Uusperheen perintökuviot
Minkälaisia ratkaisuja olette kehitelleet tilanteessa, jossa avioparilla on paljon yhteistä omaisuutta, ja jossa molemmilla on lapsia (jo aikuisia, ei siis yhteisiä)? Avioehto on, joka koskee ennen avioliittoa hankittua omaisuutta. Perinnöistä on puolisot rajattu pois testamentilla.
Lapset perivät vanhempansa tietysti, mutta miten menee esim. hallintaoikeus tilanteessa jossa toinen omistaa puolet kaikesta?
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Ei ole oikeutta vaatia.
Eikö sekin ole vähän epäreilua, jos lasten perintö on kiinni siinä?
Meillä toki on henkivakuutukset joiden edunsaajina on lapset ja niillä maksaa kyllä perintöverot mutta silti tuntuu ikävältä ajatella että eivät saisi muuta perintöä vaan se on kiinni talossa jossa asuu
tajuuuuu, se ei oo sun rahaa, tee omasi. kärkyt toisen omaisuutta- niinhän säkin saat antaa kenen vaan asua sun omistamassa huoneistossa hallintaoikeudella-muista hän vastaa remonteista ja kuluista kuitenkin. niin sullakin oikeus sun rahaan, jaa vaikka kadulla ne, mitäs itse pitäisit, että sinun elämääsi puututaan. mieti polvillasi sitä rukousasennossa. ja mee sen jälkeen hiljaa pois- nolo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta.
Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi.
Avioleskellä on oikeus jäädä asumaan, sitä ei lapset voi estää, elleivät tarjoa kelvollista asuntoa muualta.Tietty ilman vuokraa. Näin on laissa
Leskellä ei ole velvollisuutta muuttaa toiseen asuntoon.
Sanoikin kelvollista, eli leskellä on oikeus päättää
"tajuuuuu, se ei oo sun rahaa, tee omasi. kärkyt toisen omaisuutta- niinhän säkin saat antaa kenen vaan asua sun omistamassa huoneistossa hallintaoikeudella-muista hän vastaa remonteista ja kuluista kuitenkin. niin sullakin oikeus sun rahaan, jaa vaikka kadulla ne, mitäs itse pitäisit, että sinun elämääsi puututaan. mieti polvillasi sitä rukousasennossa. ja mee sen jälkeen hiljaa pois- nolo"
En ole nyt ihan varma kuka ei tajua. Kiinteistöthän on nimenomaan puoliksi aloittajan. Ne ON hänen omaisuuttaan, ja realisoitaessa ne ON hänen rahaansa. Ja aloittajan lapset ovat hänen perijöitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintöä odotellessa..... Veli asui morsmaikkunsa kanssa isossa omakotitalossa, veli kun kuoli, nainen luuli saavansa jäädä asumaan taloon ns. lesken oikeudella (olivat yhdessä 4 vuotta). Yllätys olikin hänelle se, että talo ym. härpäkkeet eivät olleetkaan veljen, vaan meidän vanhempien nimissä. Kuukauden antoivat naiselle aikaa lähteä litomaan. Arvaatte varmaan, että sitä ennen kaikki tavarat käytiin läpi, ettei naisen mukaan lähtenyt mitään veljen omaa omaisuutta.
No ilmeisesti pariskunta siis kuitenkin oli naimisissa, jos vaimo kerran ajatteli omaavansa leskenoikeuden. Muistathan että vaikka asumisoikeutta ei olisikaan johtuen juuri tuollaisesta omistusjärjestelystä niin se ei poista sitä että avioliiton päättävä ositus on kuitenkin tehtävä ja sitä ei tehdä niin että toinen osapuoli ilmoittaa että molemmat pitävät omansa.
Sepä siinä olikin, kun eivät olleet naimisissa, eikä yhteisiä lapsia. Luuli, että avopuolisolla (jos pitkä suhde) on samat oikeudet kuin aviossa olevalla. Minun puolestani olisi saanut jäädä siihen taloon asumaan, koska nyt talo seisoo tyhjillään, eikä kukaan osta sitä.
Aiemmin tänään täällä kirjoitettiin että lesken asumisoikeuteen ei voi vaikuttaa edes testamentilla jos leski omistaa puolet asunnosta.
Eli en voi mitenkään varmistaa että lapseni saisivat perintönsä heti kuoltuani vaan miehelläni on halutessaan elinikäinen asumisoikeus yhteiseen taloomme. Sinänsä ymmärrän mutta silti se tuntuu vähän epäreilulta lapsiani kohtaan.
Minä suoraan sanoen uskon että hän jopa haluaa sen käyttää. Jos olisin tiennyt tästä lesken elinikäisestä asumisoikeudesta ajoissa, en varmaan olisi mennyt naimisiin.
Ap
Meillä on keskustelu tai oikeastaan pitkittynyt riitä kun mies ei meinaa hyvöksyö sitä että kaikki jätetään minun lapsille ja miehen lapset saa vain pakollisen mutta muuten jää nuolemaan näppejään kun minun lapset on parempia ja tärkeämpi joten heille kuuluu kaikki. Mies ei vain millään meinaa hyvöksyö tätä ja tästä johtuu tämä pitkittynyt riita. Kyllä mies kohta nöyrtyy kun viime viikolla ilmoitin että seksiä ei ole ennen kun hyväksyy minun suunnitelman
avioliitolla saisit hallintaoikeuden- velvollisuuksilla huoneistoon-remonit jne ylläpito. eli maistraattiin vihkipallille. ja testamentilla voi jättää lasten osan jälkeen sullekin jotain. avoparilla kyllä jätetään kohtuullinen aika muutolle-asioiden järjestelylle, ikäänkuin irtisanomiseen rinnastettava, eli sun kohdalla puoli vuotta kun noin pitkään yhdessä.