Hankala äitisuhde ja välienkatkaisu
En tiedä mitä ihmettä tekisin äitini kanssa johon haluan katkaista välit. En ole oikeastaan koskaan päässyt itsenäistymään ja irtaantumaan äidistäni koska äiti ei anna sen tapahtua. Pakonomaisesti täytyy pitää häneen yhteyttä. Ei meillä ole edes mitään kunnollista äiti-tytär suhdetta ollut koskaan. Kylmä suhde ollut aina missä ei ole ollut lämpöä ja rakkautta ei yhtään.
Lapsena olin aina äidin tukija ja terapeutti. Kuuntelin jo alle 10 vuotiaana äidin parisuhdeongelmia ja ratkoin hänen asioita. Enää en jaksa ja haluaisin etäisyyttä. Mutta tämä ei sovi äidilleni. Hän on jotenkin saanut välimme sellaiseksi että minun on pakko suunnilleen olla yhteyksissä häneen. Alkanut ihan ahdistaa koko tämä ihmissuhde ja ahdistun kun nään että häneltä tulee viesti, koska tiedän että minun on velvollisuuttani pakko vastata siihen. On siis todella pakko-oireinen myös, pesee käsiä sairaalloisen paljon että ne on ihan vereslihalla, pelkää kaikkea, katastrofiajattelee. Jos en siis pariin tuntiin vastaa puhelimeen niin hän ajattelee minun olevan kuolleena jossain ojassa. Ja aina olen ollut todella vastuullinen että pääsen kotiin yms..
Mutta eihän se riitä kun hänellä on vaan ne katastrofiajatukset. Jos en vastaa hänelle hän tulee ovelleni, muka tuomaan ruokaa, tulee ajelemaan autolla harrastuspaikkani ympärille, soittaa 10 kertaa, soittaa siskolleni olenko hänelle vastannut.
En oikeasti suoraan sanoen jaksa enää häntä ja vastata/olla yhteydessä siksi että minun on pakko. Luulen että mulla ois parempi ilman häntä ja hänen vainoharhaisia ajatuksia. Välillä tuntuu että se ajatuksenjuoksu hänellä on sellaista että ei kellään tuu ees mieleen tommoset kauhuskenaariot. Tässä vanhemmiten on tullu sellanen olo että en pidä hänestä yhtään ja kun hän on tommonen ahdistunut. Ei hänelle voi ikinä kertoa mistään asioista ees kun se niistäkin kehittää kaikenlaista kauhuskenaariota. Edes puhelinta ei sais ladata yöllä.
Eikä hänellä oikeesti tunnu menevän jakeluun se että jollakin voi oikeesti mennä paljon paremmin kun ei oo häneen yhteydessä. Ei hän nää itsessään mitään vikaa ja on niin täydellinen äiti ollut. Niin ja nykypäivänä hän kieltää jyrkästi että olisi pitänyt mua terapeuttinaan kun olin lapsi ja että muistan väärin. Muistan ihan oikein. Nykyäänkin pitää kannatella häntä ja jotenkin huomaan että hän vielä enemmän on alkanut ottaa avuttoman ja heikon roolia.
haluaisin ottaa etäisyyttä/katkaista välit edes joksiki aikaa mutta joku tässä estää. Varmaan hän on niin iskostanut päähäni että ei ole muita vaihtoehtoja ku OLLA YHTEYDESSÄ.
Yleisin tapahtumaketju on; hän laittaa viestiä - en vastaa - hän soittelee kymmenen puhelua - jos en vastaa niihinkään hän tulee ovelle
Kommentit (391)
Ei minua kiinnosta se etten voi vaikeuksieni takia käyttää esim pankkikortteja mutta se on väärin ettei ihmiselle anneta sen omia rahoja sen omalta tililtä.Vaikka olisi mitä tahansa vaikeuksia niin noin ei voi tehdä.
Ja kun on tosiaan kyse niin paljon muustakin kuin vain rahasta.Jos olette lukeneet kirjoituksiani.Ja tiedän että tilanne saattaa tuntua ulkopuolisten silmin hauskalta vitsiltä mutta se on kaikkea muuta.En usko että kenelläkään toisella voisi olla identtisesti samanlainen tilanne yhtään muiden tilanteita väheksymättä.
Enkä ole edes enää yhtään varma kuinka kauan tilanne on kestänyt mutta pitkään.Ei hän ole tuollainen aina ollut.Sen kykenen jotenkin muistamaan.Hänen pitäisi ensin kyetä myöntämään että on tosi yliampuvan ylisuojeleva yms.Hän ei voi ajatella että kenenkään tunteet tai kenenkään tapa kokea asioita olisi väärä.Koska ihmiset on yksilöitä myös tapa kokea ja tuntea on yksilöllinen.Jokaisen ihmisen tapa kokea ja tuntea on se oikea tapa juuri sille ihmiselle eikä sitä tule kenenkään tuomita tai kyseenalaistaa.Minkäänlaista keskustelua ei synny jos ei tuota perusasiaa ymmärrä tai jos ei suostu edes myöntämään että ylisuojelee ja kohtelee kuin lasta tai älyvapaata.Mikään ei oikeuta siihen.Ja kyllä se olin minä joka uhkasin itsarilla.
Ehkä äiti ei anna minulle minun omia rahoja sen takia koska hän ehkä pelkää että ostaisin rahoilla päihteitä.Mihin minulla tietenkin aikuisena ihmisenä olisi oikeus. Vaikka ostaisin koko rahalla peukkua niin edes se ei oikeuttaisi olla antamatta rahaa.Varsinkaan kun kyse on omista rahoista.Jäi minulla Kreikan matkasta jonkun verran kolikoita.Ne on itselläni.Jäi myös jonkun verran muita rahoja mutta ne on tottakai hänellä.Ja hänen pitäisi ymmärtää että kun kyse on aikuisesta ihmisestä saa hän laittaa rahansa mihin haluaa.Eli en tiedä miksi tuo raha käyttäytyminen on tuollaista.
Siis miksi sinä joka kirjoitat tänne pitkät pätkät tilanteestasi et tee omaa keskustelua? Ja kukaan ei ole sinua loukannut täällä.
Käyttäjä19889 kirjoitti:
Siis miksi sinä joka kirjoitat tänne pitkät pätkät tilanteestasi et tee omaa keskustelua? Ja kukaan ei ole sinua loukannut täällä.
En siis saisi olla tässä keskustelussa? Kiellätkö sen? Miksi?
Sen lisäksi että äiti on pilannut elämäni niin sen lisäksi päätti nähdä vaivaa kun puhuin isäpuolen kanssa jotain takapuoli läppää.Kyllä muutenkin puhun välillä melkoista kielenkäyttöä että törkeää tommoinen vaivannäkö.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin säälittää nää ihmiset jotka normaalissa itsenäistymisiässä 17 -22 eivät ole osanneet sitä tehdä. Sitten aikuisena huomataan, ai niin, äiti pitää mua lapsena vielä.
Narsistinen vanhempi voi estää itsenäistymisen.
Hei sinä Kreikan matkailija. Äitisi on ilmeisesti edunvalvojasi? Ratkaisu ongelmiisi on siis edunvalvojan vaihtaminen ulkopuoliseen eli yleiseen edunvalvojaan. Koska osaat käyttää nettiä, niin varmasti Googlella löydät teidän paikkakunnan sosiaalitoimiston puhelinnumeron, johon voisit soittaa ja kysyä apua asian hoitamiseen. Sinä olet aikuinen ihminen ja sinulla on oikeus elää omaa elämääsi ja käyttää omia rahojasi oppimisvaikeuksistasi huolimatta. Hae ulkopuolista apua niin saat asiasi järjestykseen. Voit kertoa rehellisesti tilanteestasi sosiaalitoimiston virkailijalle, koska viranomaisilla on vaitiolovelvollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä Kreikan matkailija. Äitisi on ilmeisesti edunvalvojasi? Ratkaisu ongelmiisi on siis edunvalvojan vaihtaminen ulkopuoliseen eli yleiseen edunvalvojaan. Koska osaat käyttää nettiä, niin varmasti Googlella löydät teidän paikkakunnan sosiaalitoimiston puhelinnumeron, johon voisit soittaa ja kysyä apua asian hoitamiseen. Sinä olet aikuinen ihminen ja sinulla on oikeus elää omaa elämääsi ja käyttää omia rahojasi oppimisvaikeuksistasi huolimatta. Hae ulkopuolista apua niin saat asiasi järjestykseen. Voit kertoa rehellisesti tilanteestasi sosiaalitoimiston virkailijalle, koska viranomaisilla on vaitiolovelvollisuus.
Kaikista helpoin tapa olisi tietysti puhua äidin kanssa mutta sepä se kun ei oikein uskalla.Pitäisi siitä huolimatta varmaan ensin yrittää sitä.Mitäänhän ei tarvitsisi vaihtaa jos saisi sovittua nuo raha asiat hänen kanssa ihan keskenään.
Minä en edes tiedä että tajuaako hän ylipäätään olevansa liioitellun ylisuojeleva minua kohtaan.En ole kysynyt.Mitään ei tarvitsisi vaihtaa jos hänen kanssa saisi raha asiat sovittua.Että vaikka joku kuukausi raha tosiaan omia rahojani.Sitten pitäisi varmaan tehdä niin että olisin välillä omalla asunnolla ja välillä täällä.Sillain tasaisemmin.
Pitäisi saada keskustelua aikaan mutta miten? Miten voin kerätä rohkeutta? En uskalla puhua ja kun hän on muutenkin niin kiukkuisen oloinen nykyään.Tiedän kyllä että hiljaa olemalla mikään ei muutu.
Ja vaikka saisinkin aikaan puhua niin mistä tiedän ottaako hän tosissaan tai muuttuuko mikään silti?
Osaa hän olla myös mukava mutta tuo ylisuojelu ja kohtelee kuin lasta niin se on se ongelma.Niin minä sen koen.Jokaisella on täysi oikeus kokea asiat ja tuntea omalla tavallaan.Kenenkään tapa tuntea ja kokea asioita ja tilanteita ei voi olla väärä koska ihmiset on yksilöitä.Ihmisen tapa kokea ja tuntea asioita ja tunteita on juuri oikea tapa sille ihmiselle eikä sitä tule milloinkaan kenenkään tuomita väheksyä eikä kyseenalaistaa.Minkäänlaista kehityskelpoista keslustelun tapaistakaan ei voi syntyä ellei hän edellämainittua ymmärrä tai suostu hyväksymään.Eikä myöskään silloinkaan jos ei pysty myöntämään että kohtelee minua ylisuojelevasti ja kuin lasta ja älyvapaata.Kyllä hän on silloin tällöin kohdellut minua ihan normaalisti ja asiallisesti myös mutta useimmiten kuitenkin edellä mainitulla tavalla.
Voihan sekin olla että äiti jollain tasolla traumatisoitui siitä kun olin lähellä kuolla alkoholin takia.Siitä on kuitenkin jo vuosia aikaa.Jtn yli kymmenen vuotta.On ehkä väärä sana tuo traumatisoituminen mutta kyllä siinä varmasti tulee käytyä kaikki maailman tunteet läpi filminauhana kun oma lapsi makaa sairaalassa ja on lähellä kuolla.Siitä on kuitenkin vuosia aikaa.Vaikka minä lähes 40v ihminen vetäisin päivät pitkät peukkua ei se oikeuttaisi moista kohtelua.Voitte uskoa että olen itsekin käynyt läpi ihan kaikki mahdolliset ja mahdottomat tunteet.Välillä vihaan häntä ja välillä en ja joistakin asioista vihaan koko aika ja sitä rataa.
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän viestejä itsekkäitä lapsilta, että katkaise välit.
Mielestäni ei pidä olla itsekäs, vaan pitää välit yllä. Hän on ainoa äitisi. Voit sentään jakaa kuormaa siskosi kanssa.
Mun äiti on vakavasti masentunut. Ollut jo vuosikymmeniä. En ole edes harkinnut bändien katkaisemista.
Sitä vaan on monella kuormittavia suhteita, mutta läheisiä pitää auttaa.
Myös toisinpäin voi olla: mun kaveri on psykoosisairas ja kuulemma soittaa iäkkäälle äidilleen toistakymmentä kertaa joka päivä. Muuttaisit äitinsä luo, mutta siihen äitinsä ei enää suostu.
Olen sitä mieltä, että hankalia ja sairaita läheisiä ja sukulaisia pitäisi jokaisen yrittää kestää ja auttaa, mutta itsellenikään se ei ole helppoa. Olen myös itsekin hankala läheisilleni.
Kiitos kaikille jotka on suhtautuneet ymmärtävästi minun tilanteeseeni.Ja tiedän että ulkopuolisille tilanteeni voi näyttää hauskalta vitsiltä.Mutta se on silti helpottavaa tietää että en ole ainoa joka painii samankaltaisten asioiden kanssa.Olen 36 vuotias enkä voi edes käyttää vapea niin että hän siitä tietäisi.Käytän siis satunnaisesti. Silloin kun siihen on hyvä mahis.En voi silti sanoa häntä niin verisesti vihaavani vaikka tietyissä asioissa tosin häntä vihaan.Sitten kun hänestä aika jättää en tiedä miten tulen sen ottamaan ja miten reagoin.En pistä bileitä pystyyn mutta en tiedä olenko myöskään pahoillani.Se riippuu ihan hänestä onko hän valmis muuttamaan käytöstään ja alkaa kohdella minua niin kuin normaalia aikuista ihmistä kohdellaan.Se riippuu hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin toiselle puolelle Suomea sukulaisia pakoon. Valitettavasti myös sinun kohdallasi muutto saattaa olla ainut vaihtoehto.
Olisiko tarpeen tehdä huoli-ilmoitus äidistäsi? Eihän tuo tervettä ole.
Poliisit voi myös tarvittaessa soittaa jos äiti tulee oven taakse. Tuohan on jo häirintää. Jää viranomaisillekin jokin merkintä asiasta jos myöhemmin tarvitsee hakea lähestymiskielto
Sama. Muutin 300 kilometrin päähän kotipaikkakunnastani ja se oli paras päätös, jonka olen tehnyt. Helpotti kummasti kun äitini ei voi noin vain kävellä meille kotiin.
Äiti ei edes sanonut minulle hyvää yötä.Yleensä sanoo mutta pari kertaa on ollut niin ettei ole sanonut.Sitten eilen kysyi missä kävit kun kävin pyörä lenkillä.Vaikka ennen lenkkiä totesin että taidanpa käydä lenkillä pitkästä aikaa niin silti päätti kysyä ihankuin olisin joku vammainen.Minun mielestä suurin osa asioistani ei kuulu äidille mutta siitä huolimatta pitää udella että missä olin jos käyn pyöräilemässä.En tiedä onko siinä joku taka ajatus miksi kyselee.Epäileekö minua jostain vai kysyykö muuten vaan.On tehnyt tuota ennenkin mutta oli aika pitkään niin ettei kysellyt.Ja joskus kysyin niin sanoi että muuten vaan kysyy mutta en tiedä pitäisikö uskoa.Ihmissuhteet on vaikeita.Minulta loppuu akku joten jatkan myöhemmin.
Itseasiassa jatkan samantien koska pistin puhelimen lataukseen.Eli siis en tiedä pitäisikö uskoa että hän muuten vaan kyselee.Vai onko hänellä jokin taka ajatus.Hänhän siis löysi tässä hiljattain laatikosta vape paketin.Siis tyhjän eikä ollut omani.Ihan kerroin totuudenmukaisesti että poimin sen mukaani tien reunasta koska minulla oli tarkoitus viedä se lähimpään roskikseen.Ja lähin roskis sattui olemaan heidän piharoskis mutta tuo paketti oli vaan unohtunut laatikkoon.
Se oli totuus mutta hän ei sitä tuntunut uskovan.Antoi kuitenkin lopulta asian olla.Mutta uskomattomalta tuntuu että hän nostaa tuollaisen metelin melkein 40v ihmiselle tuollaisesta asiasta.Se ei ole tervettä kuten ei moni muukaan edesottamuksensa.Toki ymmärrän että hänellä on stressiä terveys ja raha asioista yms mutta mikään ei silti oikeuta tuota käytöstä.Ei mikään.
En voi ottaa puheeksi ainakaan tällä hetkellä asioita.Enkä edes tiedä uskallanko.Joskus se on tehtävä mutta tällä hetkellä ajankohta siihen on väärin mahdollinen.Olen mielessäni itse suunnitellut että voisin olla välillä omalla asunnolla ja välillä täällä.En kuitenkaan ole varsinaisesti vielä ottanut sitä puheeksi heille.Mutta millä minä sitten siellä eläisin jos en saa edes rahaa?Tai no ruokarahaa kyllä varmaan saan mutta olisihan se kiva joskus muutakin ostaa.Ja kun en edes pääse täältä muuten mihinkään kuin heidän kyydissä.Koska huonot kulku yhteydet ja busseja menee huonosti.Just ja just koulubussi menee.Ihmissuhteet on vaikeita.
Ja koitan yrittää vähän säästellä niitä kolikoita sen kerran kun niitä on enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa jatkan samantien koska pistin puhelimen lataukseen.Eli siis en tiedä pitäisikö uskoa että hän muuten vaan kyselee.Vai onko hänellä jokin taka ajatus.Hänhän siis löysi tässä hiljattain laatikosta vape paketin.Siis tyhjän eikä ollut omani.Ihan kerroin totuudenmukaisesti että poimin sen mukaani tien reunasta koska minulla oli tarkoitus viedä se lähimpään roskikseen.Ja lähin roskis sattui olemaan heidän piharoskis mutta tuo paketti oli vaan unohtunut laatikkoon.
Se oli totuus mutta hän ei sitä tuntunut uskovan.Antoi kuitenkin lopulta asian olla.Mutta uskomattomalta tuntuu että hän nostaa tuollaisen metelin melkein 40v ihmiselle tuollaisesta asiasta.Se ei ole tervettä kuten ei moni muukaan edesottamuksensa.Toki ymmärrän että hänellä on stressiä terveys ja raha asioista yms mutta mikään ei silti oikeuta tuota käytöstä.Ei mikään.
En voi ottaa puheeksi ainakaan tällä hetkellä asioita.Enkä edes tiedä uskallanko.Josku
Kun sinulla on oma asunto miksi oikeesti et asu siellä? Osaatko laittaa ruokaa, talokoneella pestä pyykit? Onko siellä ohjaajia päivisin paikalla?
Sinulle on neuvottu kääntymistä paikkakuntasi sosiaalitoimiston puoleen. Tilaa sieltä aika, saat neuvoja ja apua tilanteeseesi.
Olen eläkkeellä.
Nythän tästä varmasti raivo repeää kun kerroin.