Asuntosijoittajalla 30 asuntoa, onko sinusta oikein rahastaa ihmisten perustarpeella?

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun näen poliisin niin kuuntelen sitä ja mietin onko se psykopaatti.

 

Kaikki työttömät on samanlaisia.

Ja kaikki poliisit on samanlaisia.

Onko kaikki työttömät samanlaisia ja elämänhallinta hukassa?

Onko kaikki poliisit psykopaatteja?

Mieti sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko kerrostalon betoni pehmentyä, jos asunnossa on iso kosteusprosentti? 

 

 

Yksi tuttu sanoi, että kerrostalon raudoitusia voidaan joutua vaihtamaan. Ne on betonilattian sisässä. 

Tanskassa purettiin 100 - vuotias kerrostalo.

Ei betoni ikuisesti kestä. 

Betoni voi kestää lähes ikuisesti, riippuen materiaalista ja onko sillä rakennettu oikein. Roomassa Pantheon esimerkiksi on rakennettu betonista noin 2000 vuotta sitten ja hyvin pysyy pystyssä vaikka rakenteessa jättimäinen kupoli ilman mitään vahvistuksia

Meillä ei ole täällä rakennuksissa sellaista betonia mitä Roomassa.

En kyllä haluaisi seurustella psykopaatin kanssa, millä on poliisin oikeudet.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä haluaisi seurustella psykopaatin kanssa, millä on poliisin oikeudet.

Toi olisi täysi painajainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hyvä, että Suomessa on sijoitusasuntojen omistajia, asuntosijoittajia.

Ai miksikö? No siksi, että he säästävät valtion ja kuntien rahaa, ts. veronmaksajien rahoja. 

Miten? No siten, että he tarjoavat vuokrattavaksi asuntoja yleensä selkeästi edullisemmin tai edullisemmin ehdoin, kuin mihin esimerkiksi kunnan vuokrataloyhtiö pystyy. Tämä johtuu siitä, että sijoittaja tarjoaa omia palvelujaan, ts. hoitaa itse asunnon vuokrauksen (tai hoidattaa sen vuokravälitysfirmalla), kunnostaa asuntoja tai kunnostuttaa niitä omalla kustannuksellaan, ja tarjoaa niitä vuokrattavaksi yksityisistä asunto-osakeyhtiöistä, jotka ovat yleensä paremmin ja järjestelmällisemmin hoidettuja kuin kunnallisissa vuokrataloyhtiöissä. Koska sijoittaja pystyy tarjoamaan edullisemman asunnon - ja kantaa vuokraamisen riskit itse - säästyy valtiolta suoraa rahaa asumis- ja toimeentulotukien muodossa.

Isot asuntokeinottelijat kuten kojamo ja kunnat saa vielä halpaa lainaa keskupankilta, jolla voi sitten ostaa asunnot pois markkinoilta ja pakottaa suomalaiset vuokralle.

"

os vuokra-asuntojen rakentaminen, hallinnointi ja vuokraaminen on kaupungeille niin tolkuttoman hyvä bisnes, niin miksi yli 90% kunnista ja kaupungeista pyrkii niistä koko ajan eroon?

Monopolikaan ei ole välttämättä huippubisnes, jos riskit ovat valtavia."

Kuka sanoi että se on hyvä bisnes? Välittäjä? Tuottohan on ollut etenkin kuplahinnoilla ja nyt ylitarjonnassa olematon. Sen helposti laskee netin vuokratuottolaskurilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko kerrostalon betoni pehmentyä, jos asunnossa on iso kosteusprosentti? 

 

 

Yksi tuttu sanoi, että kerrostalon raudoitusia voidaan joutua vaihtamaan. Ne on betonilattian sisässä. 

Tanskassa purettiin 100 - vuotias kerrostalo.

Ei betoni ikuisesti kestä. 

Betoni voi kestää lähes ikuisesti, riippuen materiaalista ja onko sillä rakennettu oikein. Roomassa Pantheon esimerkiksi on rakennettu betonista noin 2000 vuotta sitten ja hyvin pysyy pystyssä vaikka rakenteessa jättimäinen kupoli ilman mitään vahvistuksia

 

 

 

Meillä ei ole täällä rakennuksissa sellaista betonia mitä Roomassa.

Totta ettei maaperästä saatava aines ole ihan samaa Suomessa, Italiassa kuin muuallakaan maailmassa. Sen koostumus vaihtelee paljon. Sen sijaan suurin ongelma betonirakentamisessa ei ilmeisesti ole betonin huono laatu, vaan se että rakennetaan liian nopeasti eikä anneta kerrosten kuivua välissä tarpeeksi. Olen käsittänyt että juuri pitkä kuivumisaika takaa kestävyyden, mutta sitten kun rakennetaan vaikka kuinka laadukkaalla betonilla juostenkusten siltoja ja sairaaloita eikä anneta kuivua niin lopputulos murenee käsiin, kuten usealla puolella Suomea on nähtävissä.



Uskon että toinen ongelma on itse rakenne: rakennetaan ohuilla isoilla betonilevyillä sen sijaan että valettaisiin pienempiä osia paikalleen. Tuommoisessa levyssä pienikin jännite vaikuttaa koko levyn kestävyyteen. Mutta en ole alan asiantuntija enkä enempää lähde olettamaan :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko kerrostalon betoni pehmentyä, jos asunnossa on iso kosteusprosentti? 

 

 

Yksi tuttu sanoi, että kerrostalon raudoitusia voidaan joutua vaihtamaan. Ne on betonilattian sisässä. 

Tanskassa purettiin 100 - vuotias kerrostalo.

Ei betoni ikuisesti kestä. 

Betoni voi kestää lähes ikuisesti, riippuen materiaalista ja onko sillä rakennettu oikein. Roomassa Pantheon esimerkiksi on rakennettu betonista noin 2000 vuotta sitten ja hyvin pysyy pystyssä vaikka rakenteessa jättimäinen kupoli ilman mitään vahvistuksia

 

 

 

Meillä ei ole täällä rakennuksissa sellaista betonia mitä Roomassa.

 

Jos Roomassa on jotain ylivoimaista betonia niin miksi emme käytä sitä itsekin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun näen poliisin niin kuuntelen sitä ja mietin onko se psykopaatti.

 

 

Kaikki työttömät on samanlaisia.

Ja kaikki poliisit on samanlaisia.

 

Työttömän rooli on olla passiivinen haamu ja poliisin rooli on olla kansaa alistava poliitikkojen nyrkki. Kummassakin roolissa on etua tietyistä luonteenpiirteistä. Tietty työttömäksi ei kukaan hakeudu paitsi kelaturistit ja poliisin tehtävä kiinnostaa paljon psykopaatteja.

"Isot asuntokeinottelijat kuten kojamo ja kunnat saa vielä halpaa lainaa keskupankilta, jolla voi sitten ostaa asunnot pois markkinoilta ja pakottaa suomalaiset vuokralle."

Aravalainatuetut asunnot eivät saa tuottaa kokonaisuutena voittoa omistajalleen. Kaikki kulut asunnoista jyvitetään kokonaisuudelle va:n määrittämällä tavalla ja lisäksi samalla omistajalla voi olla ei-aravavakohteita, joilla tehdään voitto

Voi vit tu mikä aloittaja. Oletko kommunisti vai muuten idiootti ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko kerrostalon betoni pehmentyä, jos asunnossa on iso kosteusprosentti? 

 

 

Yksi tuttu sanoi, että kerrostalon raudoitusia voidaan joutua vaihtamaan. Ne on betonilattian sisässä. 

Tanskassa purettiin 100 - vuotias kerrostalo.

Ei betoni ikuisesti kestä. 

Betoni voi kestää lähes ikuisesti, riippuen materiaalista ja onko sillä rakennettu oikein. Roomassa Pantheon esimerkiksi on rakennettu betonista noin 2000 vuotta sitten ja hyvin pysyy pystyssä vaikka rakenteessa jättimäinen kupoli ilman mitään vahvistuksia

 

 

 

Meillä ei ole täällä rakennuksissa sellaista b

Ei ole rakennusteollisuuden etu rakentaa hyvää ja kestävää. Kuutioita hallintoalamaisille raudoitus millin päähän kuoresta ja putket raudasta vaikka ruostumaton maksaa käytännössä saman verran asennettuna koska ei sitä putkea sinne niin paljon mene työ se maksaa siinä ja välistäveto.

Hyvinvointialue vaihtaa sairaanhoitajia lähihoitajiksi ja hoiva-avustajiksi, pienempi palkka.

https://yle.fi/a/74-20186243

Onhan näitä ammattiliittoja ja muita vastaavia jotka omistaa satoja vuokra-asuntoja, eivätkä maksa edes veroja. Miksi yksityinen ihminen ei voisi omistaa useita vuokra-asuntoja, veroja ei ainakaan voi välttää.

Vierailija kirjoitti:

Hyvinvointialue vaihtaa sairaanhoitajia lähihoitajiksi ja hoiva-avustajiksi, pienempi palkka.

https://yle.fi/a/74-20186243

Hyvä! Säästyy verorahaa. Seuraavaksi johto.

Vierailija kirjoitti:

Mitkäköhän tuotot siitä saisi, jos ostaisi kaupat tyhjiksi ja myisi tuotteet 50% kalliimmalla? Tietysti kauppiaille pitäisi maksaa siitä etteivät täydentäisi omia hyllyjään, vaan kaikki tuotteet pitäisi lähettää "ruokasijoittajalle".

Ihmisten on pakko syödä, joten kaikkien olisi pakko suostua ostamaan ylihintaista ruokaa. Sitten ruokasijoittaja saisi päteä ja tuntea itsensä tärkeäksi, olisihan hän mahdollistanut miljoonille ruoan ostamisen.

Siis etkö sä tätä esimerkkiä jauhava ihan tosissasi tajua, että noin se käytännössä menee nytkin? Ei se kauppias nimittäin sitä ruokaa tuota eikä se ilmesty maagisesti kaupan seinästä. Toki riippuu kaupan kampanjoista yms. mikä on kenenkin osuus milläkin hetkellä, mutta pääsääntöisesti kauppias kyllä myy ruuan kallimmalla kuin ostaa sen sisään. Ja nykyaikana siinä välissä usein myös joku raaka-aineen jatkojalostaja myy tuotteen kaupalle pyrkien saamaan enemmän kuin mitä on varsinaiselle ruuantuottajalle raaka-aineista maksanut. Räikeimpänä esimerkkinä kauramaidosta tehtiin aikanaan laskelma, että tuottajalle jää alle 1 % normaalista myyntihinnasta.

Että jos mielestäsi tuottajan kulut ylittävä hinta on "ylihintaa", niin aikamoista ylihintaa maksat ruuastasi nytkin, jos sitä kaupasta ostat. Mitä muuta ruokakaupan omistaja on kuin ruokaan sijoittanut henkilö? Ja kyllä, se palvelu, josta hän rahastaa on mahdollisuus ostaa ruokaa. Voisihan kuluttajat ostaa sen ruuan suoraan tuottajaltakin, mihin siinä kauppiasta välissä tarvitaan?

Ai niin, aika moni ei nykypäivänä halua ostaa ruokaansa viidestätoista eri paikasta, saati ajella niiden paikkojen perässä pitkin maakuntaa. Ruuantuottajat taas eivät halua ottaa hommakseen ruuan toimittamista ostajien ulottuville kaupunkiin. Moni myös mielellään ostaa jatkojalostettuja tuotteita sekä tuotteita, joiden raaka-aineita ei edes tuoteta Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä voisin vuokrata asuntoja paljon halvemmalla jos niitä saisi ostettua paljon halvemmalla. Jos laitan 150 000€ rahaa kiinni vuokra-asuntoon, niin kyllä siitä jotain vastinettakin pitää saada, siinä kun on myös riskejä. Rahat voisin laittaa muuallekin. 

Pääoman kiinni laittamisessa on myös kustannuksia. Jos sinulla ei ole itselläsi tuota 150.000€, joudut lainaamaan ainakin osan pankilta, ja maksamaan korkoa. Tai jos sinulla on tuon verran omaa rahaa, niin tietenkin sinun täytyy saada tuottoa, vaikka riskejä ei jostakin käsittämättömästä syystä olisikaan.

Tai jos ostatkin vaikka 10 yksiötä á 15.000€, on niistä saatava paljon isompi tuotto kuin oletettavasti riskittömämmästä 150.000€ maksaneesta yksiöstä. 15 tonnin yksiöille ei voi odottaa ainakaan arvonnousua, mutta vuokraustoiminnan riskit ovat tuon hintaluokan asunnoilla huomattavasti suuremm

Velaton 150 000€ 15 vuoden maksuajalla edellyttää 10 000€/vuosi nettotuottoa. Eli velattomassa ja vain vastikevähenteisessä asunnossa vähintään x-vastike-(x-vastike)*0,3=10 000€, kun verotettava pääomatulo on 30 000€ ja x=vuoden vuokra ko asunnosta. Jos vastike on esimerkiksi 300€/kk, vuokra on x-300*12-(x-300*12)*0,3=10 000 eli x17 886€, jolloin kkvuokra on vähintään 1 490,50€. Ja tämä kattaa vain asunnon hinnan, ei muita kuluja tai varsinaista voittoa. Jos maksuajaksi otetaankin 30 vuotta niin kk-vuokra 300€/kk vastikkeella on vähintään 895,25€. Ja kyse olisi täysin samasta asunnosta eli kyllä asuntosijoittajan näkökulmasta 15 vuotta on aivan liian lyhyt aika tavoitella voitollista tuottoa.

Esimerkiksi 2% voitollinen nettotuotto/vuosi 150 000€:lle edellyttäisi 300€/kk vastikkeella vähän alle 1 850€/kk vuokraa (15v maksuaika) tai vähän yli 1 250€/kk vuokraa (30v maksuaika)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Jos on varaa ostaa 30 asuntoa, pitäisikö mieluummin sijoittaa rahat johonkin muuhun kohteeseen kuin 30 asuntoon? En ymmärrä, miksei rahoja voi panna vaikka 30 asuntoon, jotka sitten vuokraa eteenpäin. Miksi olisi pakko esim. ostaa osakkeita tai rahastoja tai vaikka kultaa? Jos on rahaa 30 asuntoon, on vapaus valita, ostaako ne 30 asuntoa vai vaikka appelsiineja sillä rahalla.

Mitään riistoa en tässä näe enkä varsinkaan mitään, mikä tekisi asuntosijoittajasta loisen. Jos omistaa 30 asuntoa, niin siitä omaisuudesta huolehtimisessa on jo aika iso työ. 

En näe mitään käytännön eroa tilanteeseen, että ne samat 30 asuntoa olisivat 30 eri omistajalla. 

Tietenkin voi olla sitä mieltä, että on moraalisesti väärin, että ihmisellä on niin paljon rahaa, että pystyy hankkimaan tuollaisen omaisuuden eli 30 asuntoa. Minusta kuitenkin asuntojen omistaminen ja vuokraaminen

Minusta omaisuuskatto on erittäin kannatettava asia, mutta se on eri kysymys kuin "saako ihmisen perustarpeilla rahastaa". Huomaa myös, että käsityksesi ihmisen perustarpeista on aika rajoittunut, jos kuvittelet, että mihinkään osakkeisiin sijoittaiminen ei olisi pohjimmiltaan ihmisten perustarpeilla rahastamista.

Ja mitä tulee kultaan, niin senkin tuotannossa on melkoisia eettisiä ongelmia, sekä ekologisia että sosiaalisia. Kansainvälisesti kullan tuotanto kytkeytyy esim. ihmiskauppaan ja lapsityövoimaan. Ihmisten perustarpeilla siinäkin pelataan: kun on riittävän köyhä, niin antaa vaikka lapsensa kultakaivokseen selvitäkseen päivästä toiseen. Aika jännä ajatella, että sellaiseen sijoittaminen on eettisempää kuin asunnon vuokralle laittaminen Suomessa. 

Vierailija kirjoitti:

Totta ettei maaperästä saatava aines ole ihan samaa Suomessa, Italiassa kuin muuallakaan maailmassa. Sen koostumus vaihtelee paljon. Sen sijaan suurin ongelma betonirakentamisessa ei ilmeisesti ole betonin huono laatu, vaan se että rakennetaan liian nopeasti eikä anneta kerrosten kuivua välissä tarpeeksi. Olen käsittänyt että juuri pitkä kuivumisaika takaa kestävyyden, mutta sitten kun rakennetaan vaikka kuinka laadukkaalla betonilla juostenkusten siltoja ja sairaaloita eikä anneta kuivua niin lopputulos murenee käsiin, kuten usealla puolella Suomea on nähtävissä.

Noiden ikivanhojen rakennusten betonin valmistusmetodit ovat ajan saatossa menneet hukkaan, ja todellakin Rooman aikoina käytetty betoni on ollut kestävämpää kuin mitä nykypäivänä osataan tehdä. Ainakin näin vielä oli kun parisen vuotta sitten aiheesta lueskelin.