Miksi alemmissa sosiaaliluokissa elävät eivät kestä sitä että joku heidän yhteiskuntaluokastaan menestyy tai tekee ns. luokkahypyn?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus. Ei kai siinä muu ole. Mitä matalampi koulutus ja sosiaalinen asema, sitä tyhmempi ja lapsellisempi ihminen yleensä on. Ei se osaa iloita muiden puolesta eikä näe laajempia kokonaisuuksia. Siksi se alkaa heti vähättelemään jos toinen pärjää. Ja sitten ihmettelee kun nämä menestyneet ei halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Miksiköhän :D

Siksi kun sillä ei ole rahaa. Mitään muuta syytä ei ole. Rahan myötä elämäntapa muuttuu kalliimmaksi ja köyhä ei siihen sovi mukaan.

Ainakaan opintolainaa takaisin maksavalle ei ole varaa kovin kalliiseen elämäntapaan. Keskiluokkakin on nykyään Suomessa tiukilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus. Ei kai siinä muu ole. Mitä matalampi koulutus ja sosiaalinen asema, sitä tyhmempi ja lapsellisempi ihminen yleensä on. Ei se osaa iloita muiden puolesta eikä näe laajempia kokonaisuuksia. Siksi se alkaa heti vähättelemään jos toinen pärjää. Ja sitten ihmettelee kun nämä menestyneet ei halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Miksiköhän :D

No nyt on raakaa yleistämistä, arvattavasti vain yhden omakohtaisen kokemuksen perusteella 😄.

Oma lapseni on tehnyt luokkahypyn ja en voisi tyytyväisempi/ylpeämpi olla.

Sinä olet, mutta onko hänen kaverinsa? Sitä et voi tietää mitä paskaa hänestä puhutaan. Oletan että olette työväenluokkaa.

Työväenluokka arvostaa koulutusta. Onhan työväen sivistystyökin vanha aate Suomessa ja koulutuksen ja ilmaisten kirjaston edestä työväenpuolueet taistelleet. Ne kouluttamattomat, joilla ei ole vahvoja henkisiä siteitä työelämään ja työväenluokkaan, ovat niitä kaikista innokkaimpia vähättelijöitä.

Mulle on kans sanottu tuota "hyvähän sun on miehes rahoilla..." Eivät kuitenkaan osaa kertoa, että millä rahoilla. Toki nyt on enemmän rahaa käytössä, kun mieskin on palkkatöissä, vaikka tienaa "vain" 1/3 mun palkasta. Aiemmin elätin hänetkin, yrittäjänä kun ei saanut mitään tukia, vaikka firma ei mitään tuottanut.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea tämmöisen ymmärtää ,  kun ei kateutta omaa. Mutta sitä se on.  sehän sananlaskuna vie kalatkin vedestä. Jos meillä kaikilla tämä ominaisuus olisi energialähde olisimme täydellisen omavaraisia sen jälkeen ja voisimme myydäkin sitä. Mutta kateus voittaa kiimankin. Siksi (suomi-) syntyvyyttä armon kotimaassamme ei enää ole. 

Suomi on pärjännyt urheilussa huonosti nykyään. Siksi kateudesta pitäisi tehdä yksi urheilulaji, niin suomalaiset alkaisivat tuoda kultamitalia joka helvetin kilpailuista. Esim. Pariisissa pidetyistä kisoista savolainen toisi kultaa, lahtelainen hopeaa ja imatralainen pronssia. Mikähän maa muuten pärjäisi huonoiten, kun olisi kyse kadehtimisen maailmanmestaruuskilpailuista? 

Työväentalojen aktiivinen toiminta kulttuurin parissa,kuoroja, musiikkia, näytelmiä, opintokerhoja.   Työväen sivistysliitto kirjeopisto. .  Kansanvalistusseuran sivistysliiton, vai mikähän se oli, kirjekurssit.

En ymmärrä miten nykyajan ylioppilas ja yliopistossa opiskellut pystyy niinkin syvään uskoon duunareiden tyhmyydestä ja ajatusmaaailmasta kuin tässäkin keskustelussa.  Kyllä se kumpuaa omasta ylemmyyden tunteesta , muut on kateellisia eikä ymmärrä .

Ihan jo koulussa ne, jotka tulivat alhaisemmista sosiaaliluokista eivätkä menestyneet hyvin, naureskelivat paremmin menestyville ja haukkuivat heitä hikareiksi. Kotoahan niiden oli täytynyt tällainen asenne oppia, että opiskelu olisi jotenkin halveksuttavaa, vaikka elämässähän nimenomaan tällaiset ahkerat menestyvät. Toki oli niitäkin alhaisemman sosiaaliluokan perheitä, joissa kannustettiin opiskeluun, mutta valitettavan yleistä oli se, että lapsi sai kotoa mallin, että opiskelua ei arvosteta.

Varmasti ihan tarpeellista kuvitella että köyhät kadehtii tai puhuu paskaa, ettei ihan turhaan ole asemaansa saavuttanut. Jatkakaa samaan malliin👍

Suurinpiirtein samanlainen tausta ja kokemukset minullakin. Lukioon ei päästetty, eniten sitä vastusti äitini. Opistotason jälkeen pääsin yliopistoon (jonne pyrkimistä halveksittiin) ja valmistuttuani sain hyvin tienaavan ammatin. Joskin muutamana ensimmäisenä  työvuotena ei palkka ollut kovin iso ja minulla oli lieviä talousongelmia, jolloin äitini ilakoi "turhasta kouluttautumisesta". Pahin lapsuus - ja nuoruusmuistoja on juuri tuo omalta perheeltä tuleva vastustus itsensä ja tulevaisuutensa kehittämistä vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus. Ei kai siinä muu ole. Mitä matalampi koulutus ja sosiaalinen asema, sitä tyhmempi ja lapsellisempi ihminen yleensä on. Ei se osaa iloita muiden puolesta eikä näe laajempia kokonaisuuksia. Siksi se alkaa heti vähättelemään jos toinen pärjää. Ja sitten ihmettelee kun nämä menestyneet ei halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Miksiköhän :D

Siksi kun sillä ei ole rahaa. Mitään muuta syytä ei ole. Rahan myötä elämäntapa muuttuu kalliimmaksi ja köyhä ei siihen sovi mukaan.

Ainakaan opintolainaa takaisin maksavalle ei ole varaa kovin kalliiseen elämäntapaan. Keskiluokkakin on nykyään Suomessa tiukilla.

Minulla on se käsitys, että nimenomaan työväenluokassa ne statussymbolit ovat tärkeitä. Autot, omakotitalot, merkkivaatteet. Keskiluokka köyhäilee, mutta käyttää matkustamiseen enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Mun entinen ystävä saattoi yhtäkkiä linkittää jonkun yhteisen nuoruuden tuttavamme esittelyn työnantajansa sivuilla ja kommentoida sitä Simpsoneiden Nelson-tyyliin että haa-haa katso mikä ammatti!!! Ja sitten se oli joku markkinointisuunnittelija tms vastaava. 

Että mikä se ihmettelyn aihe siinä oli?

Tämä, muiden muassa alkoi olla niin huonoa käytöstä että katkaisin sittemmin välimme kokonaan.

Mikä oli tämän haukkujan oma ammatti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus. Ei kai siinä muu ole. Mitä matalampi koulutus ja sosiaalinen asema, sitä tyhmempi ja lapsellisempi ihminen yleensä on. Ei se osaa iloita muiden puolesta eikä näe laajempia kokonaisuuksia. Siksi se alkaa heti vähättelemään jos toinen pärjää. Ja sitten ihmettelee kun nämä menestyneet ei halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Miksiköhän :D

Siksi kun sillä ei ole rahaa. Mitään muuta syytä ei ole. Rahan myötä elämäntapa muuttuu kalliimmaksi ja köyhä ei siihen sovi mukaan.

Ainakaan opintolainaa takaisin maksavalle ei ole varaa kovin kalliiseen elämäntapaan. Keskiluokkakin on nykyään Suomessa tiukilla.

Minulla on se käsitys, että nimenomaan työväenluokassa ne statussymbolit ovat tärkeitä. Autot, omakotitalot

Joo kyllä ne lääkärit ja pankkiirit ajelee halvoilla autoilla ja varastomiehet kalliilla. Minullakin on just sellainen käsitys. 

Vierailija kirjoitti:

Suurinpiirtein samanlainen tausta ja kokemukset minullakin. Lukioon ei päästetty, eniten sitä vastusti äitini. Opistotason jälkeen pääsin yliopistoon (jonne pyrkimistä halveksittiin) ja valmistuttuani sain hyvin tienaavan ammatin. Joskin muutamana ensimmäisenä  työvuotena ei palkka ollut kovin iso ja minulla oli lieviä talousongelmia, jolloin äitini ilakoi "turhasta kouluttautumisesta". Pahin lapsuus - ja nuoruusmuistoja on juuri tuo omalta perheeltä tuleva vastustus itsensä ja tulevaisuutensa kehittämistä vastaan. 

Puhut aika vanhoista ajoista kun mainitset opiston.  Ajasta kun lukiot olivat maksullisia.

Missään tapauksessa akateeminen ei voi jälkikäteenkään ymmärtää lapsuusperheensä taloudellista tilannetta. Opiston kautta pääsi nopeammin omilleen nuorikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen kokemusperäisesti, että ennemmin käy niin, että niissä ylemmissä luokissa vieroksutaan "nousukasta".

Tämä .

Keskiluokkaiset voivat vielä nykyaikanakin luulla, ettei alemmasta luokasta ponnistanut osaa lukea käytöstavoista ja etiketeistä eikä edes laittaa kotiaan vähintään siistiksi ja miellyttäväksi paikaksi. Ainakin minä saan kuulla puolison äidiltä piikittelyä vaikka missä asiassa. Hän ihan tosissaan luuli, etten ollut kuullut tai ymmärtänyt miksi tarvitaan pöydän parempaan kattaukseen sileä juhlapöytäliina, servetit ja kuinka astiat ja aterimet asetellaan pöytään.

Tuota samaa naputusta vuodesta toiseen ja aiheesta kolmanteen. Kyllä on monesti tehnyt mieli sanoa, että kyllä minun lapsuudenkodissanikin katettiin pöytä juhlapyhinä ja matot pestiin kesäisin, eikä kenelläkään ollut tapana syljeskellä matoille tai lattioille. Sisustuksen ja sisustusmaun arvostelu alkaa mennä jo koomiseksi. Hän murehti puolisoni kanssa yhteen muuttaessa, että lapsensa joutuu nyt asumaan huonolaatuisilla ja väliaikaisilla kalusteilla kalustetussa kodissa. Suurin kauhistus oli se, että hankimme suurimman osan huonekaluista kirpputoreilta ja tuunasimme niitä itse. En pakota puolisoani mihinkään ja hän vaikuttaa olevan ihan tyytyväinen kodissamme ilman keskiluokan statusesineitä. 

Vierailija kirjoitti:

Luulen kokemusperäisesti, että ennemmin käy niin, että niissä ylemmissä luokissa vieroksutaan "nousukasta".

Kyllä, mutta ei kaikki! Osa arvostavat opiskelua toiset enemmän arvoja ja käyttäytymistä. Uskon että myös kasvatus vaikuttaa!

Vierailija kirjoitti:

Miten henkilö joka kokee olevansa kovin yläpuolella muita suhtautuu työpaikoilla  alempaan suorittavaan väkeen?

No perehdypäs vaikka sairaaloiden hierarkiaan. Sieltä löytyy esimerkkejä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus. Ei kai siinä muu ole. Mitä matalampi koulutus ja sosiaalinen asema, sitä tyhmempi ja lapsellisempi ihminen yleensä on. Ei se osaa iloita muiden puolesta eikä näe laajempia kokonaisuuksia. Siksi se alkaa heti vähättelemään jos toinen pärjää. Ja sitten ihmettelee kun nämä menestyneet ei halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Miksiköhän :D

Siksi kun sillä ei ole rahaa. Mitään muuta syytä ei ole. Rahan myötä elämäntapa muuttuu kalliimmaksi ja köyhä ei siihen sovi mukaan.

Ainakaan opintolainaa takaisin maksavalle ei ole varaa kovin kalliiseen elämäntapaan. Keskiluokkakin on nykyään Suomessa tiukilla.

Minulla on se käsitys, että nimenomaan työväenluokassa ne statussymbolit ovat tärkeitä. Autot, omakotitalot

Työväenluokka ei ole kouluttamatonta väkeä nykyään. Kyllä ne vanhemmat ja sukulaiset, jotka eivät ole hankkineet minkään valtakunnan koulutusta pakollisen oppivelvollisuuden jälkeen, ovat katkerimpia kun joku lapsista opiskelee melkein kuin heidän kiusakseen. Niinhän he toisen opiskelun kokevat. Tiedä häntä, että onko kyse jostain valta-asetelmasta, joka murtuu kun toinen uhmaa ja ei suostukaan elämään samanlaista elämää kuin vanhempansa tai sukulaisensa? Ehkä se sitten loukkaa jotenkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus. Ei kai siinä muu ole. Mitä matalampi koulutus ja sosiaalinen asema, sitä tyhmempi ja lapsellisempi ihminen yleensä on. Ei se osaa iloita muiden puolesta eikä näe laajempia kokonaisuuksia. Siksi se alkaa heti vähättelemään jos toinen pärjää. Ja sitten ihmettelee kun nämä menestyneet ei halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Miksiköhän :D

Siksi kun sillä ei ole rahaa. Mitään muuta syytä ei ole. Rahan myötä elämäntapa muuttuu kalliimmaksi ja köyhä ei siihen sovi mukaan.

Ainakaan opintolainaa takaisin maksavalle ei ole varaa kovin kalliiseen elämäntapaan. Keskiluokkakin on nykyään Suomessa tiukilla.

Minulla on se käsitys, että nimenomaan työväenluokassa ne

Voi jesta mitä puhetta! Kaikkemme, teimme ettei lasten tarvinnut lähteä liukuhihnalle, vaadimme ja painostimme opiskeluun.    Kehtaavat vielä tuntea meidät kansakoul un käyneet duunerieläkeläiset vaikka ovatkin "helsingin herroja." 

Minkälaisissa pusseissa te ihmisey elätte keksien yleistäen suomifilmin savoa puhuvia tyyppejä

Äitini oli kateellinen nuoremmalle sisarelleni, joka meni lukioon. Itse en mennyt, kun siihen ei kannustettu kotona ollenkaan, jotenkin se oli minun, esikoisen kohdalla itsestäänselvää, että vanhempien jalanjäljissä ammattikouluun. Working class hero is something to be. Yläasteen opettajat hämmästelivät sitä, että en lukiota valinnut. Harmittaa vieläkin ja en ole löytänyt reittiä kouluttautua aikuisenakaan, matalapalkka-alalla nitkuttelen ja näin viisikymppisenä kroppa alkaa hajoilemaan. 

Omat lapseni menivät lukioon, ihan omasta halustaan, molempien kohdalla kaikki mahdollisuudet pidettiin auki ja ne olisivat minulle olleet ok. Sen verran puutuin, että kerroin omasta kokemuksestani, etteivät lapset tekisi samaa virhettä. Vanhempi lapsi opiskelee yliopistossa ja nuorempi suunnittelee jatkavansa ammattikorkeaan. En voisi olla ylpeämpi heistä ja huomion arvoista on sekin, että molemmat ovat lievästi autismikirjolla ja nuoremmalla on vaikea lukihäiriö. 

Ihmisellä (ja muilla laumaeläimillä) serotoniinitasot aivoissa laskee, kun kokee sosiaalisen asemansa olevan uhattuna. Ja niillä, joilla on hyvä sosiaalinen asema, on koko ajan enemmän serotoniinia kuin niillä, joilla ei ole. Miettikää niitä Japanin paviaaneja, toiset istuu kuumassa lähteessä ja toisilla ei ole sinne asiaa, kuumassa lähteessä olevilla on enemmän serotoniinia. 

No, sitten kun reunalla istujista yksi pääseekin kuumaan lähteeseen, kokevat muut reunalle jääneet oman sosiaalisen asemansa entistä heikommaksi, serotoniinitaso tippuu entisestään, tuleepi paha mieli ja niin päin pois. 

Tämä muuten saattaa olla yksi syy, miksi ihmisiä on niin vaikea saada ns. kaidalle tielle, jos ovat vaikkapa narkkareita. Niillä on oma sosiaalinen asemansa narkkipiireissä, ovat siellä yhdenvertaisia, ehkä jopa mahtipaviaaneja. Mutta jos siirtyvät kaidalle tielle, no, raitistunut narkki on siellä pohjasakkaa. Niiden on tietyssä mielessä parempi olla siellä omassa viiteryhmässään. 

Milton sanoi, että "parempi hallita helvetissä kuin palvella taivaassa", Luciferin mielestä siis. Ja meidän paviaaninaivojen mielestä myös. 

Olen duunari ja en ole tehnyt muuta kuin raitistunut ja saanut lapsen. Jostain syystä olen alkanut ärsyttämään joitain muita naisia joilta tulee ihmeellistä ilkeää ja kuittailevaa käytöstä. En ole keksinyt muuta syytä kuin sen, että olen tyytyväinen elämääni ja se näkyy. Seuraava etappi onkin enää kouluttautua pidemmälle jolloin olen varmaan jo uskomattoman ärsyttävä.