Miksi niin monet suomalaiset (varsinkin naiset) ovat masentuneita, ahdistuneita tai uupuneita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa mistä masennukseni, ahdistukseni ja yleinen toivottomuuteni johtuvat. Ensisijainen syyni niille on pitkään jatkunut yksinäisyys, mutta asian selittäminen vaatii hieman enemmän sanoja.

Kiitos kun jaoit tämän. On lannistava tilanne! Minäkin (aloittaja) olin pitkään yksinäinen. On jotenkin vaikeaa uskoa, että sinunlainen mies ei saa treffiseuraa. Millaisia naisia etsit? Miten puhut naisille? Etkö opiskellessa tutustunut keneenkään? Jos olet nyt jotain kolmekymppinen, niin onhan sinulla oikein hyvät mahdollisuudet vielä saada perhe. 

Puhun naisille niin kuin puhun kaikille muillekin ihmisille. Olen yleensä hyväntuulinen, kursailematon ja leikkisä, vaikka nykyään masennukseni varmasti peittääkin osan tästä. Opintojeni parissa ei ollut naisia, koska opiskelin teknistä alaa. Nykyään käyn töissä, kuulun kahteen urheiluseuraan ja teen vapaaehtoistyötä kahtena päivänä viikossa. Olen löytänyt näistä yhteyksistä kavereita, mutta sinkkunaisia en ole tavannut niiden kautta koskaan. Se on jonkinlainen kosminen sääntö, että joka paikassa on vain miehiä, pariskuntia tai eläkeläisiä.

Kirjoitit niin kauniisti, että et varmasti tule herättämään kiinnostusta yhdessäkään naisessa.

Yksinäisyys masentaa ja tappaa hitaasti.

User877950 kirjoitti:

Rakkaudettomuus ja seksittömyys masentaa/ahdistaa. Etten kelpaa intiimisuhteeseen omani itsenäni. En uskalla tehdä aloitteita, torjunnan pelossa. Emotionaaliset turvallisuuden tarpeet eivät kerta kaikkiaan tyydyty. En osaa ilmaista (seksuaalisia) tarpeitani naisille.

Olen liian herkkä ja syvällinen tähän pintaliitoa arvostavaan maailmaan. Yksinäisyyteen se johtaa.

Aloitteiden tekemisen uskaltaminen ei ratkaise mitään, kun ei ole pääsyä sellaisiin sosiaalisiin piireihin, joissa on vapaita naisia.

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyys masentaa ja tappaa hitaasti.

Usein sanotaan, että tyttöystävä ei paranna masennusta, mutta tyttöystävän löytäminen lopulta paransi masennukseni, johon lääkkeet eivät tepsineet.

Vierailija kirjoitti:

...joten jatkan vielä vähän.

Ulkomuodon osilta olen aina tykännyt tytöistä, jotka näyttävät siltä, että ovat vasta heränneet. Minua ei viehätä se, jos nainen käyttää meikkiä, koruja ja muodikkaita vaatteita. Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että nainen pitää itsestään huolta urheilemalla, syömällä terveellisesti ja pitämällä hygieniastaan huolta. Vaatteet saavat olla kuluneita, jos se on käytännöllistä, ja posket saavat punottaa sekä hiukset olla sekaisin, kun on tullut hikoiltua. Luonnollinen ja terve viehättää, pinnallinen ja turhamainen ei.

Luonteen puolesta tykkään tytöistä, jotka ovat hyväntuulisia, rauhallisia ja sopuisia. Sellaisten ihmisten kanssa on hyvä olla, jotka eivät turhaan ärsyynny pienistä tai suuristakaan asioista. Arvoista on vaikeampi sanoa suoraan mikä viehättää, sillä mikään aate tai poliittinen puolue ei kuvaa omia arvojani kovin hyvin, enkä ole monissa mielipiteissäni kovin ehdoton.

Tunnenko minä sinut? Kuulostat erehdyttävästi eräältä mieheltä, johon olen pahasti lääpälläni...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...joten jatkan vielä vähän.

Ulkomuodon osilta olen aina tykännyt tytöistä, jotka näyttävät siltä, että ovat vasta heränneet. Minua ei viehätä se, jos nainen käyttää meikkiä, koruja ja muodikkaita vaatteita. Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että nainen pitää itsestään huolta urheilemalla, syömällä terveellisesti ja pitämällä hygieniastaan huolta. Vaatteet saavat olla kuluneita, jos se on käytännöllistä, ja posket saavat punottaa sekä hiukset olla sekaisin, kun on tullut hikoiltua. Luonnollinen ja terve viehättää, pinnallinen ja turhamainen ei.

Tunnenko minä sinut? Kuulostat erehdyttävästi eräältä mieheltä, johon olen pahasti lääpälläni...

Olisipa olemassa tapa selvittää asia, esimerkiksi lähettämällä tälle miehelle viesti ja kysymällä...

Yksi syy muiden joukossa on varmaankin se, miten täynnä vihaa naisia kohtaan some on, siis raakaa  väkivaltaista vihaa. Huorittelua, väkivaltatoivotuksia, seksuaaliväkivaltatoivotuksia, tämä palstakin. Miehiä kohtaan ei ole mitään vastaavaa varsinkaan samassa mittakaavassa. Edes kiihkeimmät feministit eivät toivo miehille väkivaltaista kuolemaa. Tällaiseen törmää täälläkin ihan jatkuvasti. Sitä voi sitten itse kukin miettiä, mitä se tekee naisten mielelle.

Vierailija kirjoitti:

Suomen naisvihamielinen ilmapiiri ahdistaa ja masentaa. 

Suomi on yksi maailman sukupuolten tasa-arvoisimmista maista.

Vierailija kirjoitti:

Tunnenko minä sinut? Kuulostat erehdyttävästi eräältä mieheltä, johon olen pahasti lääpälläni...

Jos kerrot millä paikkakunnalla asut, niin pystyn ehkä sanomaan tunnenko sinut. Luultavasti en tunne, sillä en taida tällä hetkellä tuntea yhtäkään vapaata naista edes nimeltä.

Tilanne kuulostaa muutenkin epätodennäköiseltä. Yhden kerran minulle on tunnustettu ihastus, mutta sitä lukuunottamatta ei ole vielä koskaan käynyt niin, että kiinnostava nainen olisi tullut omatoimisesti juttelemaan, kehunut, kysynyt yksityiselämästäni mitään, osallistunut keskusteluun muuten kuin muutama sana kerrallaan, katsonut pidempiä aikoja silmiin, hakeutunut lähelle, koskenut minuun, haronut hiuksiaan seurassani tai ottanut yhteyttä seuranhakupalvelussa. Kaikki lähestymisyritykseni on myös aina torjuttu.

Vierailija kirjoitti:

Koska Suomessa uutisoidaan ja puhutaan vain Suomen asioista. Muualla ollaan ihan yhtä masentuneita ja ahdistuneita, mutta ap ei vain tiedä sitä.

Se onkin hauskaa kun asioita ei uutisoida eikä varsinkaan puututa epäkohtiin niin hups mitään ongelmaa ei olekaan vaan asiantilaa jopa glorifioidaan kun meillä ei esiinny tällaista asiantilaa. Tällaista Putinin Venäjällä esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti ei ole näkemyksiä asiasta?

Ei ainakaan sellaisia, että Sinä ne hyväksyisit.

Ei sillä ole väliä, mitä minä ymmärrän tai hyväksyn. Eikö ole mitään näkemystä asiaan? Kai jokainen vähän yrittää ymmärtää masennustaan ja ahdistustaan, jos sellaisista kärsii?

Kyllä moni yrittää ymmärtää itseään. Tietenkin.

Asiat ovat monesti sellaisia, jotka liittyvät lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin. Niiden selvittelyyn tarvitaan monesti joku ulkopuolinen esim. terapeutti.

Vierailija kirjoitti:

Liiallisella sokerinsyönnillä on osuutensa asiaan.

Ostan monta kertaa viikossa n. 100 g irtokarkkeja ja olen kyllä ihan iloinen. Siihen vielä piilosokeri jugurtista ym. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy muiden joukossa on varmaankin se, miten täynnä vihaa naisia kohtaan some on, siis raakaa  väkivaltaista vihaa. Huorittelua, väkivaltatoivotuksia, seksuaaliväkivaltatoivotuksia, tämä palstakin. Miehiä kohtaan ei ole mitään vastaavaa varsinkaan samassa mittakaavassa. Edes kiihkeimmät feministit eivät toivo miehille väkivaltaista kuolemaa. Tällaiseen törmää täälläkin ihan jatkuvasti. Sitä voi sitten itse kukin miettiä, mitä se tekee naisten mielelle.

Somessa ei vielä ole sukupuolinappulaa, sukupuolihan on monia. Ei voi päätellä lähettävätkö vihapostia miehet vai naiset. Naiset käyttävät valtavasti somea. No häiriintyneiden  joukko on kuitenkin pieni eikä siihen voi mitenkään vaikuttaa kuin poistumalla kirotusta somesta. Tarkoitushakuista vihapostia tulee myös trollitehtailta (artificial intelligence)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyys masentaa ja tappaa hitaasti.

Usein sanotaan, että tyttöystävä ei paranna masennusta, mutta tyttöystävän löytäminen lopulta paransi masennukseni, johon lääkkeet eivät tepsineet.

Tutustuin naisystävään ja ajattelin jos vielä yrittäisi. Aluksi oli jännää ja mukavaa mutta aloin huomaamaan että nainen halusi muuttaa tapojani toiseksi ja oli muutenkin ihmeen huumorintajuton. Puolen vuoden päästä ajattelin että nyt riittää ja sain suhteen loppumaan, tein itsestäni pääsyyllisen no nyt ollaan vapaalla jalalla. Nyt voi taas keskittyä rauhassa kulttuurin harrastamiseen, sieniretkeilyyn ym.

Some sairastuttaa. Se jatkuva vertailu muihin ja kilpavarustelu.

Vierailija kirjoitti:

Kolmannes 35-vuotiaista naisista on lapsettomia, miehistä puolet.

Ei noista lapsista ja vaimoista elämäntaso enää parane eikä se ole palkitsevaa niin kuin 90 luvulla. Hyvin ymmärrän kun varsinkaan miehet ei halua parisuhteeseen, jossa joutuu henkisesti ja taloudellisesti maksumiehen asemaan. Onneksi ei tarvi enää ikäloppu 60V

Olen todennäköisesti ollut masentunut suurimman osan elämästäni enkä pohjimmiltani ole halunnut elää, vaikka pintapuolisesti olenkin esittänyt iloista ja osallistuvaa. Mulla masennuksen ja elämänhaluttomuuden pohjalla oli se, että mun haluttiin olevan olemassa, mutta se ihminen, joka olin, tuntui olevan uhka, joka piti hiljentää. Turvallisuudellani tai sillä, mitä minä aidosti halusin, ei ollut merkitystä. Musta tuli pelkkä tyhjä kuori, joka teki niin kuin käskettiin, eli muita varten ja pyrki miellyttämään näitä, yritti ansaita arvonsa tekemisellä... Samalla kun sisällä kumisi armoton tyhjyys, kauhu ja kohtaamattomat tarpeet.

Ap kirjoitti, että tulisi pureutua intensiivisesti syihin. Niin tein, ja se lähestulkoon itsessään tuhosi minut, tosin niin olisi tuhonnut pureutumatta jättäminenkin. Nyt vihdoin olen saanut kiinni siitä, kuka aidosti olen, ja alkanut hyväksyä itseni. Eikä se, mitä aidosti haluan, niin paljon eikä suurta olekaan. Metsämökki, hiljaisuus. Sellaista rakkautta, jota olisin tarvinnut, en koskaan ihmisiltä saanut enkä usko koskaan saavanikaan, mutta eläimiltä ja luonnolta kyllä. Tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olen ja hellästi kannatelluksi.

Olen itse helsinkiläinen 43 vuotias lapseton sinkku, joka tienaa 90 000 euroa vuodessa bruttona. Asun hienossa omistusasunnossa, ja ajan kalliilla autolla.

Olen todella onneton ja yksinäinen ihminen. Välillä vajoan jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. Kaipaan kosketusta, inhimillistä yhteyttä ja yhteisöllisyyttä. 

Vähän pienemmässä kaupungissa voi tulot pudota puoleen mutta silti on varaa velattomasti ajaa uudenkarhealla autolla ja asua tilavassa omakotitalossa. Suhteita ja yhteisöllisyyttä löytyy muuten tässä on kai kaikki jo nähty. Loppu onkin sitten itsestä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy muiden joukossa on varmaankin se, miten täynnä vihaa naisia kohtaan some on, siis raakaa  väkivaltaista vihaa. Huorittelua, väkivaltatoivotuksia, seksuaaliväkivaltatoivotuksia, tämä palstakin. Miehiä kohtaan ei ole mitään vastaavaa varsinkaan samassa mittakaavassa. Edes kiihkeimmät feministit eivät toivo miehille väkivaltaista kuolemaa. Tällaiseen törmää täälläkin ihan jatkuvasti. Sitä voi sitten itse kukin miettiä, mitä se tekee naisten mielelle.

Niin. Nämä aivopestyt inselmiehet/pojat oksentaa naisvihaansa netissä, se pelottaa ja ahdistaa naisia, naiset haluaa pysyä erossa miehistä, inselmiehet oksentaa entistä enemmän vihaansa netissä ja sitten siirtyy kaduille.