Lue keskustelun säännöt.
Onko vika minussa kun ajattelen että vauvan paikka ei ole päiväkodissa?
07.10.2025 |
Vähän hämmästytti kuulla, miten moni vie nykyään jo alle 1-vuotiaan tarhaan.
Kommentit (244)
Silloin, kun itse vein noin 2-vuotiasta päiväkotiin klo 7.30, niin oli kyllä surullista huomata, että siellä oli aamulla jo useampi sellainen, joka ei osaa edes kävellä. Tuossa ryhmässä oli siis 1-3-vuotiaat, mutta luulenpa, että nuo olivat vielä pienempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole oikein, mutta kun yhteiskunta on rakennettu siten, että äiti syrjäytyy palkkakehityksestä jos jää lapsen kanssa kotiin ja taloudellisesti jostain toisesta tahosta riippuvainen ihminen ei ole koskaan täysivaltainen, on meidän pakko toimia näin.
Minä en näe asiaa näin. Kyllä Suomessa saa ruokaa, katon pään päälle ja peruasiat. Kyllä tärkeämpää on luoda turvallinen suhde omaan lapseen ja olla vähän kauemmin pois työelämästä. Minusta on pöyristyttävää miten monet ajattelee, että työ menee lapsen edelle.
Kun maailma on rakennettu kapitalismin keinoin, ei hyvinvointiin riitä enää se, että on katto päänpäällä ja saa ruokaa. Mitä paremmat puitteet vanhemmat pystyvät luomaan lapsilleen, sitä paremmin l
Paremmat puitteet = ?
Tarkoitat ilmeisesti taloudellista hyvinvointia?
Paremmat puitteet olisi ehdottomasti ne, jotka merkitsevät lapsen kannalta eniten, eli rakkaus, läsnäolo, kasvurauha, turvallisuus, terveys, vakaa kasvuympäristö, kehityksen tukeminen oikealla tavalla.
Taloudellisella hyvinvoinnilla hankitaan sitä turvallisuutta, terveyttä ja vakaata kasvuympäristöä. Vai ajattelitko sen olevan sattumaa, että mitä taloudellisesti epävakaampi perhe, sitä enemmän ongelmia myös lapsille kasaantuu? Sinä puhut ideaalista, minä realiteeteista.
Kun pääset tuon minulle opponointivaiheen yli, huomaat että olemme samalla puolella, mutta minä vaan puhun asioista oikeilla nimillä. Eli en osoittele vanhempia, vaan tätä täysin epäluonnollista maailmanjärjestystä minkä olemme luoneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissa molemmat vanhemmat kotosalla, rouva vieläpä äippälomalla kun on loppuraskaus käynnissä. Parivuotias lapsi raahataan joka ikinen päivä 9-15 päiväkotiin. Järjetöntä. Kelpaa sitten vähän ajan päästä vauvan kanssa kuherrella, kun isompi viedään jatkuvasti hoitoon pois silmistä. Tuon ikäiselle riittäisi "varhaiskasvatukseksi" seurakunnan päiväkerho kerran viikossa, mutta eihän tuossa lapsen etua ajatella.
Outo asuinalue teillä, jos kaikki päivät pitkät kotona ja kyttäätte 24/7 toinen toisianbe,
Etkö itse poistu kodistasi, kun tiedät noin tarkkaan asiat? Ihan vinkkinä. Tiedätkö, on suunnattoman mukavaa elää sitä omaa elämääkin, eikä elää toisten kautta tai naapureiden.
Lisäksi huomauttaisin, että se, että molemmat vanhemmat on kotona, ei tarkoita, ettei kumpikaan tee töitä. Etätyöt on aika yleisiä nykyään, ja ne Teams-palaverit sujuu kummasti helpommin ilman sitä taaperoa. - eri
Ei todellakaan. Minusta sellainen lapsi ei ole valmis päivähoitoon joka ei pysty puhumaan esim kaltoinkohtelusta.
Tuo on sinun mielipiteesi ja muilla saa olla omansa. Jokainen perhe toimii niinkuin parhaakseen näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkotien välillä voi olla iso ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä henkilökunnan ammattitaidossa ja vaihtuvuudessa. Varhaiskasvatusalan palkoilla ei Helsingissä häävisti asuta ja on ymmärrettävää että hoitajat häipyvät helposti muualle paremman elämän perässä heti kun saavat paikan jossain missä asuinkustannukset haukkaavat pienemmän osan palkasta.
Asumme reilun 100 km päässä Helsingistä. Omilla 1- ja 3-vuotiailla on säilynyt suurelta osin samat hoitajat koko ajan. Henkilöstö on pätevää ja yhteydenpito toimii.
"Minä olen syntynyt 70 -luvulla. Silloin mentiin hoitoon kolmen kuukauden iässä. Me olemme vahvin ikäluokka tässä maassa. Korkeimmin koulutettu, vauras ja meillä on pääsääntöisesti ollut pitkiä parisuhteita. Itse olen ollut parisuhteessa 30 vuotta."
Onneksi olette myös todella vaatimattomia."
Ja 60-luvulla hoitoon mentiin 1kk ikäisen.
Ja jostakin syystä, kun tuli pitkät perhevapaat ja lapsia hoidetaan kotona 3v jopa pitempään, samaan aikaan lasten mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin, häiriökäyttäytyminen lisääntynyt, lasten itsemurhat ja itsetuhoisuus lisääntyneet, huumeiden käyttö, Pisa tulosten heikkeneminen jne. Jotka ovat räjähtäneet käsiin 90-lvulla ja 2000-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo alle kolmivuotiaan paikan olevan kotona kehityspsykologisten seikkojen takia. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys.
Keltinkangas-Järvinen varmaan kertoo sitten myös millä perhe tulee toimeen.
Jos perheessä on kaksi vanhempaa joista toisella (tai molemmilla) on keskipalkkainen työ, niin kyllä perhe tulee toimeen yhden ihmisen palkalla tuossa vaiheessa. Alle 3-vuotiaan lapsen vaatteet tms saa ostettua kirpputoreilta (siellä on myynnissä todella hyväkuntoisia ja laadukkaita vaatteita, sillä pienet kasvavat nopeasti yli edeltävästä vaatekoosta joten vaatteet eivät välttämättä ole olleet muiden päällä montaa kertaa), minkä lisäksi kotona oleva vanhempi (eli yleensä äiti) saa hoitovapailta 80% palkkaa. Sehän on lähestulkoon sama määrä kuin palkka ilman veroja. Kodinhoitotukea tulee 300 euroa kuukaudessa, joka yleensä riittää pienten lasten kustannuksiin, jos töissä käyvä vanhempi (eli yleensä isä) tienaa keskipalkan verran. Kodinhoitotuella olevaa vanhempaa ei saa myöskään irtisanoa töistä sillä perusteella, että hoitaa alle 3-vuotiasta kotona. Täytyy olla aika surkea budjetointi / talousosaaminen tai sitten asua kehä kolmosen sisäpuolella, jos ei pärjää yhdellä keskitason palkalla; keskitason palkka nimittäin on Suomessa 3314 euroa kuukaudessa.
Ymmärrän toki sen, ettei esim. yksinhuoltajilla ole muuta vaihtoehtoa kuin viedä lapsensa hoitoon. Tämän takia olisi hyvä, jos kaikkia lapsia ei tungettaisi heti 1-vuotiaana päiväkotiin; varhaiskasvatuksessa on edelleen se hoitajapula sekä pula pätevistä opettajista, ja nyt kun alalle selvästikään ei saada lisää työntekijöitä, niin seuraavaksi on pakko vähentää lasten lukumäärästä. Alle 3-vuotiaat lapset leikkivät vain rinnakkaisleikkejä ja oppivat hyvin sosiaalisia taitoja perhekerhoissa sekä leikkipuistoissa tuttavaperheiden lasten kanssa, joten päiväkoti alkaa olemaan oikeasti tarpeellinen vasta 4-6-vuotiaille. Voi olla, että jossakin vaiheessa pitää tehdä sellainen muutos, että alle 3-vuotiaita ei tuotaisi hoitoon, ellei kyseessä ole esim. yksinhuoltajien, päihdeongelmaisten tai köyhien lapsia, joilla on oikeasti pakko olla molemmat vanhemmat töissä toimeentulon turvaamiseksi. Jos tällainen muutos tehtäisiin, niin varhaiskasvatuksen nykyisten työntekijöiden määrä riittäisi niille lapsille, joiden oikeasti pitää olla päiväkodissa, eli 3-6-vuotiaisiin sekä niihin pieniin, joiden perheissä ei todella ole muita vaihtoehtoja kuin viedä lapsi hoitoon.
Siitä ainakin löytyy paljon ihan tutkittua tietoa ja faktaa, ettei tarvitse mutuilla.
Tässä yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole oikein, mutta kun yhteiskunta on rakennettu siten, että äiti syrjäytyy palkkakehityksestä jos jää lapsen kanssa kotiin ja taloudellisesti jostain toisesta tahosta riippuvainen ihminen ei ole koskaan täysivaltainen, on meidän pakko toimia näin.
Minä en näe asiaa näin. Kyllä Suomessa saa ruokaa, katon pään päälle ja peruasiat. Kyllä tärkeämpää on luoda turvallinen suhde omaan lapseen ja olla vähän kauemmin pois työelämästä. Minusta on pöyristyttävää miten monet ajattelee, että työ menee lapsen edelle.
Kun maailma on rakennettu kapitalismin keinoin, ei hyvinvointiin riitä enää se, että on katto päänpäällä ja saa ruokaa. Mitä paremmat puitteet vanh
Tämä juuri. Olen loputtoman kyllästynyt siihen, että vanhemmat, varsinkin äidit, vastuutetaan kaikesta aivan kuin yhteiskunta olisi täysin irrallinen asia mikä ei liity mitenkään perheiden mahdollisuuksiin ja hyvinvointiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole oikein, mutta kun yhteiskunta on rakennettu siten, että äiti syrjäytyy palkkakehityksestä jos jää lapsen kanssa kotiin ja taloudellisesti jostain toisesta tahosta riippuvainen ihminen ei ole koskaan täysivaltainen, on meidän pakko toimia näin.
Minä en näe asiaa näin. Kyllä Suomessa saa ruokaa, katon pään päälle ja peruasiat. Kyllä tärkeämpää on luoda turvallinen suhde omaan lapseen ja olla vähän kauemmin pois työelämästä. Minusta on pöyristyttävää miten monet ajattelee, että työ menee lapsen edelle.
Kun maailma on rakennettu kapitalismin keinoin, ei hyvinvointiin riitä enää se, että on katto päänpäällä ja saa ruokaa. Mitä paremmat puitteet vanh
Äläpä heittäydy ylimieliseksi. Tutustu ihan rauhassa, mitä tutkimukset sanovat asiasta. Mieti mitä se lapsi tarvitsee. Lapsen etu edellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Minä olen syntynyt 70 -luvulla. Silloin mentiin hoitoon kolmen kuukauden iässä. Me olemme vahvin ikäluokka tässä maassa. Korkeimmin koulutettu, vauras ja meillä on pääsääntöisesti ollut pitkiä parisuhteita. Itse olen ollut parisuhteessa 30 vuotta."
Onneksi olette myös todella vaatimattomia."
Ja 60-luvulla hoitoon mentiin 1kk ikäisen.
Ja jostakin syystä, kun tuli pitkät perhevapaat ja lapsia hoidetaan kotona 3v jopa pitempään, samaan aikaan lasten mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin, häiriökäyttäytyminen lisääntynyt, lasten itsemurhat ja itsetuhoisuus lisääntyneet, huumeiden käyttö, Pisa tulosten heikkeneminen jne. Jotka ovat räjähtäneet käsiin 90-lvulla ja 2000-luvulla.
Kyllä kyse on paljon laajemmasta ongelmasta, joka kulkee sukulinjoissa pidemmältä ajalta. Olisi varsin kapeakatseista väittää, että ongelmat johtuisivat nimeomaan siitä, että tuli perhevapaat.
"Taloudellisella hyvinvoinnilla hankitaan sitä turvallisuutta, terveyttä ja vakaata kasvuympäristöä."
Tämä nyt oli niin valtaisa aivopieru kuin olla voi.
Se että vähävaraisemmilla usein ongelmat kasaantuu, ei todellakaan osoita edellä mainittua väitettä todeksi. Nyt hieman niitä valoja päälle.
Vanhempi joka haluaa asettaa lapsen edun edelle, on se joka luo hyvän kasvuympäristön lapselle. Taloudellisista resursseista riippumatta. Näillä on prioriteetit kohdillaan.
Vastaavasti moni vakavarainen perhe on todella rikkinäinen ja täynnä haasteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minustakaan vauvan paikka ole vielä tarhassa, vaan äitinsä luona. Minusta alle 3v:n paikka on kotona tai mummolassa.
Vierailija kirjoitti:
Siitä ainakin löytyy paljon ihan tutkittua tietoa ja faktaa, ettei tarvitse mutuilla.
Tässä yksi.
Mikä on muna mikä kana? Jos kotihoidontuen käyttäjissä on paljon tätä ns ongelmaporukkaa, onko ihme että heidän lapset päätyvät tuollaiseen elämään?
Verrataanpa korkeakoulutettuihin kotiäiteihin noiden jälkeläisiä.
Nurinkurista. Toivotaan syntyvyyden kasvua, mutta samalla estetään vanhempia ( erityisesti naista) tekemästä työuraansa. Päättäkää jo,mitä haluatte! Päiväkotejakin koulutettuine henkilöistöineen pitäisi saada riittävästi, ettei lapsia tarvitse toisellepuolen kaupunkia kuskailla.
Suomessa on lakisääteinen varhaiskasvatus pedagogisine pohjineen ja opetussuunnitelmineen. Vasemmistolaiset hallitukset ovat halunneet mahdollistaa kaikille lapsille pääsyn akateemisesti koulutettujen varhaiskasvattajien valvontaan ja tarkkailuun. Keskustalainen ajatus kotihoidosta kotihoidontukineen on tunnetusti naurettava ajatus: miksi pitää maksaa vanhemmalle lapsen hoidosta, kun kunnan on päivähoito järjestettävä! Paitsi että hoitoa ei haluta järjestää tarpeen mukaan esim. klo 6-10 ja klo 15-19, vaan virka-aikana.
Jos meillä olisi perheverotus, olisi useammalla mahdollisuus osa-aikatyöhön tai lapsen hoitamiseen kotona, mutta koska vasemmistolle ei sovi ajatus siitä, että lapsella on häntä hoitava äiti/isä, niin nyt mennään yhteiskunnan tarpeet edellä.
Kyllä kait moni hoitaisi kotona, JOS olisi varaa ja myös mies jäisi kotiin. Eli pitäisi olla kunnon tuki 2-vuotiaaksi asti ja niin, että eka vuosi äidille ja toinen iskälle.
Vierailija kirjoitti:
Ja 60-luvulla hoitoon mentiin 1kk ikäisen.
Ja jostakin syystä, kun tuli pitkät perhevapaat ja lapsia hoidetaan kotona 3v jopa pitempään, samaan aikaan lasten mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin, häiriökäyttäytyminen lisääntynyt, lasten itsemurhat ja itsetuhoisuus lisääntyneet, huumeiden käyttö, Pisa tulosten heikkeneminen jne. Jotka ovat räjähtäneet käsiin 90-lvulla ja 2000-luvulla.
Et kai oikeasti kehtaa vihjailla, että jos vauva saa olla äitinsä kanssa synnyttyään vuoden tai pari kotona rauhassa, niin siitä tulee narkkari tai vähintäänkin häiriintynyt tai tyhmä.
Minä väitän päinvastoin. elämä saa hyvän alun äitin turvallisessa sylissä ja opeilla.
Meidän kotihoidettuja lapsia on koulussa nimenomaan kehuttu siitä kuinka hyvin ottavat muut huomioon, ovat kohteliaita, tulevat kaikkien kanssa toimeen. Muut ovat joutuneet oppimaan liian pienenä kyynärpää-taktiikan jossain päiväkodissa hälinän keskellä. He ovat niitä jotka eivät osaa toimia ryhmässä koska ovat tottuneet jyräämään muut. Joidenkin mielestä se on toki normaalia.