Asuntojen ostajat jättävät nyt tarjouksia, joita välittäjä kuvailee törkeiksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80- luvun töllistä ei enää voida pyytää yli 100 000 vaikka remontit olisikin tehty. Perusrunko ja muut rakenteet on kuitenki kasikytlukulaista, se  pintaremppa ei sitä tosiasiaa muuksi muuta.

Riippuu mistä päin Suomea. Osassa maata jo tonttikin on 200000 tuhatta 

Hyvin harvan tontin hinta on 200 000€, jos siinä on vanha rakennuskanta olemassa. Tyhjästä tontista saat paremman hinnan.

Pk-seudulla ei 200 000€ riitä.

353:lle - Ja hauki on kala

Vierailija kirjoitti:

Eihän Suomessa uskalla omakotitaloa myydä vaikka hinta olisi käypä. Ostajasta kun ei voi tietää minkälainen koijari tai mielenterveyspotilas sieltä kuoriutuu. Menee ja pesee talon painepesurilla sisäänmuuttoviikonloppuna ja kolmen vuoden päästä haastaa myyjän käräjille homevaurioista. Myyjä sitten valtavien oikeudenkäyntikulujen ja Suomen oikeusjärjestelmän arpajaisluonteen vuoksi mieluummin hyvittää myyntihinnasta kymmeniätuhansia tämän kiristyksen uhrina.

Meillä taitaa olla vähintään sama kiinteistövälitys firma ollut käytössä ostohetkellä ja kenties jopa sama ostaja tai saman ostajan sukuun kuuluva.

Vierailija kirjoitti:

No jos hinnaksi on laitettu 100 000e, eikö se tinkiminen normaalisti aloiteta siitä 80 000e tarjouksesta?? Myyjä joko hyväksyy,nostaa tai ei tee mitään. Itse olen käsittänyt, et tälläistä tämä on aina ollu. Harvoin menee myydyksi just sillä hinnalla millä myy.

Joo, kyllä tuollaista -20% voi yrittää, ei se ole sellaista kohtuutonta kitupiikkitinkimistä mistä tässä ketjussa on kyse. Toki kauppoja ei varmasti tuollakaan tarjouksella synny, ellei myytävä kohde ole aivan perseestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän Suomessa uskalla omakotitaloa myydä vaikka hinta olisi käypä. Ostajasta kun ei voi tietää minkälainen koijari tai mielenterveyspotilas sieltä kuoriutuu. Menee ja pesee talon painepesurilla sisäänmuuttoviikonloppuna ja kolmen vuoden päästä haastaa myyjän käräjille homevaurioista. Myyjä sitten valtavien oikeudenkäyntikulujen ja Suomen oikeusjärjestelmän arpajaisluonteen vuoksi mieluummin hyvittää myyntihinnasta kymmeniätuhansia tämän kiristyksen uhrina.

Oletpa sinä hölmö. Kauppakirjaan voi merkitä tiedon, että talossa mahdollisesti ilmenevät kosteusvauriot, homevauriot ja muut ongelmat on otettu huomioon kauppahinnassa. Ostaja ei siis voi haasta myyjää käräjille eikä vaatia korvausta (kauppahinnan hyvitys, vahingonkorvaus) koska ostaja on kaupantekohetkellä hyväksynyt sen, että talo voi olla homepommi. 



Vanhasta talosta saatava hinta on usein va

Olet väärässä. Kun on tarpeeksi hullu ostaja ja tarpeeksi hullu ostaja on ostanut omaan varallosuuteensa nähden liian kalliin asunnon ja sen vuoksi taloudellisesti kusessa, niin kyllä tämä hullu ostaja pystyy tekemään ihan mitä vain. 

Vierailija kirjoitti:

Tää on aina tätä. Kitupiikki ostajat ja pesraukiset odottaa hintojen kunnolla halpuutusta ja sitten veetuttaa kun ne parhaat ja hyvät ei alenekaan sitä tahtia tai jäävät pois myynnistä odottaa parempaa myyntiaikaa.

Epäkelpot ja kalliit jää jäljelle tai niistä hyvistä sopuvan hintaisista kilpailee moni muukin. 

En aio omaani myydä vaikka tuleekin olemaan lähivuosina liian iso ja jään odottaa seuraavaa noususuhdannetta. Emme ole olleet tätä myymässä kertaakaan ja silti kysellään myisittekö.

Täytyy ostaa silloin kun hinnat on alhaiset ja myydä silloin kun ovat korkeat. Seuraava noususuhdanne tulee olemaan raju. Sanokaa mitä sanotte ja asuntojen hinnat hyvissä asunnoissa korkeat. 

Nyt kannattaa ostaa, ei korkeasunhdanteessa, jos sattuu hyvä löytymään. 

Tutustukaa taloushistoriaan, vastaus löytyy sieltä.

Joo, hirveä ulina ja kiukuttelu kun ei saanut edes vastausta siihen -50% tarjoukseensa ja se kohdekin on sen jälkeen jo myyty jollekin täysjärkiselle. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Jos saat tuosta hyvän mielen, niin siitä vaan. Joudut kuitenkin maksamaan välittäjälle koko välityspalkkion, jos hän saa asunnosta tarjouksen pyyntihinnalla, vaikket myisikään ostajalle. Ehkä sinä tykkäät maksaa h

Milloin tuollainen ehto on tullut, että on pakko myydä tai maksaa välittäjälle ainakin tarjouksenmukainen palkkio. Ei ole ollut koskaan tuollaista ehtoa, kun olen myynnyt. Milloin tuollainen ehto on tullut? Jää välittäjiä työttömiksi, jos noin on. Osakehuoneisto on aika helppo myydä itsekkin.

Välityspalkkio maksetaan toteutuneesta kaupasta. Jos jotain muuta lukee välityssopimuksessa palkkiosta, kannattaa etsiä toinen välittäjä.

Aika pitkään saatkin etsiä sitä välittäjää joka ei peri sinulta välityspalkkiota kun löytää ostajan joka maksaa välityssopimukseen kirjaamasi hinnan mutta sinä kieltäydytkin myymästä kun ahneus iskee ja päättelet että hinta oli varmaankin liian alhainen kun loytyi vielä joku joka suostuu sen maksamaan. 

KKV: Sopimuksissa onkin vakiintuneesti ehto, jonka mukaan välitysliikkeelle syntyy oikeus välityspalkkioon jo silloin, kun asunnosta tehty niin kutsuttu täyden hinnan tarjous, ja joka täyttää välityssopimuksessa sovitut hinta- ja muut ehdot.

pyyntihinnat vaan vääriä kun hinnat laskeneet. Ostajat tietää oikeat hinnat, ittekin laitoin välittäjälle joa lupasi 70te enemmän kuin muut. Nyt vaan odotellaan yhtä joka ostaisi 8kk mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Jos saat tuosta hyvän mielen, niin siitä vaan. Joudut kuitenkin maksamaan välittäjälle koko välityspalkkion, jos hän saa asunnosta tarjouksen pyyntihinnalla, vaikket myisikään ostajalle. Ehkä sinä tykkäät maksaa h

Milloin tuollainen ehto on tullut, että on pakko myydä tai maksaa välittäjälle ainakin tarjouksenmukainen palkkio. Ei ole ollut koskaan tuollaista ehtoa, kun olen myynnyt. Milloin tuollainen ehto on tullut? Jää välittäjiä työttömiksi, jos noin on. Osakehuoneisto on aika helppo myydä itsekkin.

taitaa olla jo aika yleinen käytäntö. myin oman taloni puolisen vuotta sitten ja oli sopimuksessa kyseinen pykälä. ymmärrän sen kyllä, sillä asunnon pyyntihintahan sovitaan sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä ja välittäjällä menee aikaa kuitenkin asunnon

No helpommalla pääsee, kun myy itse. Näkee jo esittelyssä, että millaiset edellytykset kaupalla on toteutua. Paljon on "renkaanpotkijoita" näytöilläkin. Itselläni vuosia sitten oli tällainen kokemus, kun vanhempani myivät taloaan tarjouksien perusteella. He olivat sopineet yhden perheen kanssa, että perhe tulee katsomaan taloa illalla, eivätkä olleet itse paikkakunnalla, niin lupauduin toimimaan esittelijänä heille. Puolituttu pariskunta sattui kävelemään ohi iltalenkillä. Pakko oli päästä katsomaan taloa, vaikkei varmasti ollut mitään aikeita/realistisia mahdollisuuksia ostaa. Sanoin ihan suoraan, etten usko heidän tekevän hyväksyttävää tarjousta, näkevät talon tai eivät. Pariskunnan rouva kimpaantuu tästä niin, ettei ollut kaukana, että olisi tullut kimppuuni. No tuo viimeinen virke kertonee, miksi en uskonut ko pariskunnan mahdollisuuksiin tarjouskilpailussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa aina muistaa että se on ostaja, jolla on viimeinen sanaa. Hän voi olla ostaa tai olla ostamati asunnon omistajan ryöstö hinnoilla.

Se on jatkossakin myyjä joka päättää myykö asunnon vai ei. Ostajalla ei ole mitään keinoa saada asuntoa omakseen oli hinta mikä hyvänsä, ellei myyjä siihen suostu.

Eikä toisaalta myyjällä ole mitään keinoa saada ostajan rahoja jos hän ei siihen suostu. Keneltä kenelle se raha siirtyy? Se keneltä siirtyy on se viimeinen sana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80- luvun töllistä ei enää voida pyytää yli 100 000 vaikka remontit olisikin tehty. Perusrunko ja muut rakenteet on kuitenki kasikytlukulaista, se  pintaremppa ei sitä tosiasiaa muuksi muuta.

Riippuu mistä päin Suomea. Osassa maata jo tonttikin on 200000 tuhatta 

Hyvin harvan tontin hinta on 200 000€, jos siinä on vanha rakennuskanta olemassa. Tyhjästä tontista saat paremman hinnan.

Pk-seudulla ei 200 000€ riitä.

Millä vuosikymmenellä olet viimeksi tarkistanut tonttien hintapyynnöt pk-seudulla?

Ei ole sitten ihan Espoossakaan ihan tavallinen yhden talon ok-tontti (500-600m2) jos hinta menee 200k€ päälle.

Seurasin oman läänin omakotitalojen tarjontaa kun hinnat lähtivät alenemaan ja ajat huononivat. Tarjolla olevien talojen tarjonta väheni ja huononi. Mikäli oli/tuli joku hyvä hieman alemmalla hinnalla kuin nk. hyvään aikaan niin se meni heti. Oletan, että juurikin pyydettyyn hintaan ja sillä useampi halukas ostaja. 

Talo kannattaa ostaa aina sellainen, jolla on jälleenmyyntiarvoa tai sitten niin halpa remonttitaitoiselle, joka pystyy siinä asumaan ja itse korjaamaan sekä joka laskee, että vuokrakulut mahdollisena asumisaikana olisivat suuremmat kuin mitä taloon sidotut varat. Yleensä jää ainakin tontti, jos itse talo ei kelpaa kenellekään silloin tontin täytyy olla suhteellisen hyvällä paikalla niin myydessä jää edes tonttirahat käteen kun on asunut siinä itse sen vaaditun kaksi vuotta ilman myyntivoittoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80- luvun töllistä ei enää voida pyytää yli 100 000 vaikka remontit olisikin tehty. Perusrunko ja muut rakenteet on kuitenki kasikytlukulaista, se  pintaremppa ei sitä tosiasiaa muuksi muuta.

Riippuu mistä päin Suomea. Osassa maata jo tonttikin on 200000 tuhatta 

Hyvin harvan tontin hinta on 200 000€, jos siinä on vanha rakennuskanta olemassa. Tyhjästä tontista saat paremman hinnan.

Pk-seudulla ei 200 000€ riitä.

Ei välttämättä riitäkään, mutta onko tontin arvo oikeasti 200 000€ tai yli, on kokonaan toinen juttu. Kysynnän synnyttämässä kuplassa hinta ja arvo ovat eri.

Vierailija kirjoitti:

Entä, jos kiinteistövälittäjänä toimii ostajan oma vanhempi, joka saa pudotettua pyyntihintaa roimasti  ja ostamisen jälkeen ostaja alkaa vielä käräjöimään ja vaatimaan myyjältä valtavan kasan rahaa? 

 

Lopeta jo se jankuttaminen. Myy talo purkukuntoisena tai älä myy ollenkaan.  

Kyllä on surkeaa aina katsoa kun pienelle kaupungin tontille rakennetaan vanhan todennäköisesti vanhempien tai isovanhempien tontille toista taloa. Siinä on puolisolla sitten kiva asustaa kontrollin alla eikä juuri jälleenmyyntiarvoa moisessa, jossa toinen perhe jakaa pienen pihan ja aamiaispöydästä näkee mitä toisen talon aamiaisella tarjotaan. Pieraistakaan ei ulkona voi etteikö kuuluisi naapuriin. Noita ratkaisuja usein ihmettelen.

"Joo, hirveä ulina ja kiukuttelu kun ei saanut edes vastausta siihen -50% tarjoukseensa ja se kohdekin on sen jälkeen jo myyty jollekin täysjärkiselle. 😂"

Myyjän ja varsinkin välittäjän, jos käytetään, kannattaa vähän omata psykologista silmää ja miettiä, että onko tarjouksen tekijä tosissaan, vai onko kyseessä joku todellisuudesta vieraantunut häirikkö. Harva täysjärkinen nimittäin "alkaa riehumaan", jos oma tarjous ei miellytä myyjää. Toki näitä häiriintyneitä yksilöitä voi olla myyjissäkin. Eräs välittäjä oli aikoinaan asuntonäytöllä siskolleni sanonut, ettei itse tekisi myyjän kanssa kauppoja, jos olisi nainen. Ei ollut sisko jäänyt sen pidempään näyttöön... En sitten tiedä, oliko välittäjä halunnut myydä asunnon jollekin henkilölle x, vai oliko myyjä oikeasti joku perverssi häirikkö...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa aina muistaa että se on ostaja, jolla on viimeinen sanaa. Hän voi olla ostaa tai olla ostamati asunnon omistajan ryöstö hinnoilla.

Se on jatkossakin myyjä joka päättää myykö asunnon vai ei. Ostajalla ei ole mitään keinoa saada asuntoa omakseen oli hinta mikä hyvänsä, ellei myyjä siihen suostu.

Eikä toisaalta myyjällä ole mitään keinoa saada ostajan rahoja jos hän ei siihen suostu. Keneltä kenelle se raha siirtyy? Se keneltä siirtyy on se viimeinen sana.

Eikä toisaalta ostajalla ole mitään keinoa saada myyjän asuntoa jos hän ei siihen suostu. Keneltä kenelle se asunto siirtyy? Se keneltä siirtyy on se viimeinen sana.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on surkeaa aina katsoa kun pienelle kaupungin tontille rakennetaan vanhan todennäköisesti vanhempien tai isovanhempien tontille toista taloa. Siinä on puolisolla sitten kiva asustaa kontrollin alla eikä juuri jälleenmyyntiarvoa moisessa, jossa toinen perhe jakaa pienen pihan ja aamiaispöydästä näkee mitä toisen talon aamiaisella tarjotaan. Pieraistakaan ei ulkona voi etteikö kuuluisi naapuriin. Noita ratkaisuja usein ihmettelen.

Joo, ei juuri jälleenmyyntiarvoa vaikka pk-seutu on täynnä noita jaetuilla tonteilla olevia taloja joita myydään jatkuvasti sadoilla tuhansilla euroilla. 🤦🏼

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saahan sitä tarjota mitä vain, mutta myyjän ei ole pakko myydä. Itse olen saanut pyytämäni hinnan aina, vaikka se on ollut kalliimpi kuin samalla alueella olevissa asunnoissa. Omat asuntoni ovat olleet kaikin puolin keskivertoa parempia ja on ollut vara pyytää enemmän kuin muut. Minulle on turha tulla esittämään jotain jumalattoman pieniä ostotarjouksia. 

 

Hyvää ei saa halvalla.

Hyvän asunnon saa aina kaupaksi jopa ylihinnalla, jos vain viitsii myydä riittävän kauan.

Riittävän kauan kuin myyt niin se 20 000€ "ylihinta" lasketaankin 250 000€ käyvän hinnan päälle kun aloitushetkellä käypä hintataso olisi ollut vielä 500 000€.

Ihan täällä pk-seudullakin omakotitalojen hintakupla paisui aivan raamatullisiin mittohin Nokian huippuhetkinä vuosituhannen alussa ja puhkesi jo finanssikriisiin jonka jälkeen on ollut enää sahaavaa laskua.

Kehyskuntien 600m2+ lecakartanoiden kupla puhkesi kerralla alle puoleen eikä siitä ikinä enää elpynyt. Eikä vähiten siksi että kriittinen energiainfra lahjoitettiin ulkomaisille pääomasijoittajille monopoliksi ja kiinteistöverot hilattiin tappiin. Niitä huippuhetkinä 3-4m€ hintaisia järjettömän kokoisia kohteita roikkuu myynnissä nyt 600-700k€ hintaan.

Eikä edes aloteta itä-Suomen mökkimarkkinoista jotka räjähtivät myös kieroradalle Oli Karkkien takia 20v sitten ennen kuin ryßßä tajusi että puoli miltsiä mistä tahansa mutaisesta rutakon rannasta Siperian kyljessä on järjetön hinta kun samalla rahalla pääsee välimeren rannallekin. Tänään hintataso on 10% huippuhinnoista ja tuollakin on tuskaa löytää enää ketään joka haluasi vielä mökkiä riesakseen.

Kokeilevat kepillä jäätä. Jos epätoivoinen myyjä löytyy, joka on yrittänyt pitkään myydä. Menee se. Mutta myyjä haluaa neuvotella. Nyt vain taitaa tipahtaa noita tarjouksia jo alkumetreillä. Kuten torissa. Halvasta tarjotaan vähän alle tunnin aikana 4 kertaa. Tuote on myyty pyyntihinnalla 30 minuutissa.

Eri tilanne, kun ostajaehdokkaita on useampi. Kohde on haluttu ja hyvä. Silloin se joka eniten kohteen haluaa saattaa tarjota jopa enemmän.