Lue keskustelun säännöt.
Uusperheen perintökuviot
29.09.2025 |
Minkälaisia ratkaisuja olette kehitelleet tilanteessa, jossa avioparilla on paljon yhteistä omaisuutta, ja jossa molemmilla on lapsia (jo aikuisia, ei siis yhteisiä)? Avioehto on, joka koskee ennen avioliittoa hankittua omaisuutta. Perinnöistä on puolisot rajattu pois testamentilla.
Lapset perivät vanhempansa tietysti, mutta miten menee esim. hallintaoikeus tilanteessa jossa toinen omistaa puolet kaikesta?
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
"Meillä on yhteinen kallis keskusta-asunto Helsingissä. Miehellä aikuiset lapset, jotka taatusti joutuvat pulaan jos joutuvat maksamaan puolen asunnon perintöverot."
Miehelläkö ei ole lainkaan säästöjä tai sijoituksia vaikka on kallis asunto? Miksi ei ole?
Koska asunnot ei aina olleet kalliita, mutta viime vuosina asuminen ja kaikki eläminen on ollut kallista. Ehkä heillä on ollut putkiremontti viime vuosina, joka on maksettu säästöillä. Ehkä auto piti vaihtaa. Ehkä niillä lapsilla on ollut tiukkaa ja heitä on tuettu. Onnekkaita on ne, joilla on vuonna 2025 varallisuutta enemmän kuin 2019.
Itsekin asun Helsingin kantakaupungin alueella yli varojen, eihän tässä ole taloudellisesti järkeä, mutta kun täällä on mun koti, on aina ollut. Olen valmis säästämään muusta voidakseni asua paikassa, joka tuntuu kodilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä uusperhekuviot ovat hankalia. Jokaisen pitäisi tehdä testamentti, jossa ilmaisee kenelle jättää omaisuuttaan. Meillä on keskinäinen omistusoikeustestamentti, joka koskee kotia, mökkiä ja metsää. Kaksi sijoitusyksiötä on testamentattu lapsille.
Ei pidä. Perintökaari, jossa oma omaisuus menee rintaperillisille, toimii oikein hyvin ja ajaa asiansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Ei ole oikeutta vaatia.
Eikö sekin ole vähän epäreilua, jos lasten perintö on kiinni siinä?
Meillä toki on henkivakuutukset joiden edunsaajina on lapset ja niillä maksaa kyllä perintöverot mutta silti tuntuu ikävältä ajatella että eivät saisi muuta perintöä vaan se on kiinni talossa jossa asuu
Miksi leski janoaa toisten omaisuutta? Eikö ole ollenkaan omaa, itse hankittua?
Ahneus. Ei ole ollenkaan omaa eikä itse hankittua.
Se on varmasti vaikea paikka kun on itse köyhä ja toinen on varakas, eikä enää kykene itse asioitaan hoitamaan. Siinä voi helposti tulla kova kiusaus ottaa itselleen kaikki mitä irti lähtee.
Ja sitten voi alkaa keksiä perusteluita omalle epärehellisyydelleen. Ihmisethän ovat tässä tosi taitavia.
Demonisoidaan perilliset, keksitään joku elämää suurempi rakkaustarina, jota toitotetaan koko maailmalle. Mitä tahansa, että saadaan peitettyä ja perusteltua se oma ahneus ja epärehellisyys. Vanhoja ihmisiä on helppo puliveivata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oma isäni kuoli ja tilit ovat tyhjiä, mutta äiti haluaa edelleen asua isossa vanhassa omakotitalossa, jossa on iso piha. Äiti ei pysty pihaa hoitamaan, eikä talosta huolehtimaan, vain siivous ja kaupassakäynti sujuu. Veli on sairaseläkkeellä ja varaton, mutta perinnön takia meille tulee verot perintöverot ja kiinteistöverot maksettavaksi. "
Näissä suurin ongelma on yleensä niiden lasten liika hienotunteisuus. Ei uskalleta suoraan kertoa sille omalle äidille tai isälle miten hankalaan taloudelliseen tilanteeseen se äidin asuminen heidät laittaa. Uskoisin että todella moni näistä "haluan asua tässä omassa kodissa loppuun saakka" leskistä ei oikeasti tiedä mitä kaikkea se muille aiheuttaa. Eivätkä ne muut sitä leskelle henno kertoa.
Äidille ollaan useasti kerrottu hänen vastuunsa käyttökustannuksista ja pakollisista
Korjataan sen verran, että myös veli auttaa arjessa omien kykyjensä ja rajojensa puitteissa. Perhesuhteita ja historiaa on monenlaisia ja tapoja miten tilanteen ratkaisee.
Yritän sanoa, että tilanne ei ole meille lapsille edullinen tai paras, mutta siitä huolimatta emme jätä äitiämme kokonaan pulaan. Rajat on kuitenkin sanoitettu ääneen mutta yhteys ja rakkauskin säilyy. Jos äidin rahat loppuvat, niin sen saa äiti itse ratkaista.
Vierailija kirjoitti:
Hallintaoikeus on elinikäinen mutta koskee vain yhdessä omistettua yhteistä asuntoa, ellei pesässä ole toista asuntoa lesken käyttöön. Eli jos leskellä on esim. sijoitusasunto, hän muttakoon siihen ja hallintaoikeus ei ole voimassa.
Jos pariskunnan yhteinen asunto oli ennen liittoa toisen puolison ja tämän kuolleen puolison omistuksessa, hallintaoikeus ei siirry toisen sukuhaaran leskelle.
löytyy osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1965/40
Käytännön lakineuvontaa saa maksuttomasti osoitteesta laki24.fi
Muistaakseni laissa sanotaan, että leskellä on oikeus hallintaan, jos hänellä ei ole samantasoista asuntoa.
Se rajaa aika paljon. Kenelläpä olisi useita samantasoisia asuntoja lojumassa? Mikään sijoitusyksiö ei aja samaa asiaa, jos ollaan asuttu yhdessä esimerkiksi yli sadan neliön asunnossa Kaivopuistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallintaoikeus on elinikäinen mutta koskee vain yhdessä omistettua yhteistä asuntoa, ellei pesässä ole toista asuntoa lesken käyttöön. Eli jos leskellä on esim. sijoitusasunto, hän muttakoon siihen ja hallintaoikeus ei ole voimassa.
Jos pariskunnan yhteinen asunto oli ennen liittoa toisen puolison ja tämän kuolleen puolison omistuksessa, hallintaoikeus ei siirry toisen sukuhaaran leskelle.
löytyy osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1965/40
Käytännön lakineuvontaa saa maksuttomasti osoitteesta laki24.fi
Muistaakseni laissa sanotaan, että leskellä on oikeus hallintaan, jos hänellä ei ole samantasoista asuntoa.
Se rajaa aika paljon. Kenelläpä olisi useita samantasoisia asuntoja lojumassa? Mikään sijoitusyksiö ei aja samaa asiaa, jos ollaan asuttu yhdessä esimerkiksi yli sadan neliön asunnossa Kaivopuistossa.
Ei päde, jos asuntoa omistaa kuolinpesä. Lesken asumisoikeus ei edelleenkään seuraavalle leskelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oma isäni kuoli ja tilit ovat tyhjiä, mutta äiti haluaa edelleen asua isossa vanhassa omakotitalossa, jossa on iso piha. Äiti ei pysty pihaa hoitamaan, eikä talosta huolehtimaan, vain siivous ja kaupassakäynti sujuu. Veli on sairaseläkkeellä ja varaton, mutta perinnön takia meille tulee verot perintöverot ja kiinteistöverot maksettavaksi. "
Näissä suurin ongelma on yleensä niiden lasten liika hienotunteisuus. Ei uskalleta suoraan kertoa sille omalle äidille tai isälle miten hankalaan taloudelliseen tilanteeseen se äidin asuminen heidät laittaa. Uskoisin että todella moni näistä "haluan asua tässä omassa kodissa loppuun saakka" leskistä ei oikeasti tiedä mitä kaikkea se muille aiheuttaa. Eivätkä ne muut sitä leskelle henno kertoa.
Äidille ollaan useasti kerrottu hä
Korjataan sen verran, että myös veli auttaa arjessa omien kykyjensä ja rajojensa puitteissa. Perhesuhteita ja historiaa on monenlaisia ja tapoja miten tilanteen ratkaisee.
Yritän sanoa, että tilanne ei ole meille lapsille edullinen tai paras, mutta siitä huolimatta emme jätä äitiämme kokonaan pulaan. Rajat on kuitenkin sanoitettu ääneen mutta yhteys ja rakkauskin säilyy. Jos äidin rahat loppuvat, niin sen saa äiti itse ratkaista.
Ei tuo silti ole hyvä kuvio. Omakotitalo puutarhoineen tarvitsee koko ajan pientä tai isompaa huolenpitoa. Rapistuminen etenee ja syö omaisuuden arvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallintaoikeus on elinikäinen mutta koskee vain yhdessä omistettua yhteistä asuntoa, ellei pesässä ole toista asuntoa lesken käyttöön. Eli jos leskellä on esim. sijoitusasunto, hän muttakoon siihen ja hallintaoikeus ei ole voimassa.
Jos pariskunnan yhteinen asunto oli ennen liittoa toisen puolison ja tämän kuolleen puolison omistuksessa, hallintaoikeus ei siirry toisen sukuhaaran leskelle.
löytyy osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1965/40
Käytännön lakineuvontaa saa maksuttomasti osoitteesta laki24.fi
Muistaakseni laissa sanotaan, että leskellä on oikeus hallintaan, jos hänellä ei ole samantasoista asuntoa.
Se rajaa aika paljon. Kenelläpä olisi useita samantasoisia asuntoja lojumassa? Mikään sijoitusyksiö ei aja samaa asiaa, jos ollaan asuttu yhdessä esimer
Ei päde, jos asuntoa omistaa kuolinpesä. Lesken asumisoikeus ei edelleenkään seuraavalle leskelle.
En ottanut siihen kantaa, vaan väitteeseen, että jos kuolinpesässä on toinen asunto, lesken pitää muuttaa siihen eikä hallintaoikeus päde. Se ei mene noin.
Eikä myöskään huoneiston tarvitse olla yhdessä omistettu. Se voi olla täysin vainajan omistama, mutta yhteisenä kotina käytetty, ja leskellä on siihen silloin hallintaoikeus.
Tietenkään lesken hallintaoikeus ei siirry hänen leskelleen. Muutenhan tästä saisi aikaan komean ketjun, jossa omistaja ei saisi asuntoaan koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uusperhekuviot ovat hankalia. Jokaisen pitäisi tehdä testamentti, jossa ilmaisee kenelle jättää omaisuuttaan. Meillä on keskinäinen omistusoikeustestamentti, joka koskee kotia, mökkiä ja metsää. Kaksi sijoitusyksiötä on testamentattu lapsille.
Ei pidä. Perintökaari, jossa oma omaisuus menee rintaperillisille, toimii oikein hyvin ja ajaa asiansa.
Olen eri mieltä. Olemme yhdessä vuosikymmenten mittaan rakentaneet talon, mökin, ostaneet metsää, rempanneet asuntoja, myyneet, ostaneet, myyneet jne. Nyt meillä on iso omaisuus. Kun meistä toinen kuolee, saa toinen nauttia omien kättensä töistä. Sen turvaa keskinäinen omistusoikeustestamentti.
Lapsille on kyllä varattu lakiosuus. Se riittäköön heille siinä vaiheessa, kun toisen meistä on aika mennä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uusperhekuviot ovat hankalia. Jokaisen pitäisi tehdä testamentti, jossa ilmaisee kenelle jättää omaisuuttaan. Meillä on keskinäinen omistusoikeustestamentti, joka koskee kotia, mökkiä ja metsää. Kaksi sijoitusyksiötä on testamentattu lapsille.
Ei pidä. Perintökaari, jossa oma omaisuus menee rintaperillisille, toimii oikein hyvin ja ajaa asiansa.
Olen eri mieltä. Olemme yhdessä vuosikymmenten mittaan rakentaneet talon, mökin, ostaneet metsää, rempanneet asuntoja, myyneet, ostaneet, myyneet jne. Nyt meillä on iso omaisuus. Kun meistä toinen kuolee, saa toinen nauttia omien kättensä töistä. Sen turvaa keskinäinen omistusoikeustestamentti.
Lapsille on kyllä varattu lakiosuus. Se riittäköön heille siinä vaiheessa, kun toisen meistä on aika mennä pois.
Tällä kuvauksella vaikuttaa, että olette miettineet jo kaiken etukäteen toivottavasti rakkaudella ja reilusti kaikkia kohtaan. Toivottavasti olette myös miettineet, että kun lopulta toinenkin kuolee niin omaisuudenjako tapahtuu reilusti kaikkia kohtaan (jos kyseessä uusioperhe).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä uusperhekuviot ovat hankalia. Jokaisen pitäisi tehdä testamentti, jossa ilmaisee kenelle jättää omaisuuttaan. Meillä on keskinäinen omistusoikeustestamentti, joka koskee kotia, mökkiä ja metsää. Kaksi sijoitusyksiötä on testamentattu lapsille.
Ei pidä. Perintökaari, jossa oma omaisuus menee rintaperillisille, toimii oikein hyvin ja ajaa asiansa.
Olen eri mieltä. Olemme yhdessä vuosikymmenten mittaan rakentaneet talon, mökin, ostaneet metsää, rempanneet asuntoja, myyneet, ostaneet, myyneet jne. Nyt meillä on iso omaisuus. Kun meistä toinen kuolee, saa toinen nauttia omien kättensä töistä. Sen turvaa keskinäinen omistusoikeustestamentti.
Lapsille on kyllä varattu lakiosuus. Se riittäköön heille siinä vaiheessa, kun toisen meistä on aika mennä pois.
Voi olla hyvä noin. Toisaalta, jos omaisuus on oikeasti iso eikä omaa kotiaan tarvitse jättää, miksipä sitä ei pystyisi elämään puolikkaalla? Puolet kymmenestä miljoonasta on 5 miljoonaa. Eikö riitä vanhalle ihmiselle?
Kaikesta omaisuudesta on kuitenkin vaivaa ja huolenpitoa, ja lesken elämän loppuvaiheessa se kaikki tulee kuitenkin lasten huolehdittavaksi tai jää hoitamatta. Riesahan siitä tulee, enemmän kuin nautinto. Tai sen hoitelee joku uusi puoliso, ehkä omiin taskuihinsa.
Leskelle mökin ja kodin hallintaoikeudet, sekä tuottavat sijoituspaperit. Kaiken vaivalloisen omaisuuden (kuten metsän jota pitää hoitaa) voi siirtää eteenpäin.
Mutta kukin tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja täällä on yrittänyt ymmärtää kaikki viestit mutta osa menee kyllä yli hilseen. Me ollaan mieheni kanssa viisikymppisiä ja meidän lapset on parikymppisiä. Aikuisia ja omillaan mutta eivät vielä ole ehtineet mitään merkittävää omaisuutta itselleen kerryttää, eikä kenelläkään ole vielä omia lapsia. Tarkoitus olisi löytää tähän elämäntilanteeseen sopivat ratkaisut. Aina niitä papereita voi päivittää sitten tarpeen mukaan mutta kukaan kun ei tiedä päiviensä määrää.
Hallintaoikeustrstamentti on syvältä hanurista. Yli puolen miljoonan omaisuutta on hallinnut 8 vuotta yli 9-kymppinen, joka ei pysty siihen, esim hommaamaan sijoitusasuntoihin vuokralaisia. Suuttui perinpohjaisesti, kun lapset vaativat lakiosaa saadakseen heille tulleet perintöverot maksuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja täällä on yrittänyt ymmärtää kaikki viestit mutta osa menee kyllä yli hilseen. Me ollaan mieheni kanssa viisikymppisiä ja meidän lapset on parikymppisiä. Aikuisia ja omillaan mutta eivät vielä ole ehtineet mitään merkittävää omaisuutta itselleen kerryttää, eikä kenelläkään ole vielä omia lapsia. Tarkoitus olisi löytää tähän elämäntilanteeseen sopivat ratkaisut. Aina niitä papereita voi päivittää sitten tarpeen mukaan mutta kukaan kun ei tiedä päiviensä määrää.
On tämä keskustelu vähän rönsyillyt.
En tiedä mitä yhteistä omaisuutta teillä on, mutta kuten täällä on mainittu, leskellä on loppuelämän hallintaoikeus yhteiseen asuntoon, etenkin jos omistatte sen 50/50.
Mihinkään muuhun ei tule automaattisesti hallintaoikeutta, vaan perinnönjaossa tehdään jako.
Testamentilla voitte määrätä muun yhteisen omaisuuden hallinnasta. Esimerkiksi niin, että leskellä on oikeus hallita kesämökkiä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Ei ole oikeutta vaatia.
Eikö sekin ole vähän epäreilua, jos lasten perintö on kiinni siinä?
Meillä toki on henkivakuutukset joiden edunsaajina on lapset ja niillä maksaa kyllä perintöverot mutta silti tuntuu ikävältä ajatella että eivät saisi muuta perintöä vaan se on kiinni talossa jossa asuu joku joka ei ole heille mitään sukua.
Ja onko sitten kiva asua perillisten asunnossa tietäen, että he vain odottavat kuolemaasi. Minä ainakin muuttaisin, jos tällainen tilanne olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja täällä on yrittänyt ymmärtää kaikki viestit mutta osa menee kyllä yli hilseen. Me ollaan mieheni kanssa viisikymppisiä ja meidän lapset on parikymppisiä. Aikuisia ja omillaan mutta eivät vielä ole ehtineet mitään merkittävää omaisuutta itselleen kerryttää, eikä kenelläkään ole vielä omia lapsia. Tarkoitus olisi löytää tähän elämäntilanteeseen sopivat ratkaisut. Aina niitä papereita voi päivittää sitten tarpeen mukaan mutta kukaan kun ei tiedä päiviensä määrää.
On tämä keskustelu vähän rönsyillyt.
En tiedä mitä yhteistä omaisuutta teillä on, mutta kuten täällä on mainittu, leskellä on loppuelämän hallintaoikeus yhteiseen asuntoon, etenkin jos omistatte sen 50/50.
Mihinkään muuhun ei tule automaattisesti hallintaoikeutta, vaan perinnönjaossa tehdään jako.
Testamentilla voitte määrätä muun yhteisen
Ok. Kiitos. Meillä on yhteinen vakituinen asunto ja yhteinen vapaa-ajan asunto. Molemmat on kiinteistöjä ja molempien omistus 50/50.
Montako lasta ap teillä on erillisiä/ yhteisiä?
Vierailija kirjoitti:
Montako lasta ap teillä on erillisiä/ yhteisiä?
Molemmilla kaksi lasta, yhteisiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako lasta ap teillä on erillisiä/ yhteisiä?
Molemmilla kaksi lasta, yhteisiä ei ole.
Yritetään selkeyttää (ja joku muu voi korjata ja tehdä lisäyksiä). Esim sinä kuolet ja ette ole tehneet testamentteja tai avioehtoja:
1. Asunnosta omistat 50 %, jotka perivät sinun biologiset lapset. Leski saa jäädä asumaan taloon ja sinun lapsesi maksavat vähintään perintöverot ja omistusosuudeltaan kiinteistöverot. Jos asunnossa tulee remonttitarpeita lapsesi joutuvat kiperään paikkaan neuvotellessaan remonteista miehesi kanssa (ja pahimmillaan asiasta keskustellaan oikeudessa).
2. Kesämökistä omistat 50 %, jotka perivät sinun biologiset lapset. Kaikki remontit pitää miehesi ja lapsesi sopia yhteisesti keskenään. Kesämökki voidaan myydä vain yhteisestä sopimuksesta. Huoltotyöt pitää sopia ja kuka saa käydä milloinkakin esim. juhannus. On muuten todella vaikeaa useissa tapauksissa kun jokaisella on oma rahatilanteessa ja elämäntilanteensa (työttömyyttä, asunnonostoa, sairauksia, lapsia eri ikävaiheissa jne.).
3. Oletan, että lapsesi eivät siis peri rahaa, joten lapsesi maksavat n. 6 - 10 000 € hautaus- ja hautajaiskustannuksia. Sen lisäksi heille tulee useita tuhansia tai kymmeniä tuhansia olevat perintöverot niin asunnon kuin kesämökin omistuksesta. Joten lapsesi saattavat joutua maksamaan useita kymmeniä tuhansia euroja ilman, että perivät mitään.
- perintöveroa ei tarvitse maksaa 10 v. mutta joka vuosi menee korkoa (nyt 8 %), eli kymmennessä vuodessa perintö on melkein syöty verottajalle, jos asuntoja tai mökkejä ei myydä.
=> järkevätkin ihmiset saavat ihmissuhteensa näissä koukeroissa rikki
Nämä uusperhekuviot ovat hankalia. Jokaisen pitäisi tehdä testamentti, jossa ilmaisee kenelle jättää omaisuuttaan. Meillä on keskinäinen omistusoikeustestamentti, joka koskee kotia, mökkiä ja metsää. Kaksi sijoitusyksiötä on testamentattu lapsille.