Lue keskustelun säännöt.
Uusperheen perintökuviot
29.09.2025 |
Minkälaisia ratkaisuja olette kehitelleet tilanteessa, jossa avioparilla on paljon yhteistä omaisuutta, ja jossa molemmilla on lapsia (jo aikuisia, ei siis yhteisiä)? Avioehto on, joka koskee ennen avioliittoa hankittua omaisuutta. Perinnöistä on puolisot rajattu pois testamentilla.
Lapset perivät vanhempansa tietysti, mutta miten menee esim. hallintaoikeus tilanteessa jossa toinen omistaa puolet kaikesta?
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Mielestäni ei ole, koska tuo lesken oikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Meillä on yhteinen kallis keskusta-asunto Helsingissä. Miehellä aikuiset lapset, jotka taatusti joutuvat pulaan jos joutuvat maksamaan puolen asunnon perintöverot. On oletettavaa että elän miestä kauemmin, ikäeroa 10 v ja hän huonokuntoinen jo nyt. "
No ei sinun mikään velvollisuus ole jäädä siihen asumaan. Jos asunto on arvokas, myytte sen ja sillä omalla puolikkaallasi ostat vähän vaatimattomamman asunnon. Sekin on täysin mahdollista jos olet huolissasi miehen lasten pärjäämisestä.
Tietenkin minä jään asumaan omaan kotiini! Järki hoi, miehen vika kai se on kun ei asioitansa hoida, en minä sen vuoksi kotoani aio lähteä. Olen voitavani asian eteen jo tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
"Nykypäivänä leski ei ole välttämättä mikään mummeli tai vaari, vaan lähes samanikäinen kuin puolisonsa lapset eli perijät. Ja talo saattaa olla satojen tuhansien tai yli millin arvoinen, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Siinä sitten odottelet, että omaisuus siirtyy joskus sen omistajille. Perijä voi itse kuolla ennen kuin leski."
Toisaalta jos ikäero on suuri niin ei ole mitenkään selvää että se leski edes haluaisi asua siinä samassa asunnossa vuosikymmeniä. Voi tulla uusia puolisoita, työpaikan ja paikkakunnan vaihtumisia jne. Joten on suuri mahdollisuus että se vapautuu myyntiin ennen hänen kuolemaansa.
On toki. Mutta sekin voi olla hankalaa, että täytyy odottaa mitä ja milloin leski suvaitsee asiasta päättää. Jos kyseessä on hankala ihminen, kuten tässä minun tapauksessani, niin mistään ei pysty järkevästi neuvottelemaan.
Leski saattaa päättää, että minä lähden nyt, ja silloin on perijällä käsissään iso tyhjä asunto, täynnä likaisia vanhoja kalusteita, huonolla asuntomarkkinalla. Viikon päästä tulee putkiremontti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei kiinnosta isän rakastamiset, en silti voi sietää ko. ihmistä. Kunnioitusta ei ole koskaan pettäjiä kohtaan. Kunnioitus ansaitaan."
Eli ajattelet kaikkea vain oman katkeruutesi kautta ja haet nyt jotain hyvitystä?
Tottakai ajattelen itseäni ensin, ihan kuten itsekäs isäni. Miksi isän itsekkyys olisi parempaa kuin oma itsekkyys?
Ei se sen parempaa ole sekään mutta kun on kuitenkin kyse isäsi omaisuudesta, ei sinun, niin isäsi tahto on se joka ratkaisee.
Isän tahto ei ratkaise silloin kun edesmennyt vaimo on tehnyt omat ratkaisunsa lasten hyväksi. Matkalaukkua leskelle vaan kainaloon ja menoksi uusiin saalistuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Ei ole oikeutta vaatia.
Eikö sekin ole vähän epäreilua, jos lasten perintö on kiinni siinä?
Meillä toki on henkivakuutukset joiden edunsaajina on lapset ja niillä maksaa kyllä perintöverot mutta silti tuntuu ikävältä ajatella että eivät saisi muuta perintöä vaan se on kiinni talossa jossa asuu joku joka ei ole heille mitään sukua.
Siis, mitä tämä on? Miksi lapset niin janoaisivat perintöä?! Eikö heillä ole mitään omaa? Onko todellakin näin, että perintöä odotellessa ei ole vitsi?! Minulla on kaksi rintaperillistä, joista toinen yhteinen mieheni kanssa. Lapset ovat aikuisia, yksi lapsenlapsi on ja ilmeisesti jää ainoaksi. Molemmat lapset ovat sitä mieltä, että kiinteä omaisuus menee lapsenlapselle. Tästä tehdään testamentti. Lapsemme ovat omillaan toimeentulevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Meillä on yhteinen kallis keskusta-asunto Helsingissä. Miehellä aikuiset lapset, jotka taatusti joutuvat pulaan jos joutuvat maksamaan puolen asunnon perintöverot. On oletettavaa että elän miestä kauemmin, ikäeroa 10 v ja hän huonokuntoinen jo nyt. "
No ei sinun mikään velvollisuus ole jäädä siihen asumaan. Jos asunto on arvokas, myytte sen ja sillä omalla puolikkaallasi ostat vähän vaatimattomamman asunnon. Sekin on täysin mahdollista jos olet huolissasi miehen lasten pärjäämisestä.
Tietenkin minä jään asumaan omaan kotiini! Järki hoi, miehen vika kai se on kun ei asioitansa hoida, en minä sen vuoksi kotoani aio lähteä. Olen voitavani asian eteen jo tehnyt.
Eli olet yhtä lailla osaltasi syyllinen jos miehen lapset joutuvat pulaan. Kumpikin teistä menee oma mukavuus edellä. Miehesi tuhlasi rahansa oman mukavuutensa takia ja sinä asut vain puolikkaan osuuden turvin asuntoa koska se on sinulle mukavinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Ei ole oikeutta vaatia.
Eikö sekin ole vähän epäreilua, jos lasten perintö on kiinni siinä?
Meillä toki on henkivakuutukset joiden edunsaajina on lapset ja niillä maksaa kyllä perintöverot mutta silti tuntuu ikävältä ajatella että eivät saisi muuta perintöä vaan se on kiinni talossa jossa asuu joku joka ei ole heille mitään sukua.
<
Miksi leski janoaa toisten omaisuutta? Eikö ole ollenkaan omaa, itse hankittua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Oma isäni kuoli ja tilit ovat tyhjiä, mutta äiti haluaa edelleen asua isossa vanhassa omakotitalossa, jossa on iso piha. Äiti ei pysty pihaa hoitamaan, eikä talosta huolehtimaan, vain siivous ja kaupassakäynti sujuu. Veli on sairaseläkkeellä ja varaton, mutta perinnön takia meille tulee verot perintöverot ja kiinteistöverot maksettavaksi. "
Näissä suurin ongelma on yleensä niiden lasten liika hienotunteisuus. Ei uskalleta suoraan kertoa sille omalle äidille tai isälle miten hankalaan taloudelliseen tilanteeseen se äidin asuminen heidät laittaa. Uskoisin että todella moni näistä "haluan asua tässä omassa kodissa loppuun saakka" leskistä ei oikeasti tiedä mitä kaikkea se muille aiheuttaa. Eivätkä ne muut sitä leskelle henno kertoa.
Äidille ollaan useasti kerrottu hänen vastuunsa käyttökustannuksista ja pakollisista korjauksista. Näihin kustannuksiin ei lapset osallistu, kiinteistöverot kuitenkin joudumme maksamaan. Perintöveroon saa nykyään maksuaikaa, joten velikin pärjäilee. Itselleni siis ns. perintö tuli, mutta rahaa vain menee veroihin ja joudun maksamaan vielä hautajaiskustannuksiakin kun vainajan tilillä ei rahat riittäneet. Olisihan sillä oikealla rahalla ollut itsellenikin ja lapsilleni käyttöä. Oma perheeni ja veljeni asuvat pienimmissä ja halvemmissa asunnoissa kuin äitini tällä hetkellä. Sitten tulee myös nämä käytännön asiat, ruohonleikkuu tai muu pieni huolto, niin ei tee elettäkään "miesten" töihin vaan heittäytyy kykenemättömäksi, siinä sitten ihmetellään, että kenen homma on kerätä marjat, haravoida lehdet pihalta, leikata pensaat jne.
Äitini on kuitenkin parhaansa tässä elämässä yrittänyt, kasvattanut, rahallisesti vanhempani ovat aikanaan auttaneet ja aina äiti on tarjoamassa ruokaan kun kylään tullaan ja aina ilolla lapsenlapsiaan hoitanut. Joten perhesuhteiden ja kiitollisuuden takia olen pyrkinyt joustavasti asioita ratkaisemaan, ja auttaan omien rajojeni ja aikataulujeni puitteissa. Ei tää kuitenkaan yksinkertainen tai tasapuolinen tilanne ole ja voin vain kuvitella kuinka hankalaksi uusperheissä kuviot saattavat mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Meillä on yhteinen kallis keskusta-asunto Helsingissä. Miehellä aikuiset lapset, jotka taatusti joutuvat pulaan jos joutuvat maksamaan puolen asunnon perintöverot. On oletettavaa että elän miestä kauemmin, ikäeroa 10 v ja hän huonokuntoinen jo nyt. "
No ei sinun mikään velvollisuus ole jäädä siihen asumaan. Jos asunto on arvokas, myytte sen ja sillä omalla puolikkaallasi ostat vähän vaatimattomamman asunnon. Sekin on täysin mahdollista jos olet huolissasi miehen lasten pärjäämisestä.
Tietenkin minä jään asumaan omaan kotiini! Järki hoi, miehen vika kai se on kun ei asioitansa hoida, en minä sen vuoksi kotoani aio lähteä. Olen voitavani asian eteen jo tehnyt.
Eli olet yhtä lailla osaltasi syyllinen jos miehen lapset joutuvat pulaan. Kumpikin teistä menee oma mukavuus edellä. Miehesi t
Naurettavaa syyllistämistä. Lapset eivät ole minun, miehen asia olisi turvata heidän tulevaisuutensa ja hän pystyisi sen tekemään ilman että maksaa penniäkään. Et sinäkään lähtisi omasta kodistasi sen vuoksi että joku ei huolehdi omista lapsistansa. Ihan turha syyllistää. Tietenkin asun tässä mistä olen tehnyt kotini ja maksanut pitkän pennin kovalla työllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"olivat tilit hyvinkin tyhjät, kun kuoleman hetki koitti. Vaikka vainaja oli aina pistänyt rahaa sivuun. Onneksi hän oli myös ottanut vakuutuksia, joilla perintöverot sai maksettua."
Pääasia on että asiaa ajatellaan jo etukäteen, on se sitten säästöjä tai vakuutusturvaa. On kummallista miten moni ei ajattele lainkaan niitä taloudellisia seurauksia joita heidän kuolemallaan on.
Isäni ei varmaankaan halunnut ajatella kuolemaansa millään tavalla. Ehkä luuli elävänsä ikuisesti.
Monissa asioissa hän huoletta jätti murehtimisen toisille. Mistä kertoo sekin, että hän otti vaimokseen naisen, josta ajatteli, että hän hoitaa sopivaa korvausta vastaan isäni hautaan. Nainen ilmeisesti kuitenkin luuli, että isäni oli häneen valtavan rakastunut ja hän oli isäni elämän keskipiste.
Ei ole ihme, että tästä syntyy ongelmia. Jotka sitten kaatuvat minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Avioleskellä on oikeus jäädä asumaan, sitä ei lapset voi estää, elleivät tarjoa kelvollista asuntoa muualta.Tietty ilman vuokraa. Näin on laissa
Leskellä ei ole velvollisuutta muuttaa toiseen asuntoon.
Eihän tuossa aiemmassa mainitsemastasi ollut. Minä luin, että avioleskellä on oikeus jäädä asumaan. Perilliset voivat tarjota mahdollisuutta, mutta siihen ei tarvitse suostua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Naurettavaa syyllistämistä. Lapset eivät ole minun, miehen asia olisi turvata heidän tulevaisuutensa ja hän pystyisi sen tekemään ilman että maksaa penniäkään."
No ensin kuulostit siltä että olit huolissasi miehen lasten maksamista veroista mutta ilmeisesti et olekaan. Joten jos et ole niin anna mennä vain valitsemallasi tiellä.
"Et sinäkään lähtisi omasta kodistasi sen vuoksi että joku ei huolehdi omista lapsistansa."
Saattaisin hyvin lähteä koska olen ihminen joka ei halua aiheuttaa muille tarpeettomasti vaikeuksia. En kuitenkaan omistaisi siitä asunnosta kuin vain puolet niin miksi vaatisin täyttä oikeutta siihen? Mielummin asuisin sitten jossain joka on täysin omani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Ei ole oikeutta vaatia.
Eikö sekin ole vähän epäreilua, jos lasten perintö on kiinni siinä?
Meillä toki on henkivakuutukset joiden edunsaajina on lapset ja niillä maksaa kyllä perintöverot mutta silti tuntuu ikävältä ajatella että eivät saisi muuta perintöä vaan se on kiinni talossa jossa asuu joku joka ei ole heille mitään sukua.
<
Siis, mitä tämä on? Miksi lapset niin janoaisivat perintöä?! Eikö heillä ole mitään omaa? Onko todellakin näin, että perintöä odotellessa ei ole vitsi?! Minulla on kaksi rintaperillistä, joista toinen yhteinen mieheni kanssa. Lapset ovat aikuisia, yksi lapsenlapsi on ja ilmeisesti jää ainoaksi. Molemmat lapset ovat sitä mieltä, että kiinteä omaisuus menee lapsenlapselle. Tästä tehdään testamentti. Lapsemme ovat omillaan toimeentulevia.
Veikkaan, että kiinteän omaisuuden arvo ei ole kovinkaan suuri?
Näissä on niin monenlaisia kuvioita. Ei ole mitään yhtä sabluunaa, joka sopii kaikille.
Sehän on hyvä, että olette yhdessä sopineet, miten toimitte. Se on reilua ja oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Ei, jos olette avioliitossa, on leskellä hallintaoikeus yhteiseen asuntoon riippumatta talon omistussuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oma isäni kuoli ja tilit ovat tyhjiä, mutta äiti haluaa edelleen asua isossa vanhassa omakotitalossa, jossa on iso piha. Äiti ei pysty pihaa hoitamaan, eikä talosta huolehtimaan, vain siivous ja kaupassakäynti sujuu. Veli on sairaseläkkeellä ja varaton, mutta perinnön takia meille tulee verot perintöverot ja kiinteistöverot maksettavaksi. "
Näissä suurin ongelma on yleensä niiden lasten liika hienotunteisuus. Ei uskalleta suoraan kertoa sille omalle äidille tai isälle miten hankalaan taloudelliseen tilanteeseen se äidin asuminen heidät laittaa. Uskoisin että todella moni näistä "haluan asua tässä omassa kodissa loppuun saakka" leskistä ei oikeasti tiedä mitä kaikkea se muille aiheuttaa. Eivätkä ne muut sitä leskelle henno kertoa.
Äidille ollaan useasti kerrottu hänen vastuunsa käyttökustannuksista ja pakollisista korjauksista. Näihin kustannuksiin ei lapset osall
Itse aiheutettuja ongelmia. Minä en maksa kiinteistöveroa, enkä muutakaan asumiseen liittyvää kulua, en myöskään auta mitenkään talon ylläpidossa tai töissä. Ne kuuluu asujalle. Jos ei ole omaa rahaa asua liian kalliisti, silloin muutetaan pois, oli sitten oma äiti tai äitipuoli. En ole vanhempani holhooja tai rahoituslaitos. Veljesi tekee oikein, sinä hyysäät ja sen jälkeen valitat siitä.
Hallintaoikeus on elinikäinen mutta koskee vain yhdessä omistettua yhteistä asuntoa, ellei pesässä ole toista asuntoa lesken käyttöön. Eli jos leskellä on esim. sijoitusasunto, hän muttakoon siihen ja hallintaoikeus ei ole voimassa.
Jos pariskunnan yhteinen asunto oli ennen liittoa toisen puolison ja tämän kuolleen puolison omistuksessa, hallintaoikeus ei siirry toisen sukuhaaran leskelle.
löytyy osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1965/40
Käytännön lakineuvontaa saa maksuttomasti osoitteesta laki24.fi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Ei, jos olette avioliitossa, on leskellä hallintaoikeus yhteiseen asuntoon riippumatta talon omistussuhteista.
Ei ole, jos taloa omistaa kuolinpesä.
Vierailija kirjoitti:
"Naurettavaa syyllistämistä. Lapset eivät ole minun, miehen asia olisi turvata heidän tulevaisuutensa ja hän pystyisi sen tekemään ilman että maksaa penniäkään."
No ensin kuulostit siltä että olit huolissasi miehen lasten maksamista veroista mutta ilmeisesti et olekaan. Joten jos et ole niin anna mennä vain valitsemallasi tiellä.
"Et sinäkään lähtisi omasta kodistasi sen vuoksi että joku ei huolehdi omista lapsistansa."
Saattaisin hyvin lähteä koska olen ihminen joka ei halua aiheuttaa muille tarpeettomasti vaikeuksia. En kuitenkaan omistaisi siitä asunnosta kuin vain puolet niin miksi vaatisin täyttä oikeutta siihen? Mielummin asuisin sitten jossain joka on täysin omani.
Oletpas sinä ihme nillittäjä. Vastasin ihan normaalisti keskusteluun ja sinulla rupesi persettä kutittamaan. Ei minun tarvitse mitään vaatia, minulla on LAIN turvaama OIKEUS. Sivisty ja muuta sinää vaikka savimajaan jos siltä tuntuu. Taitaa olla omille lapsille perintöä luvassa mieheltä joka on uudessa liitossa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Meillä on yhteinen kallis keskusta-asunto Helsingissä. Miehellä aikuiset lapset, jotka taatusti joutuvat pulaan jos joutuvat maksamaan puolen asunnon perintöverot. On oletettavaa että elän miestä kauemmin, ikäeroa 10 v ja hän huonokuntoinen jo nyt. "
No ei sinun mikään velvollisuus ole jäädä siihen asumaan. Jos asunto on arvokas, myytte sen ja sillä omalla puolikkaallasi ostat vähän vaatimattomamman asunnon. Sekin on täysin mahdollista jos olet huolissasi miehen lasten pärjäämisestä.
Tietenkin minä jään asumaan omaan kotiini! Järki hoi, miehen vika kai se on kun ei asioitansa hoida, en minä sen vuoksi kotoani aio lähteä. Olen voitavani asian eteen jo tehnyt.
Eli olet yhtä lailla osaltasi syyllinen jos miehen lapset joutuvat pulaan. Kumpikin teistä menee oma mukavuus edellä. Miehesi tuhlasi rahansa oman mukavuutensa takia ja sinä asut vain puolikkaan osuuden turvin asuntoa koska se on sinulle mukavinta.
Ei syyllisyys jakaudu tasan. Miehen tulisi huolehtia omien lastensa edusta. Nainen on yrittänyt ottaa asiaa puheeksi, mutta mies ei silti huolehdi lastensa edusta.
Hyvä kysymys. Mies on aina tuhlannut kaikki rahansa. Toki kolmen lapsen kasvattaminenkin on maksanut varmaan hänelle pitkän pennin kun exänsä ei töissä käynyt. Kun menimme naimisiin, laitoin ehdoksi sen että ostetaan asunto ja aina maksetaan lyhennys ensin, sen jälkeen voi rillutella miten lystää. Mies on siis sen tyyppinen että ostaa aina kalleinta eikä voi ikinä vuokrata esim. laskettelusuksia tai golfvarusteita. On maksanut yli 10 vuotta kuntosalin jäsenyyttä missä ei ole käynyt vuosiin jne. Saat ehkä tästä kiinni. Tuhlaa surutta tonneja joka kuukausi.