Uusperheen perintökuviot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lesken asumisoikeus on vain taloon, jonka hän on omistanut menehtyneen puolisonsa kanssa yhdessä. Jos talo on edesmenneen ja hänen lapsiensa omistama, ei leskellä ole enää asumisoikeutta.

Meillä kävi just noin. Isä kuoli, vaimonsa aikoi jäädä asumaan taloon, mutta eipä onnistunut, koska sen omistikin äitini kuolinpesä eli siis isä ja lapset. Vaikka leski sai puolet yhteisestä omaisuudesta avio-oikeuden perusteella, ei hän saanut taloa, kuten kuvitteli.

Isän mielipidettä ei tässä kerrota mutta jos isä olisi halunnut että puoliso saa jäädä taloon asumaan olisi hän voinut kirjoittaa testamenttiinsa, että puoliso perii hänen osuutensa talosta tai sitten vaan jo eläessään myydä osuutensa talosta puolisolleen.

Tässä tapauksess

Miksi olisi pitänyt? Jos isä ei halunnut lesken jäävän siihen asumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku loinen kuvittelee, että olisi ollut tärkeä miehen edesmenneelle vaimolle tai tämän lapsille. Onneksi tässä on keinot pitää loiset kaukana omasta ja lasten tulevasta omaisuudesta.

No ei kai sitä kukaan kuvittele olevansa tärkeä jollekin exälle vaan sille vainajalle. Vainajalla on luultavasti ihan hyvä intressi ajatella sen viimeisen rakkaansa parasta, ei exän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jep, tämän vuoksi meillä ei ole keskinäisiä testementteja, vaan oma osuuteni menee suoraan lapsille. Eipä jää kukaan ulkopuolinen loisimaan minun ja lasten omaisuudella."

 

Ulkopuolinen?? Yleensä puoliso on läheinen ihminen.

Ei edelliselle vaimolle tai tämän ja miehen lapsille.

Ai, kyllä isän uusi vaimo on minulle hyvin läheinen, paljon äitiäni läheisempi.

Ai, minulle taas ei yhtään. En voi sietää.

"Oma isäni kuoli ja tilit ovat tyhjiä, mutta äiti haluaa edelleen asua isossa vanhassa omakotitalossa, jossa on iso piha. Äiti ei pysty pihaa hoitamaan, eikä talosta huolehtimaan, vain siivous ja kaupassakäynti sujuu. Veli on sairaseläkkeellä ja varaton, mutta perinnön takia meille tulee verot perintöverot ja kiinteistöverot maksettavaksi. "

Näissä suurin ongelma on yleensä niiden lasten liika hienotunteisuus. Ei uskalleta suoraan kertoa sille omalle äidille tai isälle miten hankalaan taloudelliseen tilanteeseen se äidin asuminen heidät laittaa. Uskoisin että todella moni näistä "haluan asua tässä omassa kodissa loppuun saakka" leskistä ei oikeasti tiedä mitä kaikkea se muille aiheuttaa. Eivätkä ne muut sitä leskelle henno kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku loinen kuvittelee, että olisi ollut tärkeä miehen edesmenneelle vaimolle tai tämän lapsille. Onneksi tässä on keinot pitää loiset kaukana omasta ja lasten tulevasta omaisuudesta.

No ei kai sitä kukaan kuvittele olevansa tärkeä jollekin exälle vaan sille vainajalle. Vainajalla on luultavasti ihan hyvä intressi ajatella sen viimeisen rakkaansa parasta, ei exän. 

 

Edesmenneelle vaimolle lapset ovat tärkeämpiä kuin miehen uusi kumppani. Siksi vaimo tekee eläessään sellaiset järjestelyt, miten haluaa omaisuutensa jakautuvan kuolemansa jälkeen. Omia lapsiaan ajatellen, ei miehen uutta puolisoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jep, tämän vuoksi meillä ei ole keskinäisiä testementteja, vaan oma osuuteni menee suoraan lapsille. Eipä jää kukaan ulkopuolinen loisimaan minun ja lasten omaisuudella."

 

Ulkopuolinen?? Yleensä puoliso on läheinen ihminen.

Ei edelliselle vaimolle tai tämän ja miehen lapsille.

Ai, kyllä isän uusi vaimo on minulle hyvin läheinen, paljon äitiäni läheisempi.

Ai, minulle taas ei yhtään. En voi sietää.

Isäsi kuitenkin luultavasti rakasti. Ei tarvitse tykätä kenestäkään mutta voisi kuitenkin hieman kunnioittaa sitä mitä se ihminen on merkinnyt sille omalle isälle tai äidille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jep, tämän vuoksi meillä ei ole keskinäisiä testementteja, vaan oma osuuteni menee suoraan lapsille. Eipä jää kukaan ulkopuolinen loisimaan minun ja lasten omaisuudella."

 

Ulkopuolinen?? Yleensä puoliso on läheinen ihminen.

Ei edelliselle vaimolle tai tämän ja miehen lapsille.

Ai, kyllä isän uusi vaimo on minulle hyvin läheinen, paljon äitiäni läheisempi.

Ai, minulle taas ei yhtään. En voi sietää.

Isäsi kuitenkin luultavasti rakasti. Ei tarvitse tykätä kenestäkään mutta voisi kuitenkin hieman kunnioittaa sitä mitä se ihminen on merkinnyt sille omalle isälle tai äidille.

 

Ei kiinnosta isän rakastamiset, en silti voi sietää ko. ihmistä. Kunnioitusta ei ole koskaan pettäjiä kohtaan. Kunnioitus ansaitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sama tilanne, mutta emme ole tehneet mitäön hallintaoikeustestamenttia. Leskellä on oikeus asua asunnossa, mutta ei muuta. 

Mä olen oikeasti ihan pihalla näistä kuvioista. Leskelöä on oikeus asua = onko lapsilla oikeus vaatia asunnon myyntiä? Jos lasten perintö on kiinni siinä asunnossa esimerkiksi. 

Ei ole oikeutta vaatia.

Eikö sekin ole vähän epäreilua, jos lasten perintö on kiinni siinä? 

Meillä toki on henkivakuutukset joiden edunsaajina on lapset ja niillä maksaa kyllä perintöverot mutta silti tuntuu ikävältä ajatella että eivät saisi muuta perintöä vaan se on kiinni talossa jossa asuu joku joka ei ole heille mitään sukua. 

<

Epäreilumpaa minusta olisi heittää mummeli tai vaari kadulle, jotta perijät saavat rahansa.

Nykypäivänä leski ei ole välttämättä mikään mummeli tai vaari, vaan lähes samanikäinen kuin puolisonsa lapset eli perijät. Ja talo saattaa olla satojen tuhansien tai yli millin arvoinen, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Siinä sitten odottelet, että omaisuus siirtyy joskus sen omistajille. Perijä voi itse kuolla ennen kuin leski.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku loinen kuvittelee, että olisi ollut tärkeä miehen edesmenneelle vaimolle tai tämän lapsille. Onneksi tässä on keinot pitää loiset kaukana omasta ja lasten tulevasta omaisuudesta.

No ei kai sitä kukaan kuvittele olevansa tärkeä jollekin exälle vaan sille vainajalle. Vainajalla on luultavasti ihan hyvä intressi ajatella sen viimeisen rakkaansa parasta, ei exän. 

 

Edesmenneelle vaimolle lapset ovat tärkeämpiä kuin miehen uusi kumppani. Siksi vaimo tekee eläessään sellaiset järjestelyt, miten haluaa omaisuutensa jakautuvan kuolemansa jälkeen. Omia lapsiaan ajatellen, ei miehen uutta puolisoa.

Se vainaja taas on ajatellut sekä omia lapsiaan että sitä omaa puolisoaan. Ja sekin on aivan relevantti katsantokanta, hänhän on se joka tässä on kuollut ja jonka omaisuudesta on kyse. Se ex-puoliso ei kuulu siihen mitenkään.

"Ei kiinnosta isän rakastamiset, en silti voi sietää ko. ihmistä. Kunnioitusta ei ole koskaan pettäjiä kohtaan. Kunnioitus ansaitaan."

Eli ajattelet kaikkea vain oman katkeruutesi kautta ja haet nyt jotain hyvitystä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jep, tämän vuoksi meillä ei ole keskinäisiä testementteja, vaan oma osuuteni menee suoraan lapsille. Eipä jää kukaan ulkopuolinen loisimaan minun ja lasten omaisuudella."

 

Ulkopuolinen?? Yleensä puoliso on läheinen ihminen.

Ei edelliselle vaimolle tai tämän ja miehen lapsille.

Ai, kyllä isän uusi vaimo on minulle hyvin läheinen, paljon äitiäni läheisempi.

Ai, minulle taas ei yhtään. En voi sietää.

Isäsi kuitenkin luultavasti rakasti. Ei tarvitse tykätä kenestäkään mutta voisi kuitenkin hieman kunnioittaa sitä mitä se ihminen on merkinnyt sille omalle isälle tai äidille.

Voi olla, että rakasti. Oma isäni aivan systemaattisesti etsi itselleen vaimoksi itseään nuoremman vanhuuden hoitajan, jolle testamenttasi sen verran avokätisesti omaisuutta, että siihen pitäisi olla kenen tahansa tyytyväinen. Leski käsitti oman roolinsa vähän toisin, ja onkin ilkeillyt ja heitellyt kapuloita rattaisiin niin paljon kuin on vain pystynyt. On varastanut itselleen kuulumatonta omaisuutta jne.

Emme ole ratkaisseet mitenkään, koska mies ei suostu puhumaan asiasta. Ei kuuntele, että kyse on lastensa edusta joten minkäpä minä asialle voin. 

Meillä on yhteinen kallis keskusta-asunto Helsingissä. Miehellä aikuiset lapset, jotka taatusti joutuvat pulaan jos joutuvat maksamaan puolen asunnon perintöverot. On oletettavaa että elän miestä kauemmin, ikäeroa 10 v ja hän huonokuntoinen jo nyt. 

"Nykypäivänä leski ei ole välttämättä mikään mummeli tai vaari, vaan lähes samanikäinen kuin puolisonsa lapset eli perijät. Ja talo saattaa olla satojen tuhansien tai yli millin arvoinen, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Siinä sitten odottelet, että omaisuus siirtyy joskus sen omistajille. Perijä voi itse kuolla ennen kuin leski."

Toisaalta jos ikäero on suuri niin ei ole mitenkään selvää että se leski edes haluaisi asua siinä samassa asunnossa vuosikymmeniä. Voi tulla uusia puolisoita, työpaikan ja paikkakunnan vaihtumisia jne. Joten on suuri mahdollisuus että se vapautuu myyntiin ennen hänen kuolemaansa.

"Meillä on yhteinen kallis keskusta-asunto Helsingissä. Miehellä aikuiset lapset, jotka taatusti joutuvat pulaan jos joutuvat maksamaan puolen asunnon perintöverot."

Miehelläkö ei ole lainkaan säästöjä tai sijoituksia vaikka on kallis asunto? Miksi ei ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku loinen kuvittelee, että olisi ollut tärkeä miehen edesmenneelle vaimolle tai tämän lapsille. Onneksi tässä on keinot pitää loiset kaukana omasta ja lasten tulevasta omaisuudesta.

No ei kai sitä kukaan kuvittele olevansa tärkeä jollekin exälle vaan sille vainajalle. Vainajalla on luultavasti ihan hyvä intressi ajatella sen viimeisen rakkaansa parasta, ei exän. 

 

Edesmenneelle vaimolle lapset ovat tärkeämpiä kuin miehen uusi kumppani. Siksi vaimo tekee eläessään sellaiset järjestelyt, miten haluaa omaisuutensa jakautuvan kuolemansa jälkeen. Omia lapsiaan ajatellen, ei miehen uutta puolisoa.

Se vainaja taas on ajatellut sekä omia lapsiaan että sitä omaa puolisoaan. Ja sekin on aivan relevantti katsanto

Eihän nykyinen leski voi mitään niille päätöksille, joita edesmennyt vaimo on tehnyt omaisuutensa suojaksi. Ei muuta kuin matkalaukku kainaloon ja etsimään uutta leskeä, jolla olisi ollut tyhmempi edesmennyt vaimo.

"Meillä on yhteinen kallis keskusta-asunto Helsingissä. Miehellä aikuiset lapset, jotka taatusti joutuvat pulaan jos joutuvat maksamaan puolen asunnon perintöverot. On oletettavaa että elän miestä kauemmin, ikäeroa 10 v ja hän huonokuntoinen jo nyt. "

No ei sinun mikään velvollisuus ole jäädä siihen asumaan. Jos asunto on arvokas, myytte sen ja sillä omalla puolikkaallasi ostat vähän vaatimattomamman asunnon. Sekin on täysin mahdollista jos olet huolissasi miehen lasten pärjäämisestä.

Vierailija kirjoitti:

"Ei kiinnosta isän rakastamiset, en silti voi sietää ko. ihmistä. Kunnioitusta ei ole koskaan pettäjiä kohtaan. Kunnioitus ansaitaan."

Eli ajattelet kaikkea vain oman katkeruutesi kautta ja haet nyt jotain hyvitystä?

Tottakai ajattelen itseäni ensin, ihan kuten itsekäs isäni. Miksi isän itsekkyys olisi parempaa kuin oma itsekkyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt ainakaan tehkö koko omaisuudesta hallintaoikeustestamenttia. Se on lapsille tosi paha, kun he saavat maksettavakseen perintöverot (vaikka hallintaoikeus pienentääkin niitä), mutta ei käyttöönsä senttiäkään rahaa tai muuta perintöä, jolla verot voisi maksaa. 

Mitään automaattista hallintaoikeuttahan leskellä ei ole muuhun kuin asuntoon ja sen irtaimistoon.

Kysymys tässä tapauksessa kuuluu että miksi ne lapset eivät peri senttiäkään rahaa jolla vaikka ne perintöverot voisi maksaa? Kyllä fiksu ihminen tajuaa mitä hänen kuolemansa jölkeen tapahtuu verotuksellisesti ja sen takia säästää ja sijoittaa ainakin sen verran että niillä perilliset saavat maksettua ne perintöverot. Itse en ole kuin vähän päälle viisikymppinen mutta olen säästänyt sen verran sijoituksiin että kukaan ei joudu pulaan perintöverojen kanssa vaikka kuolisin huomenna.

Oman isäni tapauksessa hän oli vanha ja varakas ja leski nuori ja köyhä. Leski hoiteli vanhan höppänän  raha-asioita, ja niin olivat tilit hyvinkin tyhjät, kun kuoleman hetki koitti. Vaikka vainaja oli aina pistänyt rahaa sivuun. Onneksi hän oli myös ottanut vakuutuksia, joilla perintöverot sai maksettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei kiinnosta isän rakastamiset, en silti voi sietää ko. ihmistä. Kunnioitusta ei ole koskaan pettäjiä kohtaan. Kunnioitus ansaitaan."

Eli ajattelet kaikkea vain oman katkeruutesi kautta ja haet nyt jotain hyvitystä?

Tottakai ajattelen itseäni ensin, ihan kuten itsekäs isäni. Miksi isän itsekkyys olisi parempaa kuin oma itsekkyys?

Ei se sen parempaa ole sekään mutta kun on kuitenkin kyse isäsi omaisuudesta, ei sinun, niin isäsi tahto on se joka ratkaisee.

"olivat tilit hyvinkin tyhjät, kun kuoleman hetki koitti. Vaikka vainaja oli aina pistänyt rahaa sivuun. Onneksi hän oli myös ottanut vakuutuksia, joilla perintöverot sai maksettua."

Pääasia on että asiaa ajatellaan jo etukäteen, on se sitten säästöjä tai vakuutusturvaa. On kummallista miten moni ei ajattele lainkaan niitä taloudellisia seurauksia joita heidän kuolemallaan on.