Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
TABU: Kun ei koskaan tulekaan kiintymystä lapseen, vaan lapsi tuntuu vain suurelta rasitteelta eikä muulta
04.10.2025 |
En voi oikein kenellekään puhua tästä aiheesta, koska kaikki pitävät minua jonkin sortin hirviönä jos kerron. Olen 37-vuotias mies, ja 2v lapsen isä. En koskaan oikeastaan halunnut lapsia, mutta kun naisystäväni vahingossa tuli raskaaksi, niin annoin hänen pitää lapsen kun hän sitä niin kovasti halusi. Ajattelin että "kyllä se luonto minutkin ohjaa"...Mutta ei koskaan ohjannut. Koko raskausajan stressasin tulevaa "vankeutta" ja menetettyä vapautta. Ja mikään ei muuttunut lapsen synnyttyä, muuten kuin pahentui vain. Vauva-aika oli aivan järkyttävää, ja aloin inhota lasta sen takia. Nyt on hieman helpottanut 2v5kk iässä, mutta edelleen tuntuu että tämä koko tilanne on yksi iso rasite vain minulle. Mitä voisin tehdä muuttaakseni tunteitani? En voi jatkaa näin enää kovin pitkään...
Kohtalotovereita? Ajatuksia?
Kommentit (245)
Alle kouluikäisen kanssa on rasittavaa ja vaativaa vaikka olisi kuinka kiintynyt. Etenkin tuo ikä missä lapsesi nyt on, aivan kamala. Kannattaa avoimesti puhua puolisolle ja jakaa vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde pois. Ei se tuosta paremmaksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Alle kouluikäisen kanssa on rasittavaa ja vaativaa vaikka olisi kuinka kiintynyt. Etenkin tuo ikä missä lapsesi nyt on, aivan kamala. Kannattaa avoimesti puhua puolisolle ja jakaa vastuuta.
Entäs jos ei ole lainkaan edes kiintynyt?
Ala miettimään, että jos olisit lapsi niin minkälaisen isän haluaisit itsellesi. Ja sitten ole se isä lapsellesi. Se nyt on vaan oikeasti otettava se isän rooli. Tsemppiä!
Miksi sinulla oli naisystävä, jos et halunnut edes lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit hakeutua juttelemaan perheterapeutin kanssa. Puolisosi ei tarvitse tietää asiasta. Perheterapeutteja on seurakunnilla ja kaupunkien perheneuvoloissa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulla oli naisystävä, jos et halunnut edes lapsia?
Miehet ei seurustele ollenkaan naisten kanssa jos ei halua lapsia?
Öööh??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mitä voisin tehdä muuttaakseni tunteitani?"
Pohdi millainen isäsuhde sulla itsellä on?
Moni kiintyy lapseen vasta, kun lapsi ensin osoittaa kiintymystä. Kun huomaa olevansa lapselle tärkeä.
Toiset kiintyvät, kun lapsen kanssa voi alkaa tekemään jotain. Tuon ikäisen kanssa eu vielä tehdä, mutta 5-vuotiaan kanssa kyllä. Sen ikäinen lähtee mielellään tekemään asioita.
Älä vielä luovuta. Ja ei tarvitse luovuttaa ikinä. Moni isä tuntee vähän ulkopuolisuuttaa, ja kun sen hyväksyy, niin elämä helpottuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ajatellut asiaa toisesta näkökulmasta. Mieti sitä mitä hyvää lapsesi tuovat elämääsi ja miten voit parantaa lapsiesi elämää. Eivät he ikuisesti ole luonasi.
Vierailija kirjoitti:
Lähde pois. Ei se tuosta paremmaksi muutu.
Ei hän silti isyydestään mihinkään pääse. Vahinko on jo tapahtunut, ja siitä on kannettava vastuu.
Toisaalta lapsi vaistoaa sen ettei ole toivottu. Liian moni meistäkin voi sanoa että olemme vaurioituneet, kun vanhemmamme eivät ole välittäneet meistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulla oli naisystävä, jos et halunnut edes lapsia?
Miehet ei seurustele ollenkaan naisten kanssa jos ei halua lapsia?
Öööh??
Mies, joka panee naista mutta ei halua lapsia, huolehtii ehkäisystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos olet pitänyt lasta vauva-ajan kamalana niin hän kyllä aistii ja muistaa sen myös. Voipi olla että tilanne ei tuosta parane, ellei sitten murrosiässä, kun äiti alkaa vieroittamaan poikaa.
Jos tilanne on rasite niin sitten vaan kannat sen rasitteen etkä vikise. Tuskin armeijastakaan vikisit, vaikka siellä ei kaikki ollutkaan niin kivaa. Toki voit heittää rasitteen maahankin ja jatkaa "vapauttasi", mutta avionrikkojat pääsevät helvettiin siitä huolimatta, etteivät helvettiin uskoisi. Eli sinuna en sitä tekisi, vaikka vähän harmittaisikin.
Onko sinulla huono kiintymyssuhdemalli kotoa? Luuletko, että lapsi ei vaistoa mitä tunnet?
Itsellekin tuli yllärinä, kuinka paljon pitää muuttua. Se on raskasta.
ISÄluuri on puhelinpalvelu, joka tukee ja neuvoo isiä.
Numero 044 751 1332 arkisin klo 9-16
Vastaajana Miessakkien päivystävä isätyöntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Moni kiintyy lapseen vasta, kun lapsi ensin osoittaa kiintymystä. Kun huomaa olevansa lapselle tärkeä.
Toiset kiintyvät, kun lapsen kanssa voi alkaa tekemään jotain. Tuon ikäisen kanssa eu vielä tehdä, mutta 5-vuotiaan kanssa kyllä. Sen ikäinen lähtee mielellään tekemään asioita.
Älä vielä luovuta. Ja ei tarvitse luovuttaa ikinä. Moni isä tuntee vähän ulkopuolisuuttaa, ja kun sen hyväksyy, niin elämä helpottuu.
Lapsiparka osoittaa kiintymystä, koska on riippuvainen vanhemmistaan, mutta kun vanhempi torjuu lapsensa kiintymyksen, lapsi etääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Moni kiintyy lapseen vasta, kun lapsi ensin osoittaa kiintymystä. Kun huomaa olevansa lapselle tärkeä.
Toiset kiintyvät, kun lapsen kanssa voi alkaa tekemään jotain. Tuon ikäisen kanssa eu vielä tehdä, mutta 5-vuotiaan kanssa kyllä. Sen ikäinen lähtee mielellään tekemään asioita.
Älä vielä luovuta. Ja ei tarvitse luovuttaa ikinä. Moni isä tuntee vähän ulkopuolisuuttaa, ja kun sen hyväksyy, niin elämä helpottuu.
jatkan: Carl Jungin kuuluisa sitaatti pitää paikkansa. What you resist, it persists. Tilanne muuttuu itsestään, kun lopetat sen ajattelemisen, ettet halua asioiden olevan näin. Eli ala ajattelemaan, että minulta tuntuu tällaiselta ja se on ok. Älä taistele vastaan, vaan hyväksy se. Se voi vaatia suremista, ettet ole sellainen kuin haluaisit. Hyväksy surusi ja sure se pois. Hyväksy, että sinun suhteesi lapseesi on tällainen kuin on.
Kiitollisuudella on myös valtava voima. Ala päivittäin ajattelemaan asioita, mistä olet kiitollinen: ettei lapsi huuda, on helppo, äiti hoitaa hyvin, lapsi syö hyvin tms tms. Keskity siihen, mitkä asiat pvat hyvin. Toinen sitaatti: se kasvaa, mihin fokusoituu.
Alue: Aihe vapaa
Saako näin edes ajatella? En vain voi sille mitään. Ehkä minut oli tarkoitettu VELA:ksi
ap