Miksi niin monet suomalaiset (varsinkin naiset) ovat masentuneita, ahdistuneita tai uupuneita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa mistä masennukseni, ahdistukseni ja yleinen toivottomuuteni johtuvat. Ensisijainen syyni niille on pitkään jatkunut yksinäisyys, mutta asian selittäminen vaatii hieman enemmän sanoja.

Minun vanhempani uskottelivat minulle koko nuoruuteni, että kun kasvan aikuiseksi, minun tulee olemaan helppo perustaa perhe, koska kiinnostuneita naisia tulee olemaan jonoksi asti. Uskoin tähän, sillä olinhan tasapainoinen, kiva ja raitis, suorittamassa korkeakoulutukintoa, sekä harrastin maratonjuoksua, osallistuin yhdistystoimintaan ja niin edespäin.

Kun olin 28-vuotias, yksikään nainen ei ollut vielä koskaan kiinnostunut minusta. En ollut koskaan yrittänyt erityisen kovasti, koska luulin, että asiat vain tapahtuvat kuten minulle oltiin uskoteltu, mutta tutustuin kuitenkin aina tilaisuuden tullen uusiin ihmisiin. Aloin tässä vaiheessa epäilemään minulle opetettuja asioita ja ryhdyin etsimään a

Näissä kukaan ei ollut kiinnostunut minusta-tarinoissa unohtuu monesti, että kukaan minua kiinnostanut ei ollut kiinnostunut minusta. Monesti ihminen ei haasta itse itseään sen suhteen, että tarviiko ihan oikeasti nimenomaan 100% kaikki toiveet ja ehdot täyttävän kumppanin. Useimmille riittää monesti jopa 75% toiveet ja ehdot täyttävä kumppani. Osalle jopa sitäkin pienempi prosentti.

En ole kovin vaativa sen suhteen, keneen voin tutustua ja antaa mahdollisuuden. Kun kirjoitin, että yksikään nainen ei ollut vielä koskaan kiinnostunut minusta, niin tarkoitin oikeasti sitä, että yksikään nainen ei ollut vielä koskaan kiinnostunut minusta ja osoittanut sitä tavalla, jonka olisin pystynyt havaitsemaan.

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että moni voisi toipua masennuksesta ja ahdistuksesta, kun vain pureutuisivat intensiivisesti sen syihin ja muuttaisivat elämäänsä niiltä osin.

Tämä on kummallinen oletus, sillä masennus voi johtua sellaisesta elämäntilanteesta, johon on itse vaikea vaikuttaa.