasvattaa lapsensa aikuiseksi. Kun lapsi on suorittanut lukion ja muuttaa pois kotoa, äiti myy talon.
Hesarin toimittaja on idiootti. Hän ei ymmärrä myyjän tilannetta (pakkorako, pitäisi myydä halvalla) eikä ymmärrä ostajien tilannetta (ostajalla on aina aikaa odottaa)? Kiinteistösijoittaminen on nuorten ihmisten hommaa, koska voitot tehdään pitkällä aikajänteellä. 20 - 30 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo 10 vuotta sitten oli eräs heppu asuntonäytöllä ja pokkana tarjosi 20 000 euroa vähemmin kuin pyyntihinta, välittäjä ohimennen kertoi ja oli jättänyt huomiotta koko tarjouksen.
Asunto meni kk aikana helposti kaupaksi ja pientä tinkivaraa oli mutta tuo oli jo törkeätä.
No hän piti asuntoa sen arvoisena. Onneksi ei ollut se vaihe, kun asuntojen hinta oikeasti tippui nopeasti tuon 20 000€. Toki hintapyyntökin vaikuttaa, että onko -20 000€ alle hintapyynnön tarjous iso vai pieni tinkiminen. Jos hintapyyntö on esimerkiksi 50 000€, niin -20 000€ on -25%, jos hintapyyntö on 500 000€, niin -20 000€ on vain -2,5%...
Noilla matemaattisilla lahjoilla ei paljon kannata isoja rahoja käsitellä. Jos mielestäsi 20.000€ on 25% 50.000€:sta, tai 2,5% 500.000€:sta, niiin mene vaikka kansalaisopistoon jollekin taloudenhallintakurssille ennen kuin käy pahasti.
Oikeastihan ne luvut on 40% ja 4% mikä on jo aika eri juttu.
- 15 neliön yksiö Helsingin keskustassa. Ensimmäinen kerros, sisäpiha, ikkuna roskikselle. Ei erillistä suihkua, mutta käsisuihkulla voi peseytyä. 150k.
- Tarjoan sen koon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo 10 vuotta sitten oli eräs heppu asuntonäytöllä ja pokkana tarjosi 20 000 euroa vähemmin kuin pyyntihinta, välittäjä ohimennen kertoi ja oli jättänyt huomiotta koko tarjouksen.
Asunto meni kk aikana helposti kaupaksi ja pientä tinkivaraa oli mutta tuo oli jo törkeätä.
No hän piti asuntoa sen arvoisena. Onneksi ei ollut se vaihe, kun asuntojen hinta oikeasti tippui nopeasti tuon 20 000€. Toki hintapyyntökin vaikuttaa, että onko -20 000€ alle hintapyynnön tarjous iso vai pieni tinkiminen. Jos hintapyyntö on esimerkiksi 50 000€, niin -20 000€ on -25%, jos hintapyyntö on 500 000€, niin -20 000€ on vain -2,5%...
Noilla matemaattisilla lahjoilla ei paljon kannata isoja rahoja käsitellä. Jos mielestäsi 20.000€ on 25% 50.000€:sta, t
Totta. No jos ei tee mitään, ei tee virheitäkään. Hyvä, kun korjasit.
Asunnon markkinoinnista tulee kuluja. Mainostaminen netissä (Oikotie, Etuovi) maksaa ja kiinteistönvälittäjä vaatii palkkion omasta työstään. o. Juuri siksi nuo tyhmimmät/ahneimmat myyjät itkevät somessa ja antavat haastatteluja lehdistölle. Itsensä nolaaminen julkisesti on se epätoivoinen VIIMEINEN keino vauhdittaa asunnon myyntiä. Nyyhkytarinalla haetaan asunnolle näkyvyyttä ja myyjälle säälipisteitä. Tuollainen kikkailu ei ole järkevää, joten itse kierrän kaukaa tuollaiset myyjät. Myyjä ei halua hieroa kauppoja. Hän haluaa vain hirttäytyä omaan hintapyyntöönsä (törkeästi ylihinnoiteltu ongelmakämppä) ja roikkua löysässä hirressä niin pitkään kunnes joku tulee ja "pelastaa" hänet. Kun pelastajaa ei löydy, myyjä raivostuu, pudottaa hintapyyntöä ja ihmettelee, miksi ostajat eivät ole enää kiinnostuneita asunnosta (ei edes halvemmalla hinnalla). Katsos kun se asunto on tässä tilanteessa vain sivuseikka. Pahin ongelma ja kaupanteon este on myyjä. Hänen itsepäisyytensä, ahneutensa ja lyhytnäköisyytensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hesarin toimittaja on idiootti. Hän ei ymmärrä myyjän tilannetta (pakkorako, pitäisi myydä halvalla) eikä ymmärrä ostajien tilannetta (ostajalla on aina aikaa odottaa)?
Ostajalla voi olla myös pakkorako eli on pakko hankkia katto pään päälle mutta ostajan ei ole koskaan pakko ostaa juuri tiettyä asuntoa ja vuokratakin voi akuuttiin tarpeeseen jos ostettavaa ei löydy välittömästi
Myyjä sen sijaan on sitonut itsensä juuri yhteen tiettyyn asuntoon ja myyjän vaihtoehdot rajoittuvat siihen että hän voi myydä asunnon tai olla myymättä. Pakkoraossa ainoa vaihtoehto on myydä juuri tämä asunto juuri siihen hintaan jonka joku siitä maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei se silloin perheellisenä paljoa auttanut, kun noita korkoja vähistä rahoista makseli. Ja maksoi siis ENEMMÄN korkoa, kuin nykyään maksetaan. Vtun uuno! -Eri"
Painu nyt jo v* ttuun. Asunnon ostokulut olivat murto-osa nykyisestä.
Hyväpalkkainen (yliopistokoulutus) äitini tienasi 1990-luvun laman aikoihin kokoaikatyöstä alle 10 000mk/kk, euroissa 10 000mk on n. 1670€. Isäni oli yrittäjä, oli yrityksen pienipalkkaisin kokoaikainen työntekijä, puolipäiväinen siivooja tienasi suurinpiirtein saman kuukaudessa kuin hän. Näin sai pidettyä yrityksen pystyssä ja maksettua työntekijöille tes-palkkaa ilman lomautuksia. Heillä oli asuntolainaa, remonttilainaa ja äidillä autolainaa. Kaikki maksut saivat hoidettua ajallaan, vaikka elättivät 3 teini-ikäistä lasta samalla. Ei siinä paljon lomamatkoista haaveiltu, kun isällä oli mahdollisuus pitää vuodessa viikko
Oletko kuullut inflaatiosta? Et voi vertailla 30v vanhoja summia nykypäivään jos et tee inflaatiokorjausta. 10000mk vuonna 1994 vastaa vuoden 2024 euroissa 2849 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hesarin toimittaja on idiootti. Hän ei ymmärrä myyjän tilannetta (pakkorako, pitäisi myydä halvalla) eikä ymmärrä ostajien tilannetta (ostajalla on aina aikaa odottaa)?
Ostajalla voi olla myös pakkorako eli on pakko hankkia katto pään päälle mutta ostajan ei ole koskaan pakko ostaa juuri tiettyä asuntoa ja vuokratakin voi akuuttiin tarpeeseen jos ostettavaa ei löydy välittömästi
Myyjä sen sijaan on sitonut itsensä juuri yhteen tiettyyn asuntoon ja myyjän vaihtoehdot rajoittuvat siihen että hän voi myydä asunnon tai olla myymättä. Pakkoraossa ainoa vaihtoehto on myydä juuri tämä asunto juuri siihen hintaan jonka joku siitä maksaa.
Yleensä jos on pakko saada nopeasti asunto, niin vuokraaminen on hyvä vaihtoehto. Silloin tilanne rauhoittuu ja saa rauhassa katsella sopivan ostokohteen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ihan mielenkiintoisesti jotkut avanneet omat ajatukset, miksi eivät myy nyt, tai odottavat parempaa hintaa. Ihan syrjäkyliä lukuunottamatta asunnoissa kuitenkin sen verran isoista summista kyse, että itse en osaisi samoin ajatella, vaan järkisyyt ja talousmatikka edellä mennään. Tietyllä tavalla kuitenkin ymmärrän, jos kyse omassa/perheen käytössä olevasta asunnosta. Liikaa tunteita mukana. En kyllä silti jaksaisi itse edes asua vuosikausia "myynnissä" olevassa kämpässä. Tietty kun hinta on tarpeeksi kova, kaupaksi se menee 0-todennäköisyydellä.
Mutta kun ihan sijoitusasunnoista, tai muuten käsiin jääneistä ylimääräisistä perintökämpistäkin ajatellaan tunteella, niin en ymmärrä. Joku oli jopa tuohtunut, kun vanhempien 80-luvulla ostamasta neukkukuutiosta saisi välittäjän mukaan vain reaalisesti saman hinnan kuin 80-luvulla, niin ei myydä ja maksetaan mieluummin vastikkeita hamaan tappiin asti. Tuollainen kämppä on muutenki
Minä niin tykkäisin, kun mentäisiin kyselemään mitä nyt kuuluu kaikilta niiltä suuret määrät sijoitusasuntoja ostaneilta, joista tehtiin isoja haastatteluja 5-10 vuotta sitten. Ne, jotka itseään niin kehuivat ja eläkkeelle kolmevitosena aikoivat. Vieläkö ovat yhtä tyytyväisiä elämäänsä ja bisnestaitoihinsa? Otettaisiin esiin se edellinen haastattelu, siis skannattaisiin se näkyville, ja sitten uusi haastattelu siihen perään. Se olisi mielenkiintoista luettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No lähtökohtaisesti nyt ei kannata myydä. AIvan varmasti tulisi sellaisia tarjouksia että tulisi niin paljon takkiin ettei mitään järkeä. Katsotaan vuoden parin päästä uusiksi. AIna voi tarjota mutta pakko ei ole myydä.
Vierailija kirjoitti:
No lähtökohtaisesti nyt ei kannata myydä. AIvan varmasti tulisi sellaisia tarjouksia että tulisi niin paljon takkiin ettei mitään järkeä. Katsotaan vuoden parin päästä uusiksi. AIna voi tarjota mutta pakko ei ole myydä.
Arvo tippuu lisää kun odottelee. Mikään ei osoita että asuntokauppa olisi elpymässä tai Suomen talous lähtemässä kovaan nousuun. Sen sijaan vanhempaa sukupolvea menee hautaan kiihtyvällä tahdilla ja tarjolle tulevien asuntojen määrä kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lähtökohtaisesti nyt ei kannata myydä. AIvan varmasti tulisi sellaisia tarjouksia että tulisi niin paljon takkiin ettei mitään järkeä. Katsotaan vuoden parin päästä uusiksi. AIna voi tarjota mutta pakko ei ole myydä.
Arvo tippuu lisää kun odottelee. Mikään ei osoita että asuntokauppa olisi elpymässä tai Suomen talous lähtemässä kovaan nousuun. Sen sijaan vanhempaa sukupolvea menee hautaan kiihtyvällä tahdilla ja tarjolle tulevien asuntojen määrä kasvaa.
Niin mikäli ei ole mahdollisuutta odottaa tarpeeksi pitkään, kannattaa myydä nyt. Odotusta hintojen noususta voi tulla 10-15 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
No lähtökohtaisesti nyt ei kannata myydä. AIvan varmasti tulisi sellaisia tarjouksia että tulisi niin paljon takkiin ettei mitään järkeä. Katsotaan vuoden parin päästä uusiksi. AIna voi tarjota mutta pakko ei ole myydä.
Pari vuotta sitten kaveri ajatteli samoin. Heillä tuli ero ja kämppä laitettiin myyntiin. Hintojen lasku oli jo alkanut, eikä markkinahinta siksi heti kiinnostanut juuri tuolla ajatuksella. Nyt pari vuotta myöhemmin hinnat vaan laskeneet lisää, eikä oikeastaan näytä yhtään sen positiivisemmalta tulevaisuuskaan. Riippuu toki vähän syystä, mutta itse en oikein ymmärrä myymisessä kuin joko että myydään, tai sitten ei. Ja jos myydään, hinta pitää olla sellainen, että se menee kaupaksi ja siihen on tyydyttävä.
Huvikseen ei nyt ehkä kannata lähteä myymään, mutta en vaan ymmärrä, mitä sellainen huvikseen myyminen on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lähtökohtaisesti nyt ei kannata myydä. AIvan varmasti tulisi sellaisia tarjouksia että tulisi niin paljon takkiin ettei mitään järkeä. Katsotaan vuoden parin päästä uusiksi. AIna voi tarjota mutta pakko ei ole myydä.
Arvo tippuu lisää kun odottelee. Mikään ei osoita että asuntokauppa olisi elpymässä tai Suomen talous lähtemässä kovaan nousuun. Sen sijaan vanhempaa sukupolvea menee hautaan kiihtyvällä tahdilla ja tarjolle tulevien asuntojen määrä kasvaa.
Niin mikäli ei ole mahdollisuutta odottaa tarpeeksi pitkään, kannattaa myydä nyt. Odotusta hintojen noususta voi tulla 10-15 vuotta.
Ja kun on odotellut 10-vuotta, kuluja on tullut enempi kuin tuloja ;)
Tällä viikolla hävisi netistä (Oikotie ja Etuovi) kaksi asuntoa, jotka olivat olleet julkisessa myynnissä yli 5 vuotta putkeen. Molemmat jäivät myymättä, koska ostajaehdokkaat eivät halunneet maksaa riistohintaa. Myyjän hintapyynnöt olivat törkeitä eli jo alun alkaenkin ylimitoitettuja. Myyjä oli asettanut hintapyyntönsä vuoden 2020 tasolle ja pistänyt vielä ylimääräistä hintaa päälle, koska hänen mielestään nuo kämpät ovat todellisia helmiä ja "niiden arvo nousee varmasti". No eipä noussut. Asuntomarkkinoiden hintakupla puhkesi. Ostajaehdokkaat eivät maksa vuoden 2020 hintoja, vaikka asuntojen kunto olisi hyvä ja sijainti täydellinen. Itse tarjosin toisesta asunnosta 20 prossaa alle myyjän hintapyynnön. Tämä tarjous vuonna 2023. Myyjälle ei kelvannut, joten sanoin että palataan asiaan 3-5 vuoden päästä kun myyjä itse kyllästyy omaan "portfolioonsa" eli asuntoihin, jotka eivät mene kaupaksi. Taloyhtiö on korviaan myöten veloissa nyt. Renontit tehty ja remonttilainojen lyhennysvapaat ovat loppuneet. Yhtiövastike nousi kivasti: ihan uudelle tuhatluvulle. Jos ostaja malttaa odottaa 5 vuotta, niin tehtyjen remonttien takuuaika loppuu (urakoitsijan virhevastuu on 10 vuotta) ja virheitä ei voi enää korjauttaa takuukorjauksina. Myyjällä alkaa "portfolio" kuumottaa näppejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lähtökohtaisesti nyt ei kannata myydä. AIvan varmasti tulisi sellaisia tarjouksia että tulisi niin paljon takkiin ettei mitään järkeä. Katsotaan vuoden parin päästä uusiksi. AIna voi tarjota mutta pakko ei ole myydä.
Arvo tippuu lisää kun odottelee. Mikään ei osoita että asuntokauppa olisi elpymässä tai Suomen talous lähtemässä kovaan nousuun. Sen sijaan vanhempaa sukupolvea menee hautaan kiihtyvällä tahdilla ja tarjolle tulevien asuntojen määrä kasvaa.
Niin mikäli ei ole mahdollisuutta odottaa tarpeeksi pitkään, kannattaa myydä nyt. Odotusta hintojen noususta voi tulla 10-15 vuotta.
Ja kun on odotellut 10-vuotta, kuluja on tullut enempi kuin tuloja ;)
No jos asut asunnossa/talossa, jonka aiot myydä, niin olisi ne kustannukset syntyneet jossakin muuallakin. Jos taas kyse on sijoitusasunnosta, niin miksi ihmeessä olisi hankkinut asunnon, joka ei tuota. Ai niin, velkavivulla äkkirikastut... se on sitten ihan omaa tyhmyyttä, jos tuohon on langennut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä keskusteluja lukiessa tulee miettineeksi, että mikähän tässä on tarkoitus? Mitä te silmienpyörittelijät oikein tahtoisitte sellaisen perheen tekevän, joka on muuttanut vaikka 2020 vaikka silloisella markkinahinnalla saanut -5% tarjouksen läpi uudehkoon omakotitaloon?
Mukana kuviossa pari/ kolme pientä lasta+ koira ja kaksi velatonta autoa. Molemmat työssäkäyviä aikuisia, eikä alan tai paikkakunnan vaihtopaineta. Lainaa on otettu sen verran mitä täytyi edellisen asunnon myynnin jälkeen ottaa. Huom. Edellisessä asunnossa oli asuttu noin 10v.
Vaihtoehto a) Myydä paniikissa ensimmäiselle tarjoajalle. Tarjouksen hinnalla. Ja muuttaa ASO / Vuokrakotiin huonommalla sijainnilla ja pienemmillä neliöillä. Asumiskulut kuitenkin hieman nousisivat koska tuon kokoinen perheasunto on kallis vuokramarkkinoilla.
Vaihtoehto b) Ootella r
En ymmärrä kommenttiasi ollenkaan.
Miksi laittaisit asuntosi myyntiin, kun kerrat et ole muuttamassa siitä mihinkään ja haluat asua siinä? Kuulostaa omituiselta.
Asuntoja myyvät sellaiset ihmiset, jotka eivät halua asua niissä vaan muuttaa muualle, tai perikunnat, jotka ovat perineet itselleen turhan asunnon, tai sijoittajat, jotka haluavat myydä sijoitusasunnon ja käyttää ne rahat muuhun.
Ihmisillä on jatkuvasti erilaisia syitä myydä asuntoja. En ymmärrä, miksi sinä laittaisit asuntosi myyntiin, jos et kerran edes halua muuttaa.
Esimerkiksi moni voi haaveilla rakentavansa ihan uuden. Sen uuden aloittamiseksi pitäisi ensin vanha myydä. Mutta ei sitä kannata myydä jos siitä ei saa sellaista hintaa mikä mahdollistaisi uuden rakentamisen. Kuokka menee maahan vasta kun on edellinen myyty. Jos ei mene kaupaksi niin sitten jatketaan vanhassa.
Toinen on että tarjolla on työpaikka paikasta x. Mutta sen vastaanottaminen sujuisi helpommin jos oman myisi. Mutta... Taas tullaan siihen että ei ole pakko...
Eli sen vuoksi markkinoilla on jatkuvasti sellaisia asuntoja joita ei ole mikään pakko myydä, mutta jos joku tarjoaa sopivan hinnan niin sitten myydään.
Sen vuoksi kaikki eivät tosiaan tartu -20% tarjouksiin. Eikä siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä keskusteluja lukiessa tulee miettineeksi, että mikähän tässä on tarkoitus? Mitä te silmienpyörittelijät oikein tahtoisitte sellaisen perheen tekevän, joka on muuttanut vaikka 2020 vaikka silloisella markkinahinnalla saanut -5% tarjouksen läpi uudehkoon omakotitaloon?
Mukana kuviossa pari/ kolme pientä lasta+ koira ja kaksi velatonta autoa. Molemmat työssäkäyviä aikuisia, eikä alan tai paikkakunnan vaihtopaineta. Lainaa on otettu sen verran mitä täytyi edellisen asunnon myynnin jälkeen ottaa. Huom. Edellisessä asunnossa oli asuttu noin 10v.
Vaihtoehto a) Myydä paniikissa ensimmäiselle tarjoajalle. Tarjouksen hinnalla. Ja muuttaa ASO / Vuokrakotiin huonommalla sijainnilla ja pienemmillä neliöillä. Asumiskulut kuitenkin hieman nousisivat koska tuon kokoinen perheasunto on kallis vuokramarkkinoilla
Henkilökohtaisesti en tarjoaisi senttiäkään asunnosta/talosta, jonka myyjä haluaa asunnon/talon vapautuvan vasta kuukausien päästä siitä, kun tarjous on hyväksytty. Jos myyjä pääsee aloittamaan rakennusprojektin vasta, kun saanut vanhasta kauppahinnan, niin projektin talous on mahdollisesti liian heikolla pohjalla ja voi tulla viivästyksiä. Mikäli vapautuminen olisi max kuukausi kaupanteosta ja myyjä muuttaisi muualle rakennusprojektin ajaksi, niin sitten voisi harkita tarjouksen tekemistä.
"Olet ymmärtänyt jotain perusteellisesti väärin.
Tässä ketjussa ihmetellään niitä, jotka laittavat asuntonsa myyntiin, mutta eivät sitten oikeasti olekaan myymässä. Siinä ei ole mitään järkeä.
Kukaan ei ole ihmetellyt sitä, että 100% kaikista asunnonomistajista ei laita asuntoaan myyntiin vaan jatkaa asumista asunnossaan normaalisti. '
Ei tässä ole mitään väärinymmärrystä. Tulkitsen ainakin itse niin, että perhe olisi valmis myymään ja etsimään uutta asuntoa, mutta eivät halua myydä nykyhinnoilla. Luulen että suurin osa myyjistä on tällä hetkellä samassa jamassa - toiveissa olisi muutto syystä tai toisesta, mutta mitään akuuttia pakkoa ei ole, ellei hintaodotukset kohtaa ostajien kanssa. Eli jos joku on valmis maksamaan toivotun hinnan, sitten voisi myydä.
Vain murto-osalla on "pakko" päästä asunnosta eroon per heti.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä. Tuttavani tarjosi omakotitalosta 170 t €. Hintapyyntö oli 230 t €. Myyjä ei suostunut myymään 60 t € halvemmalla. Minusta se on pelkästään hyvä. Jos ei ole pakko myydä, niin ei pidäkään myydä alihintaan. Kyllä se aika vielä tulee, että asunnoista/taloista on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Meilläkin äidin suku on enimmäkseen vuokralla asuvaa väkeä. Äidin sisko juuri manaili, että vuokra nousi lähes 200€ vuodessa. Olen ihan varma, että jos vuokrat nousee kohtuuttomiksi, alkaa taas löytyä halukkuutta ostaa omaksi. Koskee tietysti heitä, joilla on työpaikat.