HS: Rekrytoija ihmettelee: Miksi työnhakijat eivät valmistaudu työhaastatteluihin?
Se on vaan tyhmää mennä valmistautumatta.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011484389.html?utm_medium=promobox&utm_…
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina olen valmistautunut, penkomalla yrityksen nettisivut, talouden luvut ja mitä somessa sanotaan. 80% olen saanut paikat jos haastatteluun päässyt.
Niin juu sitten on tämä.. Jos et ole somessa, sinua ei ole olemassa. Jos et osaa brändätä itseäsi somessa, unohda koko juttu.
Mä en halua olla somessa. Eikö se riitä, että teen työni kunnolla, miksi hitossa pitäisi olla jossain somessa?
+ älä unohda näitä videopelleilyä jossa sun pitää "erottua persoonaltasi", en tiedä vaaditaanko jopa tekoälyn luomaa tausta ja tanssiesitystä!:D kuvitelkaa alipalkattuun duunarihommaankin haetaan "hyvää tyyppiä,räiskyvää persoonaa "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.
Heti vierität vastuun,kyllä te olette.
Mikä se sellainen rekrytaho, jolla ei ole mitään vastuuta siitä esittämästään rekrynäytelmästä? Tuskin arkiteatterin pyörityskään kovin osaavaa tai vastuullista?
Vierailija kirjoitti:
Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.
On totta että relrytoijien taso onnhyvin kirjava. Mutta sekin on totta että hyvä hakija on selvittänyt itselleen yrityksen edellisen tilinpäätöksen niin että asioiden suuruusluokan menee oikein, tuntee firman tuoreimmat kuulumiset ja suuret odotukset, tietää mitä firma tekee, on jonkinlainen näkemys siitä mitä hön voisi yritykselle tarjota ja myös siitä mihin suuntaan hän voisi yrityksessä pätevöityä. Henkilön pitää olla kiinnostunut tulevasta työstään.
Aina ei yritys etsi tehtäviin sitä kaikista kovimmiten töitä tekevää henkilöä.
Joskus yritykset etsivät työntekijää, joka kykenee motivoimaan myös muitakin työntekijöitä.
Esimerkki. jos projektiryhmässä on 5 työntekijää ja sinne palkataan se 6 henkilö.
Henkilö A: Joka tekee 20% enemmän töitä verrattuna toiseen työntekijään
Henkilö B: Joka tekee 10% vähemmän töitä verrattuna toiseen työntekijään, mutta motivoi kaikkia 5 muuta työntekijää tekemään 10% enemmän töitä
Henkilö B onnistuu toiminnallaan tuottamaan enemmän valmista työtä ja kohottamaan työilmapiiria positiivisemmaksi, kuin henkilö A.
Aina ei ole pääasemassa se, miten paljon se työntekijä tekee omia töitään, vaan mitä hän tuo mukanaan myös työyhteisöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina olen valmistautunut, penkomalla yrityksen nettisivut, talouden luvut ja mitä somessa sanotaan. 80% olen saanut paikat jos haastatteluun päässyt.
Niin juu sitten on tämä.. Jos et ole somessa, sinua ei ole olemassa. Jos et osaa brändätä itseäsi somessa, unohda koko juttu.
Mä en halua olla somessa. Eikö se riitä, että teen työni kunnolla, miksi hitossa pitäisi olla jossain somessa?
+ älä unohda näitä videopelleilyä jossa sun pitää "erottua persoonaltasi", en tiedä vaaditaanko jopa tekoälyn luomaa tausta ja tanssiesitystä!:D kuvitelkaa alipalkattuun duunarihommaankin haetaan "hyvää tyyppiä,räiskyvää persoonaa "
Juu esimerkiksi hyllyttäjän paikkaan kaupassa. :D
Vierailija kirjoitti: Aina ei yritys etsi tehtäviin sitä kaikista kovimmiten töitä tekevää henkilöä. Joskus yritykset etsivät työntekijää, joka kykenee motivoimaan myös muitakin työntekijöitä. Esimerkki. jos projektiryhmässä on 5 työntekijää ja sinne palkataan se 6 henkilö. Henkilö A: Joka tekee 20% enemmän töitä verrattuna toiseen työntekijään Henkilö B: Joka tekee 10% vähemmän töitä verrattuna toiseen työntekijään, mutta motivoi kaikkia 5 muuta työntekijää tekemään 10% enemmän töitä Henkilö B onnistuu toiminnallaan tuottamaan enemmän valmista työtä ja kohottamaan työilmapiiria positiivisemmaksi, kuin henkilö A. Aina ei ole pääasemassa se, miten paljon se työntekijä tekee omia töitään, vaan mitä hän tuo mukanaan myös työyhteisöön.
In your dreams hakevat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Omasta kokemuksestani ihmiset, jotka vähättelevät itseänsä tai eivät valmistaudu millään tavalla haastatteluun ovat myös työyhteisössä heitä, jotka eivät ota vastuuta omasta virheistään vaan tavalla tai toisella syyttävät muita, tai vastaavasti he ovat hyvin muutosvastaisia. Jos tulee uusi tapa työskennellä tai uusi tapa kommunikoida, niin usein aina tulee älämölö siitä, miten vanha systeemi toimi ihan hyvin eikä tarvitse muuttaa. Jos ei sen vertaa kykene tekemään pientä taustatyötä työpaikasta johon hakee ja valmistautumaan, niin todennäköisesti se työpaikka ei ole sinua varten. PS. Ei ehkä kannata verrata 10-vuotta vanhoja työnhakukokemuksia nykyaikaan, kun ollaan ihan eri maailmassa.
Jaa, no miksi sitten firmoissa nimenomaan käytetään 20-50 vuotta vanhentuneita tekniikoita kun kouluissa opetetaan nykypäiväisiä? Itse ajattelin odotella, että firmat pääsevät...
On noita vanhoja tekniikoita. Esimerkiksi teollisuudessa.
Joku on tehnyt vaikkapa jonkun koneen koodit aluperin 90-luvulla. Kirjoitettu jollakin assemblerin kaltaisella kielellä. Kone ei ole ehkä muuttunut lainkaan mekaanisesti, joten ei ole järkevää kirjoittaa koko koodia uudelleen. Silloin koko koodi voidaan kääntää sellaisenaan vain uuteen rautaan. Uudetkin järjestelmät saattaa tukea jotain muinaista kieltä.
Lisäksi koko ajan on kylmä rinki, että tehdas ajetaan alas lopullisesti vuoden päästä, jolloin koneet menee sulattoon.
Mutta samahan oli joissakin pankkisovelluksissa. Tekijät pitää kaivaa haudasta.
Meanwhile toisaalla työnantajat ja rekrytoijat ulisee, miten pitäisi heikentää työntekijöiden asemaa ja helpottaa irtisanomista jne kun palkatut työntekijät lähes poikkeuksetta osoittautuvat saikuttaviksi mätämuniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.
On totta että relrytoijien taso onnhyvin kirjava. Mutta sekin on totta että hyvä hakija on selvittänyt itselleen yrityksen edellisen tilinpäätöksen niin että asioiden suuruusluokan menee oikein, tuntee firman tuoreimmat kuulumiset ja suuret odotukset, tietää mitä firma tekee, on jonkinlainen näkemys siitä mitä hön voisi yritykselle tarjota ja myös siitä mihin suuntaan hän voisi yrityksessä pätevöityä. Henkilön pitää olla kiinnostunut tulevasta työstään.
Siis luoda itselleen työpaikkoja ja suunnitella urapolkuja yritykselle, vaikkei edes tiedä aloituspalkkaansa tai sitä kenen kanssa työskentelee. Aikamoinen fantasia. Jos käytän luovuuttani niin kohdistan sen oman yritykseni pääomaan, en suinkaan mihinkään rekry-kusetukseen. Mutta tsemppiä teille, jotka yritätte teettää yrityskehitystä TYÖTTÖMILLÄ TYÖNHAKIJOILLA. Tsuida duida, osaatsa uida, pysytsä pinnalla. Konkurssi koputtaa :)
Vierailija kirjoitti:
Luin firmasta etukäteen, opettelin ulkoa työpaikkailmoituksen, kertasin cv:ni ja harjoittelin vastauksia 20 yleisimpään työhaastattelukysymykseen.
Silti haastattelussa tuli kysymyksiä, jotka yllättivät.
Haastattelija voi myös tarkoituksella kysyä jotain mihin ei voi oikein valmistautua. Esim. omalla kohdalla vaihdettiin IT-firman työhaastattelussa lennossa englannin kieleen lman ennakovaroitusta kysymällä vastausta kuviteltuun ongelmatilanteeseen. No problem, sain paikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Aina ei yritys etsi tehtäviin sitä kaikista kovimmiten töitä tekevää henkilöä. Joskus yritykset etsivät työntekijää, joka kykenee motivoimaan myös muitakin työntekijöitä. Esimerkki. jos projektiryhmässä on 5 työntekijää ja sinne palkataan se 6 henkilö. Henkilö A: Joka tekee 20% enemmän töitä verrattuna toiseen työntekijään Henkilö B: Joka tekee 10% vähemmän töitä verrattuna toiseen työntekijään, mutta motivoi kaikkia 5 muuta työntekijää tekemään 10% enemmän töitä Henkilö B onnistuu toiminnallaan tuottamaan enemmän valmista työtä ja kohottamaan työilmapiiria positiivisemmaksi, kuin henkilö A. Aina ei ole pääasemassa se, miten paljon se työntekijä tekee omia töitään, vaan mitä hän tuo mukanaan myös työyhteisöön.In your dreams hakevat...
Teen töitä alalla. Taidan tietää vähän enemmän näistä.
Vierailija kirjoitti:
Välillä kun käynyt haastattelussa, tullut tunne ettei ole hyväntahtoinen tutustuminen vaan ikäänkuin yritetään saada valheesta kiinni.. osaatko OIKEASTI tämän asian jonka kerroit hakemuksessa.. mikä SINUN piilotettu heikkoutesi on jne
Sellaisessa haastattelussa motivaatio tipahtaa nopeasti eikä viitsi vastailla kunnolla
Olo että ajattelevat minun kuitenkin huijaavan jotenkin
Osaatko OIKEASTI blaa blaa -> Maksatteko OIKEASTI oikeasta osaamisestani?
Piilotettu heikkoutesi -> Paljastan sen kun firma kertoo vastavuoroisesti omansa?
Riippuu minkälaista paikkaa hakee. Duunari työpaikkoihin teen perus valmistelut työhaastattelua varten, kun hakijoita on satoja ja mahdollisuus päästä melko olematon.
En näe järkeä siinä, että ekassa vaiheessa satsataan mahdottomasti aikaa ja energiaa johonkin työpaikkaan, jonne ei välttämättä pääse. Sitten vasta kun paikka on lähes varma, voi laittaa aikaa funtsimiseen.
Muutenkin, jos hakemuksia laittaa satoja, niin ei ole aikaa eikä järkeä keskittyä yhteen työpaikkaan. Sitten vasta kun maali on lähempänä.
Vierailija kirjoitti: Aina ei yritys etsi tehtäviin sitä kaikista kovimmiten töitä tekevää henkilöä. Joskus yritykset etsivät työntekijää, joka kykenee motivoimaan myös muitakin työntekijöitä. Esimerkki. jos projektiryhmässä on 5 työntekijää ja sinne palkataan se 6 henkilö. Henkilö A: Joka tekee 20% enemmän töitä verrattuna toiseen työntekijään Henkilö B: Joka tekee 10% vähemmän töitä verrattuna toiseen työntekijään, mutta motivoi kaikkia 5 muuta työntekijää tekemään 10% enemmän töitä Henkilö B onnistuu toiminnallaan tuottamaan enemmän valmista työtä ja kohottamaan työilmapiiria positiivisemmaksi, kuin henkilö A. Aina ei ole pääasemassa se, miten paljon se työntekijä tekee omia töitään, vaan mitä hän tuo mukanaan myös työyhteisöön.
Söpöä. Toivottavasti palkkaus on sitten sen mukainen, että siinä on johtajatason motivaatiotaidot laskettu mukaan. Jos on ammatillista substanssia ja taitava tiimipelaaja eikä sen lisäksi kuse työkaverien muroihin niin siinä on aikamoinen kultamuna käsissä. Se kultamuna todennäköisesti tietää sen vaan itsekin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Aina ei yritys etsi tehtäviin sitä kaikista kovimmiten töitä tekevää henkilöä. Joskus yritykset etsivät työntekijää, joka kykenee motivoimaan myös muitakin työntekijöitä. Esimerkki. jos projektiryhmässä on 5 työntekijää ja sinne palkataan se 6 henkilö. Henkilö A: Joka tekee 20% enemmän töitä verrattuna toiseen työntekijään Henkilö B: Joka tekee 10% vähemmän töitä verrattuna toiseen työntekijään, mutta motivoi kaikkia 5 muuta työntekijää tekemään 10% enemmän töitä Henkilö B onnistuu toiminnallaan tuottamaan enemmän valmista työtä ja kohottamaan työilmapiiria positiivisemmaksi, kuin henkilö A. Aina ei ole pääasemassa se, miten paljon se työntekijä tekee omia töitään, vaan mitä hän tuo mukanaan myös työyhteisöön.
In your dreams hakevat...
Mä haluan olla tää tyyppi. Mua kiinnostaa hirveesti, miten saan työkavereita tekemään parhaansa ja tykkäämään työstään enemmän. Haluaisin, että ollaan enemmän tiimi ja pusketaan toinen toisiamme eteenpäin ja tuetaan. Ei kampiteta ja pimitetä tietoa kaverilta, jotta itse näytetään paremmalta. Haluan olla se, jonka kanssa on kiva tehdä töitä.
Silti pelkään, että YT-neuvottelujen osuessa kohdalle minä olen ensimmäinen, joka saa potkut. Pelkään tavallaan kusevani omiin muroihini välittämättä muista.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkälaista paikkaa hakee. Duunari työpaikkoihin teen perus valmistelut työhaastattelua varten, kun hakijoita on satoja ja mahdollisuus päästä melko olematon.
En näe järkeä siinä, että ekassa vaiheessa satsataan mahdottomasti aikaa ja energiaa johonkin työpaikkaan, jonne ei välttämättä pääse. Sitten vasta kun paikka on lähes varma, voi laittaa aikaa funtsimiseen.
Muutenkin, jos hakemuksia laittaa satoja, niin ei ole aikaa eikä järkeä keskittyä yhteen työpaikkaan. Sitten vasta kun maali on lähempänä.
Jep. Vähän kuin joku fuckboy ihmetelisi sitä, mikseivät naiset esittele hänelle kokkaustaitojaan. No miksiköhän, kun tiedossa on että panee 50 muutakin naista samaan aikaan?
Firmahan voi ilmoittaa jo ilmoituksessaan, että hakemuksia odotetaan satoja ja ekaan haastatteluun otetaan 5. Eli jos pääset ekaan haastatteluun, olet jo todella lähellä. Jos firma läpsyttelee itse miljoonan hakijan kanssa niin tottahan se työntekijäkin panee 50 eri työnantajaa. Ei siinä ole kenellkään aikaa keneenkään panostaa. Älkää hupsutelko, rekrykanat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.
On totta että relrytoijien taso onnhyvin kirjava. Mutta sekin on totta että hyvä hakija on selvittänyt itselleen yrityksen edellisen tilinpäätöksen niin että asioiden suuruusluokan menee oikein, tuntee firman tuoreimmat kuulumiset ja suuret odotukset, tietää mitä firma tekee, on jonkinlainen näkemys siitä mitä hön voisi yritykselle tarjota ja myös siitä mihin suuntaan hän voisi yrityksessä pätevöityä. Henkilön pitää olla kiinnostunut tulevasta työstään.
Siis luoda itselleen työpaikkoja ja suunnitella urapolkuja yritykselle, vaikkei edes tiedä aloituspalkkaansa tai sitä kenen kanssa työskentelee
Nii ei mulla ainakaan olis ollut hajuakaan, kun vastavalmistuneena paikan sain, että miten oikeasti haluaisin urapolkuni etenevän ja mikä edes on mahdollista. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.
On totta että relrytoijien taso onnhyvin kirjava. Mutta sekin on totta että hyvä hakija on selvittänyt itselleen yrityksen edellisen tilinpäätöksen niin että asioiden suuruusluokan menee oikein, tuntee firman tuoreimmat kuulumiset ja suuret odotukset, tietää mitä firma tekee, on jonkinlainen näkemys siitä mitä hön voisi yritykselle tarjota ja myös siitä mihin suuntaan hän voisi yrityksessä pätevöityä. Henkilön pitää olla kiinnostunut tulevasta työstään.
Siis luoda itselleen työpaikkoja ja suunnitella urapolkuja yritykselle, vaikkei edes tiedä aloituspalkkaansa tai sitä kenen kanssa työskentelee
Ei mitään paineita! Pitää olla yli-ihminen, jonka kuudesaisti on osata ennustaa!
Vierailija kirjoitti:
Söpöä. Toivottavasti palkkaus on sitten sen mukainen, että siinä on johtajatason motivaatiotaidot laskettu mukaan. Jos on ammatillista substanssia ja taitava tiimipelaaja eikä sen lisäksi kuse työkaverien muroihin niin siinä on aikamoinen kultamuna käsissä. Se kultamuna todennäköisesti tietää sen vaan itsekin....
Joillakin se on omaan persoonaan kietoutunut, sellainen positiivinen motivointi, mikä tulee luonnostaan. Ei sillä mitään ylimääräistä palkkausta saada. Ei kuitenkaan kannata esittää olevansa tuollainen, jos et sellainen ole, koska poltat itsesi loppuun.
"Tekkialalla tuo on ihan normaalia ja se tiedetään. Sitten on aloja joissa jokaisen on oltava ainakin keskiverron sosiaalinen."
Niin voisi tosiaan luulla. Kyseessä on tekniikanalan yritys, eikä tämä kaveri meinannut niitä töitä saada, koska työnantajaa epäilytti. Päättivät sitten ottaa riskin, kun ilmeisesti tunkua paikkaan ei ollut.