Anna Erikssonin elokuva Sanna Marinista sai 300 katsojaa
Kommentit (325)
Anna Eriksson Vain Elämää ohjelmaan.
On kyllä sanonut ettei mene siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eli ei saa tehdä taidetta jos katsojia ei kiinnosta?
Turha tehdä jos ketään ei kiinnosta, sanoisin. Kylläpä menikin paljon rahaa hukkaan.
Mutta ymmärräthän sen, että tuolla rahalla työllistyi varsin moni elokuva-alan ammattilainen? Ei se Eriksson yksin kameran heilunut, itseään kuvaten.
Että siinä valossa tuo hukkaanmenemispointti on kummallinen.
Eli sinusta toi vanha kunnon hölmöläisten peiton jatkamis projekti, toiset leikkaa ylhäältä ja ompelevat sen jatkoksi alas on ihan hyvä kun työllistää? Kun siinä useampi ompelija työllistyi samalla? Ehkä toi näkemys on kovastikkin nykypäivinä vallalla Suomessa
Kyseessä on tosiaan arvovalinta. Ilman kulttuurin tukea mennään tilanteeseen, jossa meillä on Pierut Piilokamerassa ja tsägällä Putous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eli ei saa tehdä taidetta jos katsojia ei kiinnosta?
Saa tehdä, mutta ei verovaroin.
Eli verovaroin pitäisi mielestäsi tehdä ainoastaan suosittua taidetta?
Vedetäänkö raja Jope Ruonansuun suosioon vai olisiko jopa Pottukoira parempi? Vai mennäänkö suoraan Marvel-tasolle ja jätetään leffat ja maalaukset suosiolla tekemättä?
Nimenomaan verovaroin pitäisi tehdä taidetta joka kiinnostaa veronmaksajia. Omalla rahalla saa tehdä sitten mitä haluaa.
Järjestettäisiinkö tämä rahoitus sitten huutoäänestyksellä, vai toimisiko jurynä asiantuntijoiden joukko?
Huomaathan, että jälkimmäinen on nykytilanne.
Vierailija kirjoitti:
Niin, onko elokuvan tarkoitus ainoastaan tehdä kasapäin rahaa ja työllistää mahdollisimman monta? EI kyse ole silloin taiteesta tai kulttuurista vaan ihan muusta. Toki ei ole väärin jos leffa tuottaa rahaa ja työllistää. Kassamagneetithan ovat nykyään juuri tuota; Uusi sankari ja samat efektit leffasta toiseen.
Ilman kulttuurintekijöitä meillä ei ole kulttuuriakaan. Ja kulttuuri ei tarkoita massaviihdettä. Maksan mielelläni veroni, että meillä on heitä, jotka uskaltavat toteuttaa taiteellisia visioitaan. Ilman heitä meillä ei ole suomalaista kulttuuriakaan.
sinun kaltaistesi vähän simppeleitten ja auktoriteettiuskoisten sinisimmukoiden mielestä vain niitä taiteellisia visioita pitäisi tukea ja jokainen taiteellinen visio on kultakimpale jo määritelmällisesti kun joku lautakunta on sitä rahoittanut.
Minun, oikeasti kokeellista taidetta tekevän silmissä kaikenlaista elokuvatuotantoa pitäisi monipuolisesti tukea. Jos jotain ei tarvittaisi enää, on nuo kammottavat historian suurmies -puolidokumenetit tyyliin Tove. Niistä ei voi kummuta yhtään mitään. Hyvä dokumentti on parempi kuin apurahan kuppaamisen toivossa tehty väkinäinen henkilökuvaelokuva.
Aivan jo siksi pitää tukea myös ei-taideleffoja, että ne todennäköiset aidot tulevaisuuden klassikot ovat jotain ihan muuta kuin tekotaiteelliset oksennukset Anna E:n tapaan.
Kuten täällä on moneen kertaan todettu, todennäköisin kestävä anti on elokuvissa, joiden ytimessä on vahva ihmissuhdevtoisuus, joka btw ei tarkoita välttämättä rakkaussuhdetta. Tällaisen dynamiikan saa aikaan jopa Marvel-vetoiseen toimintarymistykseen hyvällä käsiksellä mutta todennäköisimmin perinteistä ihmissuhdetta kuvaavaan teokseen.
Ei lajilla ole väliä. Sillä mitä lajin sisällä tehdään, on. Laatu on eri asia kuin taide. Osa taiteesta on paskaa. Toki auktoriteettiuskoisen ihmisen kuten sinun on sitä vaikea sisäistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain veronmaksajien rahoilla tehty roska on taidetta. Nih!
Juuri tuon takia persut ovat uhka suomalaiselle kulttuurille.
Kaupallisesti tuotettu saa olla roskaa, koska se on tehty omilla rahoilla. Siinä käy katos sillä tavalla, että tarpeeksi monta kun noita tekee, niin loppuu rahat ja samalla myös tekeminen.
Apurahataide jatkaa porskuttamistaan, eli roskaa tulee ja tulee, niin kuin tässä Erikssonin tapauksessa. Ei näin.
Kannatat siis nat sismia, eli valtiovalta päättää, mitä saa tehdä ja mitä ei. Huhhuh. HUH-Huh!
Rahoitukset myönnetään budjetista, niitä ei saa jokainen joka haluaa jonkun visionsa toteuttaa. Joskus ne menestyvät, joskus eivät. Mikä piru siinä on että pölhöpopulistit ovat aina kitkemässä
Kannatan sitä, että suuri yleisö päättää rahoituksesta, koska lopulta kyse on heidän rahoistaan. Nyt kävi niin, että paria sataa ihmistä kiinnosti. Olisivat joutaneet siis maksamaan myös koko tuotannon. Nyt sitä niin sanottua "taidetta" ammenetaan veronmaksajien kukkarosta väkisin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eli ei saa tehdä taidetta jos katsojia ei kiinnosta?
Turha tehdä jos ketään ei kiinnosta, sanoisin. Kylläpä menikin paljon rahaa hukkaan.
Mutta ymmärräthän sen, että tuolla rahalla työllistyi varsin moni elokuva-alan ammattilainen? Ei se Eriksson yksin kameran heilunut, itseään kuvaten.
Että siinä valossa tuo hukkaanmenemispointti on kummallinen.
Ne ammattilaisetkin voisivat tehdä jotain muuta elokuvaa joka kiinnostaisikin muuta kuin Erikssonin lähipiiriä. Se, mikä meni hukkaan oli 150 000 euroa veronmaksajien rahaa. Sama kuin olisi jakanut 300 ihmisille suoraan 500 euroa käteen, se olisi ollut kansantalouden kannalta hyödyllisempää kun ne rahat olisivat menneet kulutuksee
Edelleen se pointti taitaa olla arvovalinnoissa. Lisäksi voit verrata tilannetta yritystukiin. Ne ovat käytännössä lahjuksia, joista koituva yhteiskunnallinen hyöty on työläisen palkka.
Aivan kuten tässä elokuva-asiassakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eli ei saa tehdä taidetta jos katsojia ei kiinnosta?
Turha tehdä jos ketään ei kiinnosta, sanoisin. Kylläpä menikin paljon rahaa hukkaan.
Mutta ymmärräthän sen, että tuolla rahalla työllistyi varsin moni elokuva-alan ammattilainen? Ei se Eriksson yksin kameran heilunut, itseään kuvaten.
Että siinä valossa tuo hukkaanmenemispointti on kummallinen.
Eli sinusta toi vanha kunnon hölmöläisten peiton jatkamis projekti, toiset leikkaa ylhäältä ja ompelevat sen jatkoksi alas on ihan hyvä kun työllistää? Kun siinä useampi ompelija työllistyi samalla? Ehkä toi näkemys on kovastikkin nykypäivinä vallalla Suomessa
Miksi ei samantein palkata kaikkia työttömiä yhteiskunnan palveluun täydellä palkalla. Ajatella minkälainen hyöty siitä syntyisi
Vierailija kirjoitti:
Suomen elokuvasäätiö myönsi E:lle kehittämis- ja tuotantotukea yhteensä 153 000 euroa. Elokuva sai myös Koneen Säätiöltä 54 000 euroa.
297 katsojaa
veronmaksajien kustannus per katsoja: 207000/297=696 euroa
Sä et ihan ilmiselvästi ole penaalin terävin kynä, joten jätähän matikka fiksummille.
Kun kaikesta muusta on leikattu, niin tuntuu jotenkin kornilta jakaa rahaa tyhjään tekotaiteelliseen humppaan arvomaailma perustein
Yhtään ei asiaa auta, että kaikkien apurahalautakuntien päätösten suosittelijat ovat anonyymejä. Kukaan ei pääse siis tutkimaan, millaisia kytköksiä kulissien takana on. Tutulle voidaan antaa rahaa, mutta sama toisinpäin: joku ei välttämättä saa apurahaa, koska kateellinen tai muutoin negatiivisesti suhtautuva asiasta päättävä päättää näin, ei hakemuksen laadun vaan henkilösuhteiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eli ei saa tehdä taidetta jos katsojia ei kiinnosta?
Turha tehdä jos ketään ei kiinnosta, sanoisin. Kylläpä menikin paljon rahaa hukkaan.
Mutta ymmärräthän sen, että tuolla rahalla työllistyi varsin moni elokuva-alan ammattilainen? Ei se Eriksson yksin kameran heilunut, itseään kuvaten.
Että siinä valossa tuo hukkaanmenemispointti on kummallinen.
Vaikea ymmärtää yhteiskuntaa, jolla on varaa maksaa ihmisille palkkaa siitä, että he tekevät jotain kivaa ja hassua keskenään. Jos tähän on siis saatu veronmaksajien kustantamia tukia - vai kuka heille oikein maksoi, mistä raha saadaan tällaiseen?
Oletko ihan varma, että elokuvan tekeminen oli hauskaa kaikille? Entä jos yksi tai useampi ei nauttinutkaan elokuvan tekemisestä? Olisiko silloin apurahan myöntäminen ollut hyväksytympää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eli ei saa tehdä taidetta jos katsojia ei kiinnosta?
Turha tehdä jos ketään ei kiinnosta, sanoisin. Kylläpä menikin paljon rahaa hukkaan.
Mutta ymmärräthän sen, että tuolla rahalla työllistyi varsin moni elokuva-alan ammattilainen? Ei se Eriksson yksin kameran heilunut, itseään kuvaten.
Että siinä valossa tuo hukkaanmenemispointti on kummallinen.
Eli sinusta toi vanha kunnon hölmöläisten peiton jatkamis projekti, toiset leikkaa ylhäältä ja ompelevat sen jatkoksi alas on ihan hyvä kun työllistää? Kun siinä useampi ompelija työllistyi samalla? Ehkä toi näkemys on kovastikkin nykypäivinä vallalla Suomessa
Kyseessä on tosiaan arvovalinta. Ilman kulttuurin tukea mennään tilanteeseen, jossa meillä on Pierut Piilokamerassa ja tsägällä Putous.
Tuota taas kutsutaan olkiukoksi, ja et näytä osaavan niitäkään.
Työstä ei saa siis nauttia? Pitää pakostakin pakotettuna mennä sellaiseen ammattiin, jota inhoaa eniten maailmassa hampaat kiristellen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eli ei saa tehdä taidetta jos katsojia ei kiinnosta?
Turha tehdä jos ketään ei kiinnosta, sanoisin. Kylläpä menikin paljon rahaa hukkaan.
Mutta ymmärräthän sen, että tuolla rahalla työllistyi varsin moni elokuva-alan ammattilainen? Ei se Eriksson yksin kameran heilunut, itseään kuvaten.
Että siinä valossa tuo hukkaanmenemispointti on kummallinen.
Mies kuvasi. Poika äänitti. Ei siis työllistynyt.
Apurahasysteemin ongelma on siinä, ettei niitä apurahalautakunnan valitsemia päättäjiä hotsita se homma yhtään sen enempää kuin ketään hotsittaa omat hommat. Kaikki haluavat vain tienata mahdollisimman vähällä panostuksella oman palkkansa tai palkkionsa ja päästä mahdollisimman nopeasti takaisin nettiin kiistelemään nettipalstoilla ja X:ssä mieltä kiehtovista asioista. Koko planeetasta on tullut netissä kulttuurisotiva jäpättäjäkerho. Kukaan ei jaksa eikä halua enää tehdä töitä. Tämä koskee myös taitelijoita ja heille rahaa jakavia apurahalautakuntia.
Apurahalautakunnat valitsevat suosittelevia tahoja, jotka syynäävät hakemukset läpi ja puoltavat tai esittävät hylkäävän lausunnon apurahasta. Tästä duunista he saavat palkkion. Luuletteko te, että he jaksavat palkkionsa saadakseen tehdä kovastikin työtä? He ovat niin kuin ihmiset ylipäänsäkin eli hankkivat palkkionsa mahdollisimman pienellä ajankäytöllä ja vaivalla. En ihmettelisi, vaikka avainsanaluoettelon lukeminen riittäisi suurimmassa osassa. Tulos niin tiede- kuin taidepuolella näyttää siltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ne elokuvat, joita massa ei katso, ovat niitä parhaita.
B-luokan megabudjetin supersankarihöttö toki iskee suureen osaan, mutta ne oikeat elokuvat ovat ihan muuta.
Miten tämä tähän liittyy? Näitä Marvel-leffoja ei tehdä Suomessa. Monet niistä ovat käsikirjoitukseltaan kelvottomia, mutta ne nimenomaan työllistävät laadukkaita efektintekijöitä ja muuta väkeä. Suomessa ei pystyttäisi tekemään ensimmäistäkään tällaista suurproduktiota. Taidot eivät riitä. Vain käsikirjoitukset ovat yhtä huonolla tolalla, mutta ei lajeissa. Suomessa ei todennäköisesti pystyisi kukaan tekemään edes käsistä tällaiseen leffaan. Itsetunto ei riitä näin megalomaanisiin visioihin ja Marvel-sarjisten tapainen taustalla tapahtunut kulttuurihistoriakin puuttuu täysin.
Niin, onko elokuvan tarkoitus ainoastaan tehdä kasapäin rahaa ja työllistää mahdollisimman monta? EI kyse ole silloin taiteesta tai kulttuurista vaan ihan muusta. Toki ei ole väärin jos leffa tuottaa rahaa ja työllistää. Kassamagneetithan ovat nykyään juuri tuota; Uusi sankari ja samat efektit leffasta toiseen.
Ilman kulttuurintekijöitä meillä ei ole kulttuuriakaan. Ja kulttuuri ei tarkoita massaviihdettä. Maksan mielelläni veroni, että meillä on heitä, jotka uskaltavat toteuttaa taiteellisia visioitaan. Ilman heitä meillä ei ole suomalaista kulttuuriakaan.
Jännä miten huonoja nää "tota nyt pystyy tekemään kuka tahansa" elitisti-taiteilijat on tekemään just sitä mitä väittää helpoksi kun ollaan täysin poissa taiteilijan omalta mukavuusalueelta.
Marvelin leffoissa esim. käsikirjoituskin on huippuluokkaa, yleensä näyttelijätkin yllättävää kyllä, mutta juoni käänteineen voi olla naurettava tai sitten ei. Samoin muut elokuvantekemisen yksityiskohdat on huippuluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Työstä ei saa siis nauttia? Pitää pakostakin pakotettuna mennä sellaiseen ammattiin, jota inhoaa eniten maailmassa hampaat kiristellen?
Yleensä töihin mennään tekemään tulosta eikä nauttimaan. Tällä logiikalla siivoojille pitäisi myös antaa mahdollisuus apurahaan jonka saatuaan he kerran laiskasti pyöräyttäisivät rättiä pöydällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei länsimaissa tahdota myöntää ja ymmärtää sitä, että Anna Erikssonin kaltaiset woke-feministit ovat ääri-ihmisiä. jotka katsovat maailmaa omasta pienestä hyvin rajoittuneesta näkökulmasta. Ja tässä ei sinänsä ole mitään ongelmaa - tällaisia tyyppejä on ja he voivat minun puolesta tehdä elokuvia, jopa apurahalla. Ongelma on se, että jos apurahoilla tuetaan yhden suunnan ääri-ilmaisua, niin miksi ei tueta sitten toisen suunnan ääri-ilmaisua? Missä on kansallismielisyyttä, markkinataloutta, yms. ilmiöitä promotoivat elokuvat, jotka on tuotettu apurahoilla?
Tämä! Eläisimme aidossa moni-arvoisuudessa ja demokratialle suotuisissa oloissa jos tuo esitetty toteutuisi. On joskus toteutunut huomattavasti paremmin kuin nykyään. Paras taide purkaa lukkiutuneita oletuksia esim että vauraus määrittää ihmisen luonteen suoraan. Nyt näyttää että juuri tälläistä aivo
Intersektionaaliset feministit.
Voisi keskittyä musiikintekoon.