Miksi alemmissa sosiaaliluokissa elävät eivät kestä sitä että joku heidän yhteiskuntaluokastaan menestyy tai tekee ns. luokkahypyn?
Jos hän vaikka pärjää vaikka opinnoissaan tai menestyy muuten, niin pitää alkaa puhumaan vähätellen ja latistaen? Eikö tämä ole outoa. Eikö sen, että joku nousee sieltä alemmasta sosiaaliluokasta, pitäisi olla samalla myös ylpeyden aihe niille, jotka eivät sieltä pääse? Mutta näin ei ole, vaan aletaan puhumaan halveksivasti ja korostetaan miten se ei ollut mitään. Ja itse ei kuitenkaan saada elämässä mitään aikaan.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Työväentalojen aktiivinen toiminta kulttuurin parissa,kuoroja, musiikkia, näytelmiä, opintokerhoja. Työväen sivistysliitto kirjeopisto. . Kansanvalistusseuran sivistysliiton, vai mikähän se oli, kirjekurssit.
En ymmärrä miten nykyajan ylioppilas ja yliopistossa opiskellut pystyy niinkin syvään uskoon duunareiden tyhmyydestä ja ajatusmaaailmasta kuin tässäkin keskustelussa. Kyllä se kumpuaa omasta ylemmyyden tunteesta , muut on kateellisia eikä ymmärrä .
Ei kyse ole uskosta vaan arkihavainnoista. Matkustan bussilla työmatkat ja bussi kulkee erään lukion ja erään amiksen ohi. Lukiolaiset ja amikset tulevat kyytiin eri pysäkeiltä ja aina sitä hämmästelee miten ovat ihan eri planeetoilta, vaikka ovat samanikäisiä nuoria. Lukiolaiset keskustelevat älykkäästi ja rauhallisesti. Amisten jutut liittyvät siihen miten joku heidän tuttunsa on homoseksuaali, tietysti v-sanoilla maustettuna. SYK:n eliittikoulun (luokat 3-9 ja lukio) käynyt lapseni oli aivan ihmeissään armeijan kutsuntatilaisuudessa seuratessaan ammattikoulutaustaisten elämöintiä ja epäadekvaattia keskustelutyyliä.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tässä luokkahypyssä on oikein kyse?
Yleensä siitä, että jos on syntynyt ja elänyt lapsuutensa työväenluokkaisessa kodissa tai maatilalla, missä vanhemmilla ei ole kansakoulua enempää koulutusta, ja onnistuu elämässään nousemaan keskiluokkaan. Usein nousu tapahtuu korkeakoulutuksen avulla, pääsee parempipalkkaisiin töihin ja omaksuu keskiluokkaiset tavat ja arvot.
Luokkahypyn tehneet eivät välttämättä tunne enää täyttä yhteenkuuluvuutta entiseen yhteiskuntaluokkaansa, mutta monet kokevat olonsa vieraiksi myös uudessa luokassaan. Osa vanhoista kavereista ja joskus sukulaisistakin voi vähätellä luokkahypyn tehnyttä, kaverit kateuttaan, sukulaiset ehkä enemmän tavan vuoksi, ettei ylpistyisi. Myös osa uusista tuttavista voi nyrpistellä nenäänsä luokkahypyn tehneelle, joka usein heidän mielestään käyttäytyy nousukasmaisesti, toki sitä onkin, joten luonnollisesti niin usein käyttäytyykin, esimerkiksi korostaen materialistisia "keskiluokan symboleita" kuten tiettyjä design-esineitä.
Vierailija kirjoitti:
Kateus oin yleistä kaikissa sosiaaliluokissa. Pahinta se on ryhmissä, jossa ollaan samalla sosiaalisella tasolla mutta epävarmoja omasta asemasta. Työpaikkakiusaus ja kampittamien ovat yleisintä kirkossa ja yliopistossa.
Huomauttaisin tässä kohtaa että työpaikkakiusaus on vaikka pettäminen kollegan kanssa. Kiusaaminen oli ilmeisesti sana mitä hait.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työväentalojen aktiivinen toiminta kulttuurin parissa,kuoroja, musiikkia, näytelmiä, opintokerhoja. Työväen sivistysliitto kirjeopisto. . Kansanvalistusseuran sivistysliiton, vai mikähän se oli, kirjekurssit.
En ymmärrä miten nykyajan ylioppilas ja yliopistossa opiskellut pystyy niinkin syvään uskoon duunareiden tyhmyydestä ja ajatusmaaailmasta kuin tässäkin keskustelussa. Kyllä se kumpuaa omasta ylemmyyden tunteesta , muut on kateellisia eikä ymmärrä .
Ei kyse ole uskosta vaan arkihavainnoista. Matkustan bussilla työmatkat ja bussi kulkee erään lukion ja erään amiksen ohi. Lukiolaiset ja amikset tulevat kyytiin eri pysäkeiltä ja aina sitä hämmästelee miten ovat ihan eri planeetoilta, vaikka ovat samanikäisiä nuoria. Lukiolaiset keskustelevat älykkäästi ja rauhallisesti. Amisten jutut liittyvät siihen miten joku heidän tuttunsa on homosek
Amiksissa on paljon enemmän kirjolla olevia ja kypsymättömyys todella näkyy, ehkä heillä myös sallitumpaa käytöstä.
En ole kokenut tuollaista. Tein luokkahypyn, mutta enemmän on ollut ongelmia valmiiksi hyvistä perheistä tulleiden kanssa. Jotenkin sitä kokee itsensä ulkopuoliseksi. Duunaritaustalla ei harrasteta purjehdusta, golffia tai kalliita shampanjoita.
Vierailija kirjoitti:
En ole kokenut tuollaista. Tein luokkahypyn, mutta enemmän on ollut ongelmia valmiiksi hyvistä perheistä tulleiden kanssa. Jotenkin sitä kokee itsensä ulkopuoliseksi. Duunaritaustalla ei harrasteta purjehdusta, golffia tai kalliita shampanjoita.
Golf on keskiluokkainen harrastus nykyään. Monessa paikassa muutenkaan ei voi Suomessa purjehtia. Aikuisena ehtii hyvin. Kaikkea voi oppia ja tehdä monella tavalla.
Ihmiset eivät pidä ylensäkkään itsensä kehujista. Jos joku yliopistotutkinnon suorittanut kehuskelee saavutuksillaan osoittaakseen joillekin muille näiden "alemmuuden" ei siitä pidetä. En minäkään pidä vaikka olen suorittanut useita tutkintoja.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä ole kyllä kuullut että joku auttaisi rahallisesti vanhempiaan. Ehkä jos on hoitokodissa oleva vanhus lapset pulittaa asunnon menoja mutta heillehän se jää.
Juurikin oli taas Taloussanomissa juttu miten paljon eläkeläiset auttaa keskiluokkaisia lapsiaan rahallisesti elintason ylläpitämisessä.
Olen huomattavasti köyhempi kuin lapseni mutta kyllä "avustukset" kulkee vielä heillepäin. Esim heidän lapsilleen.
Jaa. Kyllä minä olen, en vain kuullut, vaan merkittävästi tukenut omia vanhempiani, esim. ostin ja remontoin talon, jossa he halusivat asua (heillä siis oli jo ennestäänkin talo). Nämä vanhemmat olivat kyllä ihan tukevasti keskiluokkaa, mutta heillä oli oma käsityksensä elämän kulusta. Perhe-elämässä on monia tapoja sitoa perheenjäsenet omaan taikapiiriin ja pyrkiä estämään kaikenlaiset luokka- tai muut hypyt ja irtaantumiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä ole kyllä kuullut että joku auttaisi rahallisesti vanhempiaan. Ehkä jos on hoitokodissa oleva vanhus lapset pulittaa asunnon menoja mutta heillehän se jää.
Juurikin oli taas Taloussanomissa juttu miten paljon eläkeläiset auttaa keskiluokkaisia lapsiaan rahallisesti elintason ylläpitämisessä.
Olen huomattavasti köyhempi kuin lapseni mutta kyllä "avustukset" kulkee vielä heillepäin. Esim heidän lapsilleen.
Jaa. Kyllä minä olen, en vain kuullut, vaan merkittävästi tukenut omia vanhempiani, esim. ostin ja remontoin talon, jossa he halusivat asua (heillä siis oli jo ennestäänkin talo). Nämä vanhemmat olivat kyllä ihan tukevasti keskiluokkaa, mutta heillä oli oma käsityksensä elämän kulusta. Perhe-elämässä on monia tapoja sitoa perheenjäsenet omaan taikapiiriin ja pyrkiä estämään kaikenlaiset luokka- tai muut hypyt ja irtaantumiset.<
Harvempi elää piireissä jossa taloja suit sait ostellaan alempana työväenluokkana. Enkä ole koskaan ajatellut olevani jotenkin toisenkaan polven maisteria ala-arvoisempi saati omia lapsiani. Tänäänkin kaikki soittaneet . Ai niin, jospa minä estänkin heitä keskiluokkaistumasta ja sidon heitä omaan rahvaanomaisuuteni
ihan vaan , olen eri, mutta tämä on ollut opettava keskustelu, näytetty paikka ei akateemisille..
No ei tuo ole kyllä millään tavoin sidoksissa sosiaaliseen "luokkaan", vaan ihmiset nyt ovat kateita oli se status sitten mitä tahansa. Mä olen köyhä mutta kaunis ja minun ulkonäköäni kadehtii jopa rikkaat, mutta rumat naiset.
En ymmärrä miksi pitäisi iloita jonkun onnistumisesta luokkanousussa. Se ei paranna omaa asiaa mitenkään mutta muistuttaa vain omasta alhaisesta asemasta. Olen myös liian ylpeä siipeilijäksi.
Pahimpia ovat ne, jotka ovat itse hirveitä pyrkyreitä ja hehkuttavat ns. saavutuksiaan, mutta samalla lyttäävät ja pienentävät muita menestyviä. Tämä on muuten se syy miksi joitakin nousukkaita ei haluta meidän porukkaan. Ovat itsekkäitä, oman edun tavoittelijoita, eivätkä ymmärrä, että sosiaaliset suhteet perustuu luottamukseen, eikä kukaan halua sellaista kaveria joka puhuu muista pahaa selän takana.
Ei varmaan suurin osa toivo luokkanousijan epäonnistuvan ja luisuvsn alamäkeä. Mutta onnistujan ei ole syytä vääntää veistä niiden haavoissa jotka eivät pysty luokkannousuun.
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan suurin osa toivo luokkanousijan epäonnistuvan ja luisuvsn alamäkeä. Mutta onnistujan ei ole syytä vääntää veistä niiden haavoissa jotka eivät pysty luokkannousuun.
Moni todellakin toivoo. Siksihän Queen of fucking everything on ollut niin suosittu. Varsinkin kun korkeakoulutetulla naisella on vaikeaa monella tavalla. Myös parempiosaisina pidettyjen ongelmista iloitaan avoimesti. Ehkä se helpottaa omia kateudentunteita.
En voi koskaan käsittää vanhempia jotka eivät halua lapsilleen omaansa parempaa elämää. Mikä se kellekin on, voi olla makuasia. Mutta koulutus ja hyvä palkka ovat ainakin minusta ihan peruspilareita siihen elämään mahdollisimman helposti.