Lue keskustelun säännöt.
TABU: Kun ei koskaan tulekaan kiintymystä lapseen, vaan lapsi tuntuu vain suurelta rasitteelta eikä muulta
04.10.2025 |
En voi oikein kenellekään puhua tästä aiheesta, koska kaikki pitävät minua jonkin sortin hirviönä jos kerron. Olen 37-vuotias mies, ja 2v lapsen isä. En koskaan oikeastaan halunnut lapsia, mutta kun naisystäväni vahingossa tuli raskaaksi, niin annoin hänen pitää lapsen kun hän sitä niin kovasti halusi. Ajattelin että "kyllä se luonto minutkin ohjaa"...Mutta ei koskaan ohjannut. Koko raskausajan stressasin tulevaa "vankeutta" ja menetettyä vapautta. Ja mikään ei muuttunut lapsen synnyttyä, muuten kuin pahentui vain. Vauva-aika oli aivan järkyttävää, ja aloin inhota lasta sen takia. Nyt on hieman helpottanut 2v5kk iässä, mutta edelleen tuntuu että tämä koko tilanne on yksi iso rasite vain minulle. Mitä voisin tehdä muuttaakseni tunteitani? En voi jatkaa näin enää kovin pitkään...
Kohtalotovereita? Ajatuksia?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väenväkisin pidä osallistua ollenkaan lastenhoitoon jos sen pystyy järjestämään muulla tavoin. Paljon on niitä joilla isä ollut perheessä vain se elättäjä, etenkin tyttöjen kohdalla ollut ennen näin. Perheessä on silloin vanhemmilla parisuhde ja äidillä vanhemman rooli lapsilleen.
Kukaan nykyajan moderni suomalainen nainen ei hetkeäkään ala katsella miestä, joka ei hoida 50/50 omaa lastaan.
Sitten on parempi erota. Eikä missään nimessä tehdä lisää lapsia! Jos ei yhtäkään kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lle: kaikki järjestyy kuin itsestään, olin itse suunnilleen samassa jamassa.
Mieti, että jos lapsesta tulee normaali, on elämäsi aika paljon helpompaa kuin jollakulla muulla, jolle tuli tuohon päälle vielä autismi ja siitä seuraava ylimääräinen härdelli. Joka tarkoittaa mm. sitä, että teini tuumaa tekevänsä sudokun joka kerta kun yritetään ottaa puheeksi tulevaisuus tässä reaalimaailmassa. Sun lapsi saattaa esim. joskus mennä saunaan/suihkuun ilman että siitä tapellaan vartti tai pitempään, ja herätä ihan pelkällä herätyskellolla aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle: kaikki järjestyy kuin itsestään, olin itse suunnilleen samassa jamassa.
Mieti, että jos lapsesta tulee normaali, on elämäsi aika paljon helpompaa kuin jollakulla muulla, jolle tuli tuohon päälle vielä autismi ja siitä seuraava ylimääräinen härdelli. Joka tarkoittaa mm. sitä, että teini tuumaa tekevänsä sudokun joka kerta kun yritetään ottaa puheeksi tulevaisuus tässä reaalimaailmassa. Sun lapsi saattaa esim. joskus mennä saunaan/suihkuun ilman että siitä tapellaan vartti tai pitempään, ja herätä ihan pelkällä herätyskellolla aamulla.
Oletteko kartalla siitä, mitä reaalimaailmassa tapahtuu? Gen z tekee globaalisti vallankaappauksia, naiset ovat lopettaneet lisääntymisen, itä-aasiassa on low effort -sukupolvia, jne. Jos tidän mielestänne nuoren tulevaisuus on joku keskiluokkainen duunariammatti niin ehkä parempi ettette yritä puuttua asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle: kaikki järjestyy kuin itsestään, olin itse suunnilleen samassa jamassa.
Mieti, että jos lapsesta tulee normaali, on elämäsi aika paljon helpompaa kuin jollakulla muulla, jolle tuli tuohon päälle vielä autismi ja siitä seuraava ylimääräinen härdelli. Joka tarkoittaa mm. sitä, että teini tuumaa tekevänsä sudokun joka kerta kun yritetään ottaa puheeksi tulevaisuus tässä reaalimaailmassa. Sun lapsi saattaa esim. joskus mennä saunaan/suihkuun ilman että siitä tapellaan vartti tai pitempään, ja herätä ihan pelkällä herätyskellolla aamulla.
Oletteko kartalla siitä, mitä reaalimaailmassa tapahtuu? Gen z tekee globaalisti vallankaappauksia, naiset ovat lopettaneet lisääntymisen, itä-aasiassa on low effort -sukupolvia, jne. Jos tidän mielestänne nuoren tulevaisuus on joku keskiluokkainen duunariammatti niin ehkä parempi ettette yritä puuttua asiaan.
Olen aivan täysin kartalla siitä, mitä reaalimaailmassa tapahtuu, toisin kuin sinä siellä globaalien vallankaappausten maailmassa. Kiitos kysymästä.
Saa noin ajatella. Hyvä vain kun olet rehellinen itsellesi. Ja et ole koskaan halunnut lapsia, tunne on ymmärrettävä. Itse kokisin varmasti samoin, jos saisin lapsen vasten tahtoani. (Olen nainen; en halua lapsia.)
En tiedä auttaisiko naisystävällesi puhuminen tunteistasi? Ja se, että "saat puuttuvaa vapaudenkokemustasi" jostain. Esim. harrastukset, matkat ystävien kanssa jne. Elämässäsi on edelleen muutakin kuin lapsi. Muista luoda sitä elämää itsellesi.
Ja lohdutan - lapsi kasvaa ja vanhenee, itsenäistyy, joten ikuinen "vankila" tuo ei ole. Kohta se jo pyörii kavereidensa kanssa mopolla jossain eikä isän seuraa muistakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väenväkisin pidä osallistua ollenkaan lastenhoitoon jos sen pystyy järjestämään muulla tavoin. Paljon on niitä joilla isä ollut perheessä vain se elättäjä, etenkin tyttöjen kohdalla ollut ennen näin. Perheessä on silloin vanhemmilla parisuhde ja äidillä vanhemman rooli lapsilleen.
Jep ja tämä on myös luonnollista. Kädellisillä koiraat pitävät reviiriä ja naaraat huolehtivat poikasista. Reviiri = ruoka.
Itse olen ennemminkin huolissani tästä koiraiden pakko-osallistamisesta emokakkosiksi, joka nimenomaan aiheuttaa niitä ongelmia vauva-aikaankin. Vauvat ovat erittäin tyytyväisiä saadessaan elää symbioosissa äidin kanssa, kuten luonto on heidät suunnitellut. Ongelmat alkavat kun lapsentahtisuudesta ja -tarpeisuudesta siirrytään kapitalistiseen malliin, missä vauva muutetaan yksiöön ja mies leikkii imettäjää. Se ei ole luonnollista ja sen lisäks
"kädellisillä".
"pakko-osallistamista".
Millä kädellisillä, ja keitä pakotetaan? Juuri edellä kerrottiin että gorilloilla uroksetkin hoivaa poikasia. Kääpiösimpanssi (laji nimeltään bonobo) urokset hoivaa poikasia. Gibbonit muodostavat parisuhteen ja molemmat hoitavat poikasia. "Tiedetään myös tapauksia, joissa simpanssiuros on adoptoinut orvon poikasen (Helena Telkänranta). "Paviaaneilla urokset eivät niinkään hoivaa, mutta leikkivät ja kantavat poikasia." (Jussi Viitala)
Jollain lailla ärsyttää, että ihmisuros perustelee omaa laiskuuttaan, "ei ne muutkaan kädelliset". Oikeasti suurin osa kädellisistä huolehtii jollain lailla lauman poikasista, myös ne urokset. Täysin keksitty fakta, jolla on yritetty perustella "luonnollisuutta" että vain naisen kuuluu hoitaa lapsia. Sitä paitsi, eikö ihmisen pitäisi olla älykkäämpikin kuin ne muut kädelliset? Miksi kummassa ei kykenisi hoitamaan poikasia, opettamaan niitä jopa?
Sitä reviiriä ei tarvitse koko ajan kytätä. Se on taas tätä ihmisen omaa narratiivia, että "uros suojelee" ja muuta sen ei muka tarvi tehdä. Huh huh. Hyvin olette ihmisurokset oman tonttinne puhuneet, aika vähän on tekemistä, jos vain reviirin vahtiminen riittää. (Eikö reviirin pitämiseen pitäisi kuulua myös reviirin siivoaminen, puhtaanapito ym?)
Oikeasti, on kuitenkin upeaa, että sinun lapsesi on saanut syntyä. Kyllä se tuolloin tuntuu aika pitkältä, mutta sitten kun se on ohi, niin huomaa että menipä ne vuodet nopeasti. Hyväksyminen on varmaan ensi askel. Mutta pakeneminen ei ole mikään askel.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulla oli naisystävä, jos et halunnut edes lapsia?
Miehet ei seurustele ollenkaan naisten kanssa jos ei halua lapsia?
Öööh??
Jos mies ei halua lapsia, mutta ei osaa käyttää ehkäisyä, niin ei pitäisi seurustella naisten kanssa. No-brainer.
Vierailija kirjoitti:
Ala miettimään, että jos olisit lapsi niin minkälaisen isän haluaisit itsellesi. Ja sitten ole se isä lapsellesi. Se nyt on vaan oikeasti otettava se isän rooli. Tsemppiä!
Juuri näin. Lapsi ei voi olla vastuussa isänsä tunnetiloista, vaan isän on huolehdittava omista tunteistaan itse, eikä ulkoistaa niitä lapselle. Lapsi rasittaa ja väsyttää, toki, mutta se ei ole lapsen syy eikä näin ollen vanhemman väsymysrasitusvadudusta paranneta sen lapsen toiminnan kautta.
Jos ei muu auta, niin terapia, keskustelut vaikka netissä muiden saman kokeneiden kanssa ymv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellekin tuli yllärinä, kuinka paljon pitää muuttua. Se on raskasta.
Juu, isillä on niiiiin raskasta. Huoh.
En jaksa lukea vastauksia, mitä ajattelen? Sitä että koulussa olisi kannattanut olla hereillä silloin kun kerrottiin miten lapsia tehdään. Olet vauva itsekin. Todella ikävää syyttömälle lapselle, pilaat ihmisen koko elämän ihan vaan koska sinua ei huvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä et naisystävä oli päättänyt saada itselleen lapsen ja sinä olit (liian) kiltti mies. 40-kymppisenä onkin hyvä alkaa opetella omia rajoja ja sanomaan ei. Ei sinun tarvitse suostua kaikkeen siksi, että lapsi syntyi. Ihan aikuisen oikeudella sinä päätät millaista elämää haluat elää ja miten. Jos eroaisitte, niin kannattaa tehdä isyystesti, ettei jää epävarmuutta asian suhteen.
Nelikymppisenä on jo aikakin oppia pitämään pippelinsä omassa nyrkissään jos ei halua lapsia. Vaikka myöhäsitähän se sille lapsiraukalle on.
Kun lapsi vanhenee, hänen persoonansa alkaa tulla esille.Uskon ,että sitten alkaa sinunkin tunteesi muuttua.Sitten lapsi ei enää ole pelkkä kirkuva kakkakone joka valvottaa öisin😁.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielisairaan emakon lapsi- ja miesviha-aloitus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väenväkisin pidä osallistua ollenkaan lastenhoitoon jos sen pystyy järjestämään muulla tavoin. Paljon on niitä joilla isä ollut perheessä vain se elättäjä, etenkin tyttöjen kohdalla ollut ennen näin. Perheessä on silloin vanhemmilla parisuhde ja äidillä vanhemman rooli lapsilleen.
Jep ja tämä on myös luonnollista. Kädellisillä koiraat pitävät reviiriä ja naaraat huolehtivat poikasista. Reviiri = ruoka.
Itse olen ennemminkin huolissani tästä koiraiden pakko-osallistamisesta emokakkosiksi, joka nimenomaan aiheuttaa niitä ongelmia vauva-aikaankin. Vauvat ovat erittäin tyytyväisiä saadessaan elää symbioosissa äidin kanssa, kuten luonto on heidät suunnitellut. Ongelmat alkavat kun lapsentahtisuudesta ja -tarpeisuudesta siirrytään kapitalistiseen malliin, missä vauva muutetaan yksiöön ja mies leikkii imettäjää. Se ei ole luonnollista ja sen lisäks
Joskus ihan vituttaaa lukea näitä kaikkein tyhmimpiä viestejä. Tässä yksi, missä kirjoitetaan aivan puuta heinää, ilman yhtään mitään faktapohjaa. Miksi ihmeessä? Miksi kirjoitit tuon paskaviestin?
Vierailija kirjoitti:
Moni kiintyy lapseen vasta, kun lapsi ensin osoittaa kiintymystä. Kun huomaa olevansa lapselle tärkeä.
Toiset kiintyvät, kun lapsen kanssa voi alkaa tekemään jotain. Tuon ikäisen kanssa eu vielä tehdä, mutta 5-vuotiaan kanssa kyllä. Sen ikäinen lähtee mielellään tekemään asioita.
Älä vielä luovuta. Ja ei tarvitse luovuttaa ikinä. Moni isä tuntee vähän ulkopuolisuuttaa, ja kun sen hyväksyy, niin elämä helpottuu.
Lapsen tehtävä ei ole osoittaa kintymystä tai rakentaa suhdetta vanhempaansa. Lapsen tehtävä on olla lapsi. Vanhempi hoitaa kaiken muun ja niin lapsi kasvaa ja kehittyy. Näyttää kyllä kiintymystä ja oppii vastavuoroisuuteen. Mutta lapselta ei voi tälläisia vaatia.
Kaiken ikääisten lasten kanssa voi tehdä monenlaista. Jo ihan pieni vauva viihtyy vanhemman ja perheen kanssa ja seurailee arkisia puuhia. Vähän isommat sitten otetaan näihin puuhiin mukaan.
Ap, ole yhteydessä neuvolaan, perhetyöhön, miesten auttavaan puhelimeen tms ja mieti tarkkaan miten toimit.
Jo aivan pienet vauvat ymmärtävät kyllä olevatko rakastettuja ja toivottuja vai eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väenväkisin pidä osallistua ollenkaan lastenhoitoon jos sen pystyy järjestämään muulla tavoin. Paljon on niitä joilla isä ollut perheessä vain se elättäjä, etenkin tyttöjen kohdalla ollut ennen näin. Perheessä on silloin vanhemmilla parisuhde ja äidillä vanhemman rooli lapsilleen.
Jep ja tämä on myös luonnollista. Kädellisillä koiraat pitävät reviiriä ja naaraat huolehtivat poikasista. Reviiri = ruoka.
Itse olen ennemminkin huolissani tästä koiraiden pakko-osallistamisesta emokakkosiksi, joka nimenomaan aiheuttaa niitä ongelmia vauva-aikaankin. Vauvat ovat erittäin tyytyväisiä saadessaan elää symbioosissa äidin kanssa, kuten luonto on heidät suunnitellut. Ongelmat alkavat kun lapsentahtisuudesta ja -tarpeisuudesta siirrytään kapitalistiseen malliin, missä vauva muutetaan yksiöön ja mies leikkii
siittäjä-hullu iski jälleen
Olet ilmeisesti näitä lapsi-miehiä,joilla on vakavia tunne-elämän vajeita ja varmasti kotitaustassa jotain muutakin häikkää? Lohdun sana sinulle: tuntemuksesi helpottavat kyllä kun lapsi on vanhempi ja pääset hänen kanssaan luomaan ns. ällylistä yhteyttä, puhuen,tehden,toimien. Tilanne on tietysti lapselle surullinen ja itsekeskeisyytesi aiheuttaa aivan varmasti hänelle tunnevaurioita,mutta siitä olet vastuussa vain sinä. On silti hienoa,että osoitat välittämistä edes sen verran,että kirjoitat asiasta-se tarkoittaa,että tajuat itsekkin,ettei kaikki ole aivan kuten kuuluisi olla.
Äiti toivottavasti paikkaa lapsen läheisyyden tarvetta ja tässä varhaislapsuudessa näin yleensä onkin,että äiti on lasta lähempänä. Onko kyseessä poika vai tyttö? Silläkin on todella suuri merkitys myös tunnesuhteen laadun kanssa,myös tulevaisuudessa. Jos et kykene nyt "tuntemaan" mitään suurta rakkautta, sinun on mentävä itseesi ja mietittävä mistä se johtuu-jos et tee sitä itsesi takia,sinä olet velvollinen tekemään sen lapsesi ja lapsen äidin takia. Jos et siihen kykene tai ole halukas, teet kaikille osapuolille oikein ilmoittaessasi halavasi eron ja pysymällä kokonaan poissa perheesi elämästä.
Aiheutat heille valtavaa surua,jos et nyt ota itseäsi niskasta kiinni ja kanna sitä VASTUUTA. Ei siihen mitään ruusunpunaisia unelmia tarvita, teet vain ihan järkiperäisesti valinnan toimia oikein, tuntui miltä tuntui-voit olla lasta kohtaan edes teoissasi välittävä,vaikket kokisi mitään suuria tunteita-vielä; ne tulevat aikanaan. Miehen tärkein velvollisuus on suojella ja puolustaa perhettään,toi elämä eteen mitä tahansa. Jos et ole siihen valmis, ei sinun pidä roikottaa rakastavaa naista toivottamassa suhteessa. Sitä on aikuisuus ja eritysesti vanhemmuus.
Tunteet ja kiintymys tulevat kyllä,jos et hylkää perhettäsi nyt. Olet ilmeisesti silti kykenevä rakastamaan naistasi,lapsesi äitiä? Jos et, miksi tuhlaisit hänen aikaansa ja hänen elämäänsä ja aiheuttaisit heille peruuttamatonta vahinkoa? Puhu lapsen äidin kanssa, ole rehellinen,mutta mieti sanasi huolellisesti,ettet loukkaa ketään tai tule väärinymmärretyksi. Etsi muiden miesten kokemuksia samasta tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulla oli naisystävä, jos et halunnut edes lapsia?
Miehet ei seurustele ollenkaan naisten kanssa jos ei halua lapsia?
Öööh??
Mies kykenee ilmoittamaan naiselle,ettei halua lapsia ennenkuin nainen on raskaana, ööööh?!?
Mies pitää kyrpänsä housuissaan ja laittaa piuhat poikki tai käyttää kumia, tai ei pane,jos ei halua niitä lapsia. Oletteko te miehet täysin kullinne ohjailtavissa, vai mistä kiikastaa? Ihan jo alakoulussa kerrotaan, että mitä pitää tehdä,jos ei halua niitä lapsia. Ja jos kerta ei tajua suutaan avata, tai lähteä vttuun, niin sitten pitää jäädä ja tehdä velvollisuutensa.
Entäs jos sinä ja muut miehet alatte vaan panemaan toisianne sinne peräreikiin ja suinkeliin, niin näin ei käy jatkossa? Tai käytte pistämässä ne piuhanne poikki???????