Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun mieheni aikuiset lapset vain härskisti jakavat yhteistä omaisuuttamme
12.10.2025 |
Keskenään, tyyliin että minä haluan sitten kesämökin, minä haluan sen keskusta-asunnon siis tämänlaista puhetta kun käyvät kylässä. Me emme ole vielä kuolemassa ja mikään näistä ei tosiaan ole menossa miehen lapsille mutta jo pelkkä puhe ottaa minua aivoon, ei tuollaista ole soveliasta puhua kun olemme vielä elossa.
Kommentit (351)
201/351
|
13.10.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano suoraan että lopettakaa, tämä perintö ei ole tulossa teille niin eivät ainakaan ylläty asista
Olen sanonut asiasta miehelleni ja hän vain naureskelee että kyllä ne sitten aikoinaan saavat tietää. Minua loukkaa tuollainen puhe.
No kutsu kaikki perilliset kahville ja kerro miten maa makaa, ap. Problem solved.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksihän aikuiset sotkevat näillä uusperhekuvioilla myös lastensa asiat.
Kenen ihmeen asioita tässä nyt on sotkettu ja miten?
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ollut huolissaan mökin menetyksestä, vaan hänestä oli ikävää, että miehen lapset keskustelevat miten jakavat perinnön jo heidän eläessään. Ja ilmeisesti ovat jakamassa myös ap:n osuutta vaikka tällä on oma perillinen. Ap ja mies ovat keskinäisellä testamentilla lisäksi varmistaneet, että ensimmäisen kuollessa perilliset saavat vain lakiosan.
Käsitykseni ja muistini mukaan ap kertoi toivovansa, jos mies kuolisi, että mökki jäisi vielä hänelle käyttöön jatkossa, kuten tietty kotikin. Sitä tarkoitin, kun sanoin, että ap on huolissaan (ja harmissaan) mökin menetyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ollut huolissaan mökin menetyksestä, vaan hänestä oli ikävää, että miehen lapset keskustelevat miten jakavat perinnön jo heidän eläessään. Ja ilmeisesti ovat jakamassa myös ap:n osuutta vaikka tällä on oma perillinen. Ap ja mies ovat keskinäisellä testamentilla lisäksi varmistaneet, että ensimmäisen kuollessa perilliset saavat vain lakiosan.
Yleensä fiksut ihmiset tekevät nämä testamentit niin, että aikuiset ja/tai tolkulliset lapset ovat läsnä kun suunnitellaan. Silloin lapset tietävät mikä on testamentin sisältö, eikä tarvitse spekuloida.
Ap ja mies eivät itse ole kertoneet lapsille miten homma menee. Tämä olisi erityisesti miehen tehtävä, siltä osin kuin se koskee hänen lapsiaan.
Niinpä nyt tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Lapset puhuvat asioista omien luulojensa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö niille nyt jotkut lakiosat kuitenkin mene? Mutta joo, törkeää.
Ei talosta eikä mökistä, meillä on keskinäinen testamentti. Ja silti ovat suunapäänä neuvomassa mitä remontteja meidän kannattaisi tehdä ja mitä itse aikovat joskus tulevaisuudessa tehdä.
ap
Ei teidän keskinäinen testamentti muuta mitään. Lakiosan he saavat isän omaisuudesta, kun hänestä jättää.
Isä voi myydä asunnon ja mökin, tehdä rahoillansa mitä huvittaa. Vaikka törsätä puolisoon. 😊👌🏼
Siinä lapsille lakiosaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että ap:n miehen lapset eivät ole ainoita, jotka ovat miehen omaisuuden perään. Onko ap kenties paljonkin nuorempi kuin miehensä?
Ap ja mies omistavat YHDESSÄ! On tuo nyt jo todella röyhkeää tulla jutustelemaan toisen omistamaan keittiöön, kahvia hörppien, että "tämä kämppä me myydään ja kesämökki me vuokrataan, mä voi ottaa auton, sulle jää isän kellot, ja tähän tehdään täysremppa" ja ja....
Tämä juuri, kesällä kun olimme mökillä niin kerroimme ihan muuten vain ajatuksiamme mitä haluamme tehdä mökille niin lapset vastustivat muutoksia kun se muutos ei heidän perheelle ole hyvä ja kuinka he olivat ajatelleet että joskus tekisivät niin ja näin..
Minusta aika törkeää puhetta.
&
Kannattaa ilman muuta ripustautua taivastelemaan muiden törkeyttä. Noin on kätevää järjestää asia niin, että lapset hankkivat oman mökin ja teidän mökillä eivät ylläpidä ja auttele, koska heidän näkemyksensä eivät kiinnosta teitä lainkaan. Koska silloinhan te olisitte kuolemassa heti huomenna.
Sama koskee toki kaikkia muitakin kiinteistöjä. Saavat ne sitten, kun ovat menneet piloille, kun remonttia ei voi eikä kannata tehdä, ja elätte vielä 40 vuotta ja risat, joista aktiivista elämää seuraavat viisi vuotta. Sen jälkeen ette enää toimerru, osaa, jaksa, mutta vetovastuuta ei saa kantaa kukaan. Tai haaskaatte rahanne johonkin typeryyteen, jota kivankuuloinen poika puhelimessa kauppasi, ja lapsiltahan ei mitään kysytä kun ovat röyhkeitä ja itsekeskeisiä. Näin toki jokaisessa suvussa onni ja menestys maksimoidaan.
Mutta mikäs siinä, jos haluatte syöttää elämäntyönne homeelle mieluummin kuin osallistaa seuraavaa sukupolvea niitä vaalimaan. Näin toimii ihminen, joka missään nimessä ei ainakaan ole törkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö niille nyt jotkut lakiosat kuitenkin mene? Mutta joo, törkeää.
Ei talosta eikä mökistä, meillä on keskinäinen testamentti. Ja silti ovat suunapäänä neuvomassa mitä remontteja meidän kannattaisi tehdä ja mitä itse aikovat joskus tulevaisuudessa tehdä.
ap
Ei teidän keskinäinen testamentti muuta mitään. Lakiosan he saavat isän omaisuudesta, kun hänestä jättää.
Isä voi myydä asunnon ja mökin, tehdä rahoillansa mitä huvittaa. Vaikka törsätä puolisoon. 😊👌🏼
Siinä lapsille lakiosaa.
Eihän voi ilman puolison lupaa myydä asuntoa, mutta mökin kyllä jos kerta omistaa kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ollut huolissaan mökin menetyksestä, vaan hänestä oli ikävää, että miehen lapset keskustelevat miten jakavat perinnön jo heidän eläessään. Ja ilmeisesti ovat jakamassa myös ap:n osuutta vaikka tällä on oma perillinen. Ap ja mies ovat keskinäisellä testamentilla lisäksi varmistaneet, että ensimmäisen kuollessa perilliset saavat vain lakiosan.
Käsitykseni ja muistini mukaan ap kertoi toivovansa, jos mies kuolisi, että mökki jäisi vielä hänelle käyttöön jatkossa, kuten tietty kotikin. Sitä tarkoitin, kun sanoin, että ap on huolissaan (ja harmissaan) mökin menetyksestä.
Ei ap:n tarvi olla harmissaan, koska hänelle voidaan myöntää täysi, elinaikainen hallintaoikeus mökkiin. Lapset saavat omistus (ja kunnossapito-) oikeuden. 😁
Ap kysyy, miten pitäisi toimia. Mitäpä jos keskustelisit puolisosi kanssa tilanteesta? Ehkä se voisi valaista paljonkin sitä mysteeriä, miksi tuollaista puhetta on ollut lasten taholta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö niille nyt jotkut lakiosat kuitenkin mene? Mutta joo, törkeää.
Ei talosta eikä mökistä, meillä on keskinäinen testamentti. Ja silti ovat suunapäänä neuvomassa mitä remontteja meidän kannattaisi tehdä ja mitä itse aikovat joskus tulevaisuudessa tehdä.
ap
Ei teidän keskinäinen testamentti muuta mitään. Lakiosan he saavat isän omaisuudesta, kun hänestä jättää.
Isä voi myydä asunnon ja mökin, tehdä rahoillansa mitä huvittaa. Vaikka törsätä puolisoon. 😊👌🏼
Siinä lapsille lakiosaa.
Eihän voi ilman puolison lupaa myydä asuntoa, mutta mökin kyllä jos kerta omistaa kokonaan.
Toki puoliso luvan antaa, miksei antaisi? Ei häneltä ole koti lähdössä alta pois. Ymmärsin myös, että asuntoja olisi enemmän kuin yksi; miksi muuten puhuisi 'keskusta-asunnosta'.
Lasten ei tarvitse miettiä vanhempiensa rahoja tai omaisuutta ollenkaan, elleivät vanhemmat ITSE sitä halua. Vanhempien aloitteesta ja yhdessä sovitusti tuollaisia suunnitellaan, ei itsekseen ja röyhkeästi toisten kotona laskelmoiden mitä tulee saamaan ja mitä haluaa.
Vanhemmat voivat vaikka alkaa kuluttaa varallisuuttaan menemällä esim. palvelutaloon, jonka kustannuksiin loppuelämäksi riittää heidän omaisuutensa realisointi.
Vakava sairastuminen myös vaatii varoja, yksityislääkärit, erityisjärjestelyt, kukaties ulkomaan matkoja erityishoitoihin jne. Osa myös muuttaa aurinkorannikollekin asumaan.
Kun nykyään ei kuolla viisikymppisenä kiikkustuoliin pikkumökin nurkassa. Elinajan odotukset pitenevät ja rahaa kuluu, kaikki maksaa. Asuntoja, mökkejä ja taloja on rempattava, uusi auto hankittava jne.
Eläkkeet saattavat myös olla pieniä, joten sieltä pankista tai sijoituksista jatketaan nappaamalla joka kuukausi joku summa, jotta voidaan pitää yllä haluttu elintaso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap kysyy, miten pitäisi toimia. Mitäpä jos keskustelisit puolisosi kanssa tilanteesta? Ehkä se voisi valaista paljonkin sitä mysteeriä, miksi tuollaista puhetta on ollut lasten taholta.
No tämähän on jälleen kerran provo. Sakeaa sakkia.
Meillä isän toinen vaimo on samanlainen kuin ap, oli keskinäiset testamentit ja kaikki. Kun isä kuoli, niin selvisi sekin, jonka me lapset toki tiesimme eli osa "isän omaisuudesta" oli hänellä vain hallinnassa äidin kuoleman jälkeen ja todellisuudessa isä ei edes voinut sitä testamentata. Leski oletti voivansa jäädä yhteiseen kotiin asumaan, olihan hän nimellisesti ostanut siitä isältä puolet, mutta loput olikin isällä vain hallinnassa, ei omistuksessa.
Kesämökki, se jonka kohtalosta ei koskaan saanut kahvipöydässä puhua, oli veljeni ja minun omistuksessa ja isän käytössä vain siksi, että me ymmärsimme mökin olevan isälle tärkeä. Lainhuuto oli meillä ja isän leski yritti silti mökkiä perukirjaan vetoamalla siihen, että kun isä oli saanut sitä vuosikaudet käyttää, niin hän oli kunnostukset maksamalla sen itselleen lunastanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap kysyy, miten pitäisi toimia. Mitäpä jos keskustelisit puolisosi kanssa tilanteesta? Ehkä se voisi valaista paljonkin sitä mysteeriä, miksi tuollaista puhetta on ollut lasten taholta.
Onhan ap puhunut miehensä kanssa. Mies naureskelee, että mitäs tuosta, asiat selkiävät lapsille sitten aikanaan. Isästä on siis jostain syystä hupaisaa, että lapset luulevat liikoja.
Sitä en ymmärrä, miksi tämä loukkaa ap:tä.
Mun on pakko kiittää näistä ketjuista. Olen jo ehtinyt sanoa kyllä nykyisen mieheni kosintaan mutta aion perua lupaukseni.
Ei enää naimisiin. Menee liian vaikeaksi lasten kannalta.
Lapset on aina mulle ykkönen.
Mun serkut on tuollaisia perinnön kärkkyjiä. Täti on nyt vanhemmilla päivillään panostanut rahallisesti hyvinvointiinsa. Kävi silmäleikkauksessa ja lonkan tekonivelleikkauksessa. Nehän ovat suht hinnakkaita yksityisellä. Serkut ihan paniikissa, kun äitinsä laittaa heidän perintöään noin menemään. Eipä heitä kiinnosta käydä äitinsä luona muuten kuin laskeskelemassa irtaimiston arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä isän toinen vaimo on samanlainen kuin ap, oli keskinäiset testamentit ja kaikki. Kun isä kuoli, niin selvisi sekin, jonka me lapset toki tiesimme eli osa "isän omaisuudesta" oli hänellä vain hallinnassa äidin kuoleman jälkeen ja todellisuudessa isä ei edes voinut sitä testamentata. Leski oletti voivansa jäädä yhteiseen kotiin asumaan, olihan hän nimellisesti ostanut siitä isältä puolet, mutta loput olikin isällä vain hallinnassa, ei omistuksessa.
Kesämökki, se jonka kohtalosta ei koskaan saanut kahvipöydässä puhua, oli veljeni ja minun omistuksessa ja isän käytössä vain siksi, että me ymmärsimme mökin olevan isälle tärkeä. Lainhuuto oli meillä ja isän leski yritti silti mökkiä perukirjaan vetoamalla siihen, että kun isä oli saanut sitä vuosikaudet käyttää, niin hän oli kunnostukset maksamalla sen itselleen lunastanut.
Noin tietysti asia, jos edellinen liitto on päättynyt puoluson kuolemaan. Mutta jos ap:n mies on eronnut, ositus on tehty ja hän omistaa sen mitä pitää hallussaankin.
Tarkoituksellako pimititte kesämökin omistajuuden isäsi ollessa elossa? Miksi se oli salaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä isän toinen vaimo on samanlainen kuin ap, oli keskinäiset testamentit ja kaikki. Kun isä kuoli, niin selvisi sekin, jonka me lapset toki tiesimme eli osa "isän omaisuudesta" oli hänellä vain hallinnassa äidin kuoleman jälkeen ja todellisuudessa isä ei edes voinut sitä testamentata. Leski oletti voivansa jäädä yhteiseen kotiin asumaan, olihan hän nimellisesti ostanut siitä isältä puolet, mutta loput olikin isällä vain hallinnassa, ei omistuksessa.
Kesämökki, se jonka kohtalosta ei koskaan saanut kahvipöydässä puhua, oli veljeni ja minun omistuksessa ja isän käytössä vain siksi, että me ymmärsimme mökin olevan isälle tärkeä. Lainhuuto oli meillä ja isän leski yritti silti mökkiä perukirjaan vetoamalla siihen, että kun isä oli saanut sitä vuosikaudet käyttää, niin hän oli kunnostukset maksamalla sen itselleen lunastanut.
Noin tietysti asia, jos ede
Emme me sitä pimittäneet, isän uusi vaimo ei halunnut, että Heidän mökistään puhutaan kuin omasta, koska He ovat suunnitelleet sitä ja tätä. Ymmärät varmaan, että hän ei osannut lukea puolisonsa veroilmoitusta eikä ymmärtänyt mitään kiinteistöverosta.
Vierailija kirjoitti:
Mun on pakko kiittää näistä ketjuista. Olen jo ehtinyt sanoa kyllä nykyisen mieheni kosintaan mutta aion perua lupaukseni.
Ei enää naimisiin. Menee liian vaikeaksi lasten kannalta.
Lapset on aina mulle ykkönen.
Ei ole vaikeaa, kun hoidetaan paperityöt etukäteen. Ja avioehto tietysti. Kumpikaan ei pyri hyötymään toisesta.