Onko vika minussa kun ajattelen että vauvan paikka ei ole päiväkodissa?
Vähän hämmästytti kuulla, miten moni vie nykyään jo alle 1-vuotiaan tarhaan.
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja 60-luvulla hoitoon mentiin 1kk ikäisen.
Ja jostakin syystä, kun tuli pitkät perhevapaat ja lapsia hoidetaan kotona 3v jopa pitempään, samaan aikaan lasten mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin, häiriökäyttäytyminen lisääntynyt, lasten itsemurhat ja itsetuhoisuus lisääntyneet, huumeiden käyttö, Pisa tulosten heikkeneminen jne. Jotka ovat räjähtäneet käsiin 90-lvulla ja 2000-luvulla.
Et kai oikeasti kehtaa vihjailla, että jos vauva saa olla äitinsä kanssa synnyttyään vuoden tai pari kotona rauhassa, niin siitä tulee narkkari tai vähintäänkin häiriintynyt tai tyhmä.
Minä väitän päinvastoin. elämä saa hyvän alun äitin turvallisessa sylissä ja opeilla.
Ja isää ei ole tai ei kiinnosta. Isäkin voi jäädä kotiin ja pitäisikin.
Ei olekaan. Itse vein 1v 3kk pikkuisen päiväkotiin (olen yh, joten kotona oleminen olisi ollut taloudellinen haaste, olisi pitänyt kunnolla ennakkoon varautua) . Mutta siis kävi tuuri, päästiin pieneen päiväkotiin, joten mitään ongelmia ei ollut. resurssointi henkilökunnan suhteenkin oli ok. No siitä kaksi vuotta myöhemmin kaikki nämä pienet lakkautettiin ja tilalle tuli jättilaitos. Sinne en ikinä veisi noin pientä... tutulla on ja lapsi loukkaa itsensä jatkuvasti ja lapsi on nurin joka kuralätäkössä tms.. Eskari/viskari-ikäiselle tuo paikka on jo ok kun on isot pihat ja paljon tekemistä muuten.
Kyllä, pienen lapsen on hyvä olla kotona. Suosittelenkin kaikkia isiä jäämään kotiin, kun äiti menee töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja 60-luvulla hoitoon mentiin 1kk ikäisen.
Ja jostakin syystä, kun tuli pitkät perhevapaat ja lapsia hoidetaan kotona 3v jopa pitempään, samaan aikaan lasten mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin, häiriökäyttäytyminen lisääntynyt, lasten itsemurhat ja itsetuhoisuus lisääntyneet, huumeiden käyttö, Pisa tulosten heikkeneminen jne. Jotka ovat räjähtäneet käsiin 90-lvulla ja 2000-luvulla.
Et kai oikeasti kehtaa vihjailla, että jos vauva saa olla äitinsä kanssa synnyttyään vuoden tai pari kotona rauhassa, niin siitä tulee narkkari tai vähintäänkin häiriintynyt tai tyhmä.
Minä väitän päinvastoin. elämä saa hyvän alun äitin turvallisessa sylissä ja opeilla.
Ja isää ei ole tai ei kiinnosta. Isäkin voi jäädä kotii
Ei isä voi äidiksi muuttua. Kyllä äiti on edelleen vauvalle ja taaperolle se tärkein.
Isää ei tosiaan välttämättä edes ole, tai jos on, ei se silti ole sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo alle kolmivuotiaan paikan olevan kotona kehityspsykologisten seikkojen takia. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys.
Keltinkangas-Järvinen varmaan kertoo sitten myös millä perhe tulee toimeen.
Jos perheessä on kaksi vanhempaa joista toisella (tai molemmilla) on keskipalkkainen työ, niin kyllä perhe tulee toimeen yhden ihmisen palkalla tuossa vaiheessa. Alle 3-vuotiaan lapsen vaatteet tms saa ostettua kirpputoreilta (siellä on myynnissä todella hyväkuntoisia ja laadukkaita vaatteita, sillä pienet kasvavat nopeasti yli edeltävästä vaatekoosta joten vaatteet eivät välttämättä ole olleet muiden päällä montaa kertaa), minkä lisäksi kotona oleva vanhempi (eli yleensä äiti) saa hoitovapailta 80% palkkaa. Sehän on lähestulkoon sama määrä kuin palkka ilman ve
Sinulla on väärät tiedot asiasta. Kotona oleva vanhempi ei saa hoitovapaalta 80 %:a palkasta, vaan ainoastaan sen kotihoitotuen (eli noin 380 e). Me säästimme etukäteen rahaa voidaksemme hoitaa lasta kotona kaksivuotiaaksi, mutta se otti koville ja kaduin päätöstä, koska kokemus opetti puolitoistavuotiaankin olevan hyvin valmis päiväkotilelämään.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotien välillä voi olla iso ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä henkilökunnan ammattitaidossa ja vaihtuvuudessa. Varhaiskasvatusalan palkoilla ei Helsingissä häävisti asuta ja on ymmärrettävää että hoitajat häipyvät helposti muualle paremman elämän perässä heti kun saavat paikan jossain missä asuinkustannukset haukkaavat pienemmän osan palkasta.
Asumme reilun 100 km päässä Helsingistä. Omilla 1- ja 3-vuotiailla on säilynyt suurelta osin samat hoitajat koko ajan. Henkilöstö on pätevää ja yhteydenpito toimii.
Tämä! Oulussakin tilanne suurelta osin varsin hyvä ja esim. omat lapset (6v. ja 3v.) tuntevat koko talon aikuiset. En silti laittaisi alle 1v. hoitoon, eikä kenenkään nykyisillä vanh.vapailla tarvitsekaan laittaa, kun niillä voi lapsen pitää kotona 1v. saakka. Omani menivät hoitoon 1,5vuotiaina ja eivät ole vieläkään täyttä päivää. Töissä meillä on kuitenkin molempien käytävä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pienen lapsen on hyvä olla kotona. Suosittelenkin kaikkia isiä jäämään kotiin, kun äiti menee töihin.
Minä suosittelen mummolaa, mummot ovat parempia kuin isät.
Vierailija kirjoitti:
"Taloudellisella hyvinvoinnilla hankitaan sitä turvallisuutta, terveyttä ja vakaata kasvuympäristöä."
Tämä nyt oli niin valtaisa aivopieru kuin olla voi.
Se että vähävaraisemmilla usein ongelmat kasaantuu, ei todellakaan osoita edellä mainittua väitettä todeksi. Nyt hieman niitä valoja päälle.
Vanhempi joka haluaa asettaa lapsen edun edelle, on se joka luo hyvän kasvuympäristön lapselle. Taloudellisista resursseista riippumatta. Näillä on prioriteetit kohdillaan.
Vastaavasti moni vakavarainen perhe on todella rikkinäinen ja täynnä haasteita.
Olin tulossa kommentoimaan tätä samaa. Toisessa päässä janaa ovat moniongelmaiset, joiden lasten keskimäärin heikomman pärjäämisen syyt ovat ilmeiset. Toisessa päässä puolestaan on se osa menestyjistä, joiden perheissä ei ole taloudellista niukkuutta mutta joissa on puute vanhemman läsnäolosta, koska molemmat vanhemmat ovat hyvin uraorientoituneita ja siksi poissa joko fyysisesti tai henkisesti. Nämä usein hyvittelevät poissaoloaan lahjoilla ja rahalla. Osalla myös kovat kriteerit pärjäämiselle, koulun pitää sujua huippuarvosanoilla ja samalla tähdätä huippu-urheilijaksi. Kovalla kiireellä revitään lapset hoidosta tai koulusta, ei voi jäädä hetkeksikään leikkimään koska treenit alkavat ihan kohta. Ja tätä siis joka päivä. Lapset pärjäävät ulkoisesti hyvin mutta oppivat suorittamaan saadakseen hyväksyntää, eivät koskaan koe riittävänsä omana itsenään ja onnistumisista huolimatta jää tyhjä tunne, jota täytetään taas seuraavalla suorittamisella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pienen lapsen on hyvä olla kotona. Suosittelenkin kaikkia isiä jäämään kotiin, kun äiti menee töihin.
Miksi ihmeessä tässä on tällainen erikoinen vastakkain asettelu? Miksi täytyy oikein vääntää siitä, että kumpi jää hoitamaan lasta? Todella outoa. Onhan se luonnollista, että äiti hoitaa paljon lasta ja isä myös. Minä naisena ainakin rakastaisin hoitaa omaa lastani enkä missään nimessä tekisi ongelmaa siitä, jos lapsen isä käy töissä. Tämä tietty oma mielipiteeni. En vain ymmärrä miksi tuosta tehdään ongelma jos niitä lapsia tänne synnyttää.
Ideaalitilanne ja reaalitilanne ei ole usein (lue: lähes koskaan) sama asia. Varmasti moni jättäisi työt vaikka loppuiäkseen ja viettäisi aikaa perheensä kanssa, jos se vain olisi mahdollista.
Aivan kunnon kansalaisia niistä päiväkotiin viedyistäkin lapsista yleisesti ottaen tulee ja jotkut taas päätyvät katuojaan, vaikka olisi kuinka oltu kotona pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pienen lapsen on hyvä olla kotona. Suosittelenkin kaikkia isiä jäämään kotiin, kun äiti menee töihin.
Miksi ihmeessä tässä on tällainen erikoinen vastakkain asettelu? Miksi täytyy oikein vääntää siitä, että kumpi jää hoitamaan lasta? Todella outoa. Onhan se luonnollista, että äiti hoitaa paljon lasta ja isä myös. Minä naisena ainakin rakastaisin hoitaa omaa lastani enkä missään nimessä tekisi ongelmaa siitä, jos lapsen isä käy töissä. Tämä tietty oma mielipiteeni. En vain ymmärrä miksi tuosta tehdään ongelma jos niitä lapsia tänne synnyttää.
Miksi kaikki otetaan NAISEN selkänahasta? Miksi mies ei suostu menettämään tulojaan lasten vuoksi? Kyllä sillä äidin palkallakin elää, jos on ihan keskituloinen. Minä näen juuri epäreiluna sen, että oletetaan äidin jäämään kotiin, vaikka mieskin voisi ihan yhtälailla. Ei tosiaan kaikki miehet tienaa mitään 10 000€/kk. Monesti molemmat saavat sen nippanappa 2500€/kk KÄTEEN.
On. Vika on sinussa, ap. Älä puutu muiden päätöksiin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kait moni hoitaisi kotona, JOS olisi varaa ja myös mies jäisi kotiin. Eli pitäisi olla kunnon tuki 2-vuotiaaksi asti ja niin, että eka vuosi äidille ja toinen iskälle.
Kyllä on varaa kaikilla, jos minullakin köyhänä oli siihen varaa.
Ihmiset elävät nykyään yli varojensa lainoilla, niin kehtaavat väittää etteivät pysty enää lapsen kanssa edes alkumetreillä olemaan kotona. Miksi ylipäätä teette lapsia, onko ne teille vain status-esineitä, jotka hankitte siihen lainalla hankittuun taloon ja leasing-auton takapenkille sisustukseksi. Ette te ymmärrä mitään siitä mikä on perhe, mitä on rakkaus, teillä on vain näytelmä jota suoritatte. Sen päälle syytätte muita siitä kun voitte pahoin ja on aina kiire.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Taloudellisella hyvinvoinnilla hankitaan sitä turvallisuutta, terveyttä ja vakaata kasvuympäristöä."
Tämä nyt oli niin valtaisa aivopieru kuin olla voi.
Se että vähävaraisemmilla usein ongelmat kasaantuu, ei todellakaan osoita edellä mainittua väitettä todeksi. Nyt hieman niitä valoja päälle.
Vanhempi joka haluaa asettaa lapsen edun edelle, on se joka luo hyvän kasvuympäristön lapselle. Taloudellisista resursseista riippumatta. Näillä on prioriteetit kohdillaan.
Vastaavasti moni vakavarainen perhe on todella rikkinäinen ja täynnä haasteita.
Olin tulossa kommentoimaan tätä samaa. Toisessa päässä janaa ovat moniongelmaiset, joiden lasten keskimäärin heikomman pärjäämisen syyt ovat ilmeiset. Toisessa päässä puolestaan on se osa menestyjistä, joiden perheissä ei ole taloudellista niukkuutta mutta joissa on puute vanhemman läs
Olen monesti miettinyt tätä verratessani miehen ja minun taustoja. Minä olen ylemmän keskiluokan perheestä, jossa vanhemmat tekivät paljon töitä. Päiväkotiin menin melko varhain, ja muistikuvat lapsuudestani ovat sellaisia, että minulle, ajatuksilleni ja jutuilleni ei ollut ikinä aikaa, vanhempiani ei kauheasti kiinnostanut mikään, mitä tein tai sanoin, en saanut olla vaativa tai hankala jne. Mies puolestaan on matalasti koulutettujen vanhempien lapsi, jonka äiti varsinkin oli kotona ison osan hänen lapsuuttaan, ensin hoitovapailla ja myöhemmin työttömänä. Rahaa ei vissiin ollut oikein koskaan, mutta aikaa ja huomiota kyllä. Se näkyy minusta edelleen siinä, että miehelläni on todella terve itsetunto ja sellainen luottava asenne elämään ja ihmisiin. Minua sen sijaan ovat seuranneet huonouden tunteet ja epävarmuus pitkälle aikuisikään. Suhde vanhempiin on vaikea. Että vaikka sillä rahalla ostaa kaikenlaista ja hyväosaisuus tuppaa periytymään niin se ei todellakaan ole koko totuus.
Minäkin ajattelen, että pienten lasten paikka on kotona, mutta silti olen lapseni vienyt päiväkotiin hyvin varhaisessa vaiheessa. On ollut vähän pakko, sillä jos olisi jäänyt pois töistä, sitä työtä olisi palkattu tekemään jo joku muu, eikä olisi ollut paluuta töihin. Ja vielä tärkeämpi seikka on ollut se, että perhekin on pitänyt jollakin elättää.
Joku kirjoitti tässä ketjussa, että ymmärtää päiväkotiin viennin, jos kysessä on yksinhuoltaja, mutta ei, jos on kaksi vanhempaa. Minusta siinä on ristiriitaa, että yksinhuoltaja tarvitsee palkkansa perheen elatukseen, mutta samalla palkkasummalla pitäisi perhe elättää, jos perheessä on vaikka neljä tai viisi henkilöä, ja toinen jää kotiin. Eihän se kotihoidontuki montaa sataa ole. Miten moni pystyy oikeasti elämään yhden henkilön palkalla, jos on useampi henkilö perheessä. Hienoa heille, jotka voivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pienen lapsen on hyvä olla kotona. Suosittelenkin kaikkia isiä jäämään kotiin, kun äiti menee töihin.
Miksi ihmeessä tässä on tällainen erikoinen vastakkain asettelu? Miksi täytyy oikein vääntää siitä, että kumpi jää hoitamaan lasta? Todella outoa. Onhan se luonnollista, että äiti hoitaa paljon lasta ja isä myös. Minä naisena ainakin rakastaisin hoitaa omaa lastani enkä missään nimessä tekisi ongelmaa siitä, jos lapsen isä käy töissä. Tämä tietty oma mielipiteeni. En vain ymmärrä miksi tuosta tehdään ongelma jos niitä lapsia tänne synnyttää.
Miksi kaikki otetaan NAISEN selkänahasta? Miksi mies ei suostu menettämään tulojaan lasten vuoksi? Kyllä sillä äidin palkallakin elää, jos on ihan keskituloinen. Minä näen juuri epäreiluna sen, että o
Se nyt vain on fakta, että miehillä ei ole äidinvaistoja. Moni isä on suoranainen riski vauvalle tai taaperolle. Jos miehet olisi parempia pikkulasten kaitsijoita, ne olisi synnyttävä sukupuoli.
Muutenkin, miksi kaikki asiat pitää ajatella aina rahalla, eikö riitä että taloudessa on perusasiat, katto, sähkö ja ruoka. Mitä muuta oikein tarvitsette rahalla? Maanista matkustelua? Uusia autoja?
Siinä ei ole mitään epäreilua että nainen voi olla äiti, se on etuoikeus kun sen ymmärtää. Miehet eivät voi saavuttaa mitään niin suurta, niin antaa niiden ihan vapaasti käydä edes töissä tai leikkiä valtapelejään keskenään, etteivät vaivu synkkyyteen ja huku pulloon. Meidän naisten pitäisi ymmärtää että meillä on se oikea valta, käsi joka kehtoa keinuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pienen lapsen on hyvä olla kotona. Suosittelenkin kaikkia isiä jäämään kotiin, kun äiti menee töihin.
Minä suosittelen mummolaa, mummot ovat parempia kuin isät.
Jopas. Mikä vika miehissä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pienen lapsen on hyvä olla kotona. Suosittelenkin kaikkia isiä jäämään kotiin, kun äiti menee töihin.
Miksi ihmeessä tässä on tällainen erikoinen vastakkain asettelu? Miksi täytyy oikein vääntää siitä, että kumpi jää hoitamaan lasta? Todella outoa. Onhan se luonnollista, että äiti hoitaa paljon lasta ja isä myös. Minä naisena ainakin rakastaisin hoitaa omaa lastani enkä missään nimessä tekisi ongelmaa siitä, jos lapsen isä käy töissä. Tämä tietty oma mielipiteeni. En vain ymmärrä miksi tuosta tehdään ongelma jos niitä lapsia tänne synnyttää.
Lähinnä siksi, että tämä on aina äidin syy, kun ei hoida lasta kotona. Mieskin voi hoitaa ihan yhtä hyvin. Naisten palkka-, eläke- ja urakehitys kärsii eniten kotonaolosta, siksi miehen kannattaa jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pienen lapsen on hyvä olla kotona. Suosittelenkin kaikkia isiä jäämään kotiin, kun äiti menee töihin.
Minä suosittelen mummolaa, mummot ovat parempia kuin isät.
Ai mummi hoitaa ensin omat lapset ja sitten vielä lapsenlapset? Siivoaa ja kokkaa? Miksei isä tai vaari? Mitä ne tekee?
Kävikö mielessäsi, että loppuraskaus voi olla terveydellisesti hyvinkin haastavaa aikaa? Itsekin jouduin sairauslomalle jo pari kuukautta ennen laskettua aikaa, kun kohtu painoi niin, että olin toimintakykyinen noin neljä-kuusi tuntia päivässä.
Lisäksi on ihan kukkua, etteikö jo pieni lapsi kaipaisi ikätovereita. Oma lapsemme (1 v 9 kk) on vielä kotihoidossa, mutta käy kerhoissa vanhempansa kanssa neljä kertaa viikossa. Muina päivinä hän sitten kiljuu kerhokavereidensa nimeä, kun kävelemme kerhon ohi, ja huitoo kohti kerhoa sanoen "tonne, tonne".