Ihmiset joita pahoinpidellään parisuhteissa
Missä vaiheessa voi sanoa, että on peiliin katsomisen paikka?
Parisuhteet vaihtuvat, mutta väkivalta säilyy. Milloin voi sanoa, että oma syy? Miksi valitset aina kumppaniksi henkilöitä jotka ovat väkivaltaisia? Ei ole enää huonoa tuuria jos takana on useita parisuhteita ja kaikissa niissä on joutunut pahoipidellyksi.
Tämä ei koske niitä, joilla on satunnaisia väkivaltasuhteita. Niitä kun voi tulla kenelle vain.
Aloitus on tarkoituksella sukupuoleton.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Provo, surullinen sellainen ap. Et tule pitämään vastauksesta. Miesten, ihan suomalaisten, parisuhteessa harjoittama väkivalta, henkinen, seksuaalinen ja fyysinen, on yleisempää kuin ymmärretään. Jos seurustelet miehen kanssa, riski joutua pahoinpidellyksi, on suuri. Tiedän itse tuttavapiiristä neljä miestä, jotka ovat pahoinpidelleet puolisoaan, ilman tuomiota. Kaikki korkeasti koulutettuja, kaikkien mukavia pitämiä miehiä. Naiset eivät ole tehneet rikosilmoitusta. Tiedän myös yhden tuomion saaneen. En liiku missään huume- tai muissa vastaavissa piireissä. Vaan kaikki nämä miehet ovat tavallisia perheenisejä. Osa jo eronneita.
Ja sinä et tule pitämään siitä tosiasiasta, että naiset harjoittavat yleisesti myös väkivaltaa parisuhteissa, niin henkistä kuin fyysistäkin. Henkisen väkivallan muotoja ovat mm:
näpäyttely. vähättely, nöyryyttäminen, mitätöinti, arvostelu, mykkäkoulu
huutaminen, haukkuminen, nimittely, pilkkaaminen, itkeskely
syyllistäminen, syyttäminen, mustasukkaiset syytökset
kontrollointi, alistaminen, painostaminen, pelottelu, häirintä
nalkuttaminen, seksin pihtaaminen tai sillä kiristäminen
kiristäminen, valehtelu
tavaroiden hajottaminen
nukkumisen estäminen tai häiritseminen
muista ihmissuhteista eristäminen, kaverikontaktien ja menojen kontrollointi
epäily, puhelimen / sähköpostin / somen tutkiminen tai stalkkaaminen
uhkailu
Ja usein naisen harjoittama henkinen väkivalta toimii katalyyttinä ja sytyttimenä fyysiselle väkivallalle kun miehen sietokyky loppuu. Tällöin nainen on todellisuudessa ns. primäärinen aggressori, ei mies.
Vierailija kirjoitti:
Haluat häpäistä uhreja ja nostaa sitä kautta omaa häntääsi. Pidätkö itseäsi nyt parempana ihmisenä kun et ole joutunut väkivallan kohteeksi? Ole onnellinen jos omat suhteesi ovat olleet väkivallattomia. Kyseessä ei ole harvinainen ilmiö ja tapahtuu ihan kaikissa ammateissa ja ihmisryhmissä.
Näin ne väkivallan tekijätkin aloittaa, haukkumalla ja vähättelemällä. Tuliko nyt hyvä mieli, kun pääsit ojentamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo, surullinen sellainen ap. Et tule pitämään vastauksesta. Miesten, ihan suomalaisten, parisuhteessa harjoittama väkivalta, henkinen, seksuaalinen ja fyysinen, on yleisempää kuin ymmärretään. Jos seurustelet miehen kanssa, riski joutua pahoinpidellyksi, on suuri. Tiedän itse tuttavapiiristä neljä miestä, jotka ovat pahoinpidelleet puolisoaan, ilman tuomiota. Kaikki korkeasti koulutettuja, kaikkien mukavia pitämiä miehiä. Naiset eivät ole tehneet rikosilmoitusta. Tiedän myös yhden tuomion saaneen. En liiku missään huume- tai muissa vastaavissa piireissä. Vaan kaikki nämä miehet ovat tavallisia perheenisejä. Osa jo eronneita.
Jos minä menen jatkuvasti ihmisen luokse joka hakkaa minua, niin milloin minulle voidaan sanoa, älä mene?
Ei se sanominen auta yhtään mitään, kun on kahdesta sairaasta ihmisestä kyse. Ymmärrän, että joillain on isoja haasteita ymmärtää mielensairauksia, mutta tuo on käytännössä sama kuin sanoisi keuhkokuumeeseen sairastuneelle, että älä sairasta.
Keuhkokuumetta ei voi tietoisesti valita, hakattavaksi menemisen voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ihmiset pohtivat tämmöisiä asioita, joiden syy-seuraus-mekanismit ovat käytännössä katsoen jo yleistietoon kuuluvia asioita. Ehkä aloittajankin olisi pitänyt ensin lukea pari tietoiskua lähisuhdeväkivallasta, jos on oikeasti noin nolon tietämätön, eikä trollaa. Vahvasti kuitenkin epäilen jälkimmäistä, koska tosiaan, asiasta on puhuttu ja kirjoitettu jo niin valtavasti, että melko tynnyrissä on saanut kasvaa, jos vähäkään info ei ole otsalohkoa kyennyt lävistämään.
Tämä. Aloittaja on trolli tai sitten kumppanilleen toistuvasti väkivaltainen henkilö, joka yrittää tällä tavoin oikeuttaa omaa väkivaltaisuuttaan. Muuten aivan liian idoottialoitus.
Tiedätkö, että ne väkivaltaiset henkilöt nimenomaan aloittavat tällä idiootiksi haukkumisella ja sitten siitä eskaloivat? Mutta sinullahan on siihen oikeus, kuten heilläkin, koska ap kysyy vääriä asioita väärällä tavalla, ja siten varmaankin ansaitsee haukkumisen? Kuulostaako tutulta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ihmiset pohtivat tämmöisiä asioita, joiden syy-seuraus-mekanismit ovat käytännössä katsoen jo yleistietoon kuuluvia asioita. Ehkä aloittajankin olisi pitänyt ensin lukea pari tietoiskua lähisuhdeväkivallasta, jos on oikeasti noin nolon tietämätön, eikä trollaa. Vahvasti kuitenkin epäilen jälkimmäistä, koska tosiaan, asiasta on puhuttu ja kirjoitettu jo niin valtavasti, että melko tynnyrissä on saanut kasvaa, jos vähäkään info ei ole otsalohkoa kyennyt lävistämään.
En ole ap, mutta kommentoin. Kun on kasvanut lapsuutensa rakastavassa perheessä ja ympäristössä ja sen jälkeen ollut ainoastaan parisuhteessa jossa puoliso ei koskaan ole vihastuksissaan edes korottanut ääntään niin näitä asioita on oikeasti vaikea ymmärtää.
Kokeile kognitiivista empatiaa. Vai etkö pysty aidosti asettumaan sodassa vanhempansa menettäneen lapsen, tsunamin kokeneen tai maanjäristyksessä perheen menettäneen ihmisen asemaan?
Kyllä on nyt niin kaukaa haettua että hirvittää. Kukaan ei valitse sotaa, lapsen menettämistä, tsunamia tai maanjäristystä, mutta aikuinen ihminen voi valita meneekö parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka on väkivaltainen. Pahimmassa tapauksessa myös niitä lapsia kohtaan. Sitä paitsi sellaista asiaa kuin "kognitiivinen empatia" ei ole olemassakaan, vaikka se varmaan kuulostaa tosi hienolta.
Syyllinen on vain ja ainoastaan väkivallantekijä. Onhan se totta, että joskus kannattaa käydä terapiassa selvittämässä, mikä siinä omassa kumppaninvalintaprosessissa mättää jos jatkuvasti löytyy väkivaltaisia kumppaneita. Ei se nyt kuitenkaan sitä tarkoita, että se väkivalta olisi uhrin omaa syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ihmiset pohtivat tämmöisiä asioita, joiden syy-seuraus-mekanismit ovat käytännössä katsoen jo yleistietoon kuuluvia asioita. Ehkä aloittajankin olisi pitänyt ensin lukea pari tietoiskua lähisuhdeväkivallasta, jos on oikeasti noin nolon tietämätön, eikä trollaa. Vahvasti kuitenkin epäilen jälkimmäistä, koska tosiaan, asiasta on puhuttu ja kirjoitettu jo niin valtavasti, että melko tynnyrissä on saanut kasvaa, jos vähäkään info ei ole otsalohkoa kyennyt lävistämään.
Tämä. Aloittaja on trolli tai sitten kumppanilleen toistuvasti väkivaltainen henkilö, joka yrittää tällä tavoin oikeuttaa omaa väkivaltaisuuttaan. Muuten aivan liian idoottialoitus.
Ei ole. Toistan taas samaa vastausta. Ihmettelen miksi mennä yhteen aina väkivalt
Mikset etsi kirjallisuutta tai tieteellisiä tutkimuksia aiheesta. Vaan haluat väitellä täällä. Miksi?
Ei ap mitään väittele, vaan te besservisserit välttelette vastaamasta esitettyyn kysymykseen ja latelette kaikki mahdolliset latteudet ja kliseet. Antaa nyt tulla niitä vastauksia, jos kerran tiedätte niin hyvin kaiken että on kanttia haukkua ja vähätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo, surullinen sellainen ap. Et tule pitämään vastauksesta. Miesten, ihan suomalaisten, parisuhteessa harjoittama väkivalta, henkinen, seksuaalinen ja fyysinen, on yleisempää kuin ymmärretään. Jos seurustelet miehen kanssa, riski joutua pahoinpidellyksi, on suuri. Tiedän itse tuttavapiiristä neljä miestä, jotka ovat pahoinpidelleet puolisoaan, ilman tuomiota. Kaikki korkeasti koulutettuja, kaikkien mukavia pitämiä miehiä. Naiset eivät ole tehneet rikosilmoitusta. Tiedän myös yhden tuomion saaneen. En liiku missään huume- tai muissa vastaavissa piireissä. Vaan kaikki nämä miehet ovat tavallisia perheenisejä. Osa jo eronneita.
Ja sinä et tule pitämään siitä tosiasiasta, että naiset harjoittavat yleisesti myös väkivaltaa parisuhteissa, niin henkistä kuin fyysistäkin. Henkisen väkivallan muotoja ovat mm:
näpäyttely. vähättely, nöyryyttäminen, mitätö
Ja mitäköhän varten se mies ei voi ihan itse lähteä, jos kokee suhteen niin kauheaksi, että pitää ihan hakata?
Vierailija kirjoitti:
Keuhkokuumetta ei voi tietoisesti valita, hakattavaksi menemisen voi.
:D
Vierailija kirjoitti:
"Myös jos olin erehtynyt viettämään ravintolailtaa kavereideni kanssa, seuraavana päivänä istuin hänen ristikuulustelussa viisi tuntia. Piti kerrata koko ilta minuutti minuutilta, missä istuin, kenen kanssa, mitä puhuin. Jos jossain kohtaa tuli virhe, niin auta armias. Kusetin häntä."
Selvennys: siis kun jouduin kertaamaan hänelle ravintolailtaani minuutti minuutilta, ja jos tarinani erosi edellisestä tarinasta, niin muka kusetin häntä hänen mukaansa. En siis oikeasti kusettanut, vaan yritin muistaa koko illan niin tarkasti kuin vain pystyin. Ja jos en pysynyt tarkasti tarinassa, niin silloinhan olin hänen silmissään suuri kusettaja ja taatusti olin ollut panemassa jotain miestä vaikkapa ravintolan baarissa siinä kohtaa tarinaa, jossa en pysynyt linjassani.
Näen tuosta miehestä vieläkin painajaisia.
Ei ihme nuo painajaiset, tuohan on aivan hirveää. Onneksi pääsit hengissä pois.
Ennen siedän paljonkin, jopa sitä että sain puukosta mutta nykyään enää siedä naisilta edes henkistä väkivaltaa koska se johtaa aina fyysiseen väkivaltaan. Joten jätän naisen heti kun alkaa se henkinen väkivalta mutta ikävä kyllä lähes joka nainen nykypäivänä syyllistyy henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan miestä kohtaan niin enää en voi saada pitkää tai pysyvää suhdetta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Myös jos olin erehtynyt viettämään ravintolailtaa kavereideni kanssa, seuraavana päivänä istuin hänen ristikuulustelussa viisi tuntia. Piti kerrata koko ilta minuutti minuutilta, missä istuin, kenen kanssa, mitä puhuin. Jos jossain kohtaa tuli virhe, niin auta armias. Kusetin häntä."
Selvennys: siis kun jouduin kertaamaan hänelle ravintolailtaani minuutti minuutilta, ja jos tarinani erosi edellisestä tarinasta, niin muka kusetin häntä hänen mukaansa. En siis oikeasti kusettanut, vaan yritin muistaa koko illan niin tarkasti kuin vain pystyin. Ja jos en pysynyt tarkasti tarinassa, niin silloinhan olin hänen silmissään suuri kusettaja ja taatusti olin ollut panemassa jotain miestä vaikkapa ravintolan baarissa siinä kohtaa tarinaa, jossa en pysynyt linjassani.
Näen tuosta miehestä vieläkin painajaisia.
Ei ihme nuo painajaiset, tuohan on aivan hirveää. Onneksi pääsit hengissä pois.
Kyllä. Viimeisin pahoinpitely eskaloitui niin pahaksi, että meinasin päästä oikeasti hengestäni, kuolema oli senttien päässä.
Tuon jälkeen jätin miehen välittömästi ja lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät sillä hetkellä tiedä, että mies on väkivaltainen, kun alkavat siihen parisuhteeseen.
Eli eivät he valitse väkivaltaisia miehiä, kun ei mitään väkivaltaa ole edes voinut olla ennenkuin parisuhde on edes alkanut.
Oikea kysymyksenasettelu olisi, että miksi naiset jäävät väkivaltaisiin suhteisiin?
Kelpaako vastaus psykoterapeutilta? Saat kuitenkin. Se väkivalta ei ala kylkiluiden katkomisella ja nyrkillä silmään, silloinhan siitä olisi helppo lähteä. Sitä väkivaltaa edeltää vuosien hienovarainen eristäminen muista ja itsetunnon pohjamutiin tallominen. Väkivallan jälkeen on myös aina ns. kuherruskuukausi jolloin väkivallan tekijä hyvittelee tekojaan ja pyytelee anteeksi. Vannoo ettei koskaan enää ja onnistuu kääntämään sen niin, että uhri ajattelee olevansa syyllinen tapahtumiin. Että jos hän vähän muuttuu paremmaksi niin toisella ei ole enää syytä suuttua niin.
Se on kierre, mihin naiset jäävät.
Julmat, epäempaattiset, narsistisesti häiriintyneet ja sadistiset väkivallan tekijät osaavat kyllä löytää uhrikseen sen jo aiemmin traumatisoituneen. Eikä he tietenkään näytä väkivaltaisuuttaan heti, monesti päinvastoin, esim. viimeisin väkivaltainen eksäni auttoi ja lohdutti minua tilanteessa, kun silloinen kumppanini oli ollut väkivaltainen minua kohtaan. Miten olisi voinut kuvitella, että hän on ihan samanlainen?
Katsoin yhden elamankerran missa naista hakattiin ja alistettiin lapsesta asti (intia). Sitten myytiin aviomiehelle britteihin jossa pahoinpitely ja hyvaksikaytto jatkui. Tulivat ahneiksi ja laittoivat hanet toihin. Han alkoin pikkuhiljaa kasittamaan etta ei ole normaalia, etta hakataan henkihieveriin ja pakeni. Loysi vakivaltaisen miehen ja ajatteli etta on normaalia etta mies hakkaa ja kayttaa hyvaksi.
En muista kaikka, mutta taisi lopulta lapsi sanoa koulussa opettajalle etta isa hakkaa vai sytyttiko mies tulen. Kuitenkin han paasi irti ja vasta sitten ymmarsi mita oli kokenut.
Ehka aariesimerkki. Mutta jos vanhemmat on antaneet litsareita ja mies kurittaa litsareilla ei ehka nae sita kauheutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo, surullinen sellainen ap. Et tule pitämään vastauksesta. Miesten, ihan suomalaisten, parisuhteessa harjoittama väkivalta, henkinen, seksuaalinen ja fyysinen, on yleisempää kuin ymmärretään. Jos seurustelet miehen kanssa, riski joutua pahoinpidellyksi, on suuri. Tiedän itse tuttavapiiristä neljä miestä, jotka ovat pahoinpidelleet puolisoaan, ilman tuomiota. Kaikki korkeasti koulutettuja, kaikkien mukavia pitämiä miehiä. Naiset eivät ole tehneet rikosilmoitusta. Tiedän myös yhden tuomion saaneen. En liiku missään huume- tai muissa vastaavissa piireissä. Vaan kaikki nämä miehet ovat tavallisia perheenisejä. Osa jo eronneita.
Aloitus ei ole provo vaan ihmettelen aidosti tätä asiaa.
Kiitos kuitenkin vastauksestasi.
Uhrin sheimaaminen on aina provoamista.
Parisuhteet eivät aina ole niin yksinkertaisia, että on yksi uhri ja yksi tekijä.
Kyllä joillakin voi puuttua sellaiset normaalit vaistot, jotka sanoisivat milloin mennään metsään, puolin ja toisin. Homma voi kehittyä pikkuhiljaa molempien osapuolten sairaaksi tanssiksi.
Voi esimerkiksi olla niin, että yksi syyllistyy johonkin väkivaltaan, ja toinen saa syyllistämällä tästä valta-aseman ja etuja. Molemmilla on tuttu ja turvallinen olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ihmiset pohtivat tämmöisiä asioita, joiden syy-seuraus-mekanismit ovat käytännössä katsoen jo yleistietoon kuuluvia asioita. Ehkä aloittajankin olisi pitänyt ensin lukea pari tietoiskua lähisuhdeväkivallasta, jos on oikeasti noin nolon tietämätön, eikä trollaa. Vahvasti kuitenkin epäilen jälkimmäistä, koska tosiaan, asiasta on puhuttu ja kirjoitettu jo niin valtavasti, että melko tynnyrissä on saanut kasvaa, jos vähäkään info ei ole otsalohkoa kyennyt lävistämään.
En ole ap, mutta kommentoin. Kun on kasvanut lapsuutensa rakastavassa perheessä ja ympäristössä ja sen jälkeen ollut ainoastaan parisuhteessa jossa puoliso ei koskaan ole vihastuksissaan edes korottanut ääntään niin näitä asioita on oikeasti vaikea ymmärtää.
Kyllä on nyt niin kaukaa haettua että hirvittää. Kukaan ei valitse sotaa, lapsen menettämistä, tsunamia tai maanjäristystä, mutta aikuinen ihminen voi valita meneekö parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka on väkivaltainen. Pahimmassa tapauksessa myös niitä lapsia kohtaan. Sitä paitsi sellaista asiaa kuin "kognitiivinen empatia" ei ole olemassakaan, vaikka se varmaan kuulostaa tosi hienolta.
Muistaakseni empatia on kognitiivinen juttu eli pitkälti opittua.
Empatia on sisäsyntyistä, sitä ei voi opetella. Se on syvällinen tunne, kokemus. Ihan niinkuin et voi opetella rakastumisen tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Syyllinen on vain ja ainoastaan väkivallantekijä. Onhan se totta, että joskus kannattaa käydä terapiassa selvittämässä, mikä siinä omassa kumppaninvalintaprosessissa mättää jos jatkuvasti löytyy väkivaltaisia kumppaneita. Ei se nyt kuitenkaan sitä tarkoita, että se väkivalta olisi uhrin omaa syytä.
Riippuu tilanteesta. Siis jokainen vastaa toki omasta nyrkistään ja minne sen asettaa. Mutta jokaisella on myös oma vastuunsa siitä mitä sanoo ja tekee.
Jotkut suhteet ovat sellaisia, että molemmat vain pyrkivät haavoittamaan. Sanoin ja teoin. Väkivaltaa kaikki.
Ei tässä mitään tutkimuksia ja tietoiskuja kaivattu, vaan ihan rehellisiä vastauksia. Olisit nyt vielä kaupan päälle haukkunut kysyjää jollain sopivilla nimityksillä, alentuva suhtautuminen näköjään onnistuu yhtä hyvin kuin niiltä väkivaltaisiltakin.
- eri