HS: Rekrytoija ihmettelee: Miksi työnhakijat eivät valmistaudu työhaastatteluihin?

Vierailija kirjoitti: Omasta kokemuksestani ihmiset, jotka vähättelevät itseänsä tai eivät valmistaudu millään tavalla haastatteluun ovat myös työyhteisössä heitä, jotka eivät ota vastuuta omasta virheistään vaan tavalla tai toisella syyttävät muita, tai vastaavasti he ovat hyvin muutosvastaisia. Jos tulee uusi tapa työskennellä tai uusi tapa kommunikoida, niin usein aina tulee älämölö siitä, miten vanha systeemi toimi ihan hyvin eikä tarvitse muuttaa. Jos ei sen vertaa kykene tekemään pientä taustatyötä työpaikasta johon hakee ja valmistautumaan, niin todennäköisesti se työpaikka ei ole sinua varten. PS. Ei ehkä kannata verrata 10-vuotta vanhoja työnhakukokemuksia nykyaikaan, kun ollaan ihan eri maailmassa.

Jaa, no miksi sitten firmoissa nimenomaan käytetään 20-50 vuotta vanhentuneita tekniikoita kun kouluissa opetetaan nykypäiväisiä? Itse ajattelin odotella, että firmat pääsevät minun tasolleni ja siihen todennäköisesti menee pari vuosikymmentä. Turhaan minä menen minnekään menneisyyteen erinomaisine nykyajan taitoineni. Tsuida duida vaan suomen yrityksille :)

Vierailija kirjoitti:

Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.

Heti vierität vastuun,kyllä te olette.

Eipä sinne haastatteluun pääse pätemään hissipuheillaan, kun jo minttiin hiotut cvt ja  työhakemukset ajatuvat jonnekin mustaan aukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haen myyjän työtä miksi pitäisi leikkiä johtajaa ? Ja vaikka käy näitä yleisiä haastattelu kysymyksiä läpi, näiltä tulee sitten jotain outoja kysymyksiä joilla ei ole mitään tekemistä koko työn kanssa. Niin kauan kuin rekrytoijat eivät pysy asiassa en pysy minäkään

Välillä ei tiedä mitä hakevat kysymyksillä. Ehkä joskus ihmiset vaan haluavat tehdä ahkerasti töitä ja saada siitä rahaa millä ostaa ruokaa elääkseen, kaikenmaailmaan "mitä teet 5 vuoden päästä" kysymykset on karseita. Vastaan etten tiedä, koska elän hetkellä.

Oikea vastaus: minulla on talolaina jao len naimisissa firman kanssa joka riistää minua loppuelämäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.

Tottakai ensin katsotaan pätevyydet ja sitten vasta kutsutaan sopivat haastatteluun. Siellä haastattelussa pitäisi erottautua edukseen. Kaikki eivät osaa ja nykyään on valitettavasti myös päteviä pakkohakijoita.

Muistan aikanaan, kun koulussa oli samalla luokalla todella hyvä koodari, mutta hänen oli vaikea päästä töihin. Oli niin kömpelö suustaan, ettei osannut oikein puhua mitään. Kaikki ei vaan osaa ja kykene edustaa itseään haastattelussa, vaikka muuten voisivat olla aivan loistavia työssään.

Vierailija kirjoitti:

Aina olen valmistautunut, penkomalla yrityksen nettisivut, talouden luvut ja mitä somessa sanotaan. 80% olen saanut paikat jos haastatteluun päässyt.

Niin juu sitten on tämä.. Jos et ole somessa, sinua ei ole olemassa. Jos et osaa brändätä itseäsi somessa, unohda koko juttu. 

Mä en halua olla somessa. Eikö se riitä, että teen työni kunnolla, miksi hitossa pitäisi olla jossain somessa?

HR on Suomessa sellainen turhaketyö. Rekrytoinnissa pitäisi selvittää henkilön soveltuvuutta työhön, mutta HR-ihmiset harvemmin ymmärtävät mitään siitä työstä. Myös "ihmisjohtajat" ovat usein osaamattomia alaansa liittyen. Sitten kiusataan randomisti työntekijöitä naurettavilla asioilla, kun jotain pitää tehdä, että toiminta näyttäisi tuottavalta. Lopputuloksena osaaja saattaa lähteä parempaan työpaikkaan, mutta HR-ihmiset jäävät aiheuttamaan ongelmia organisaatiolle.

Luin firmasta etukäteen, opettelin ulkoa työpaikkailmoituksen, kertasin cv:ni ja harjoittelin vastauksia 20 yleisimpään työhaastattelukysymykseen.

Silti haastattelussa tuli kysymyksiä, jotka yllättivät.

Valmistaudu miten? Jos ei kelpaa omana itsenään niin sitten ei kelpaa. Ei siinä mitään ihmeellistä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina olen valmistautunut, penkomalla yrityksen nettisivut, talouden luvut ja mitä somessa sanotaan. 80% olen saanut paikat jos haastatteluun päässyt.

Niin juu sitten on tämä.. Jos et ole somessa, sinua ei ole olemassa. Jos et osaa brändätä itseäsi somessa, unohda koko juttu. 

Mä en halua olla somessa. Eikö se riitä, että teen työni kunnolla, miksi hitossa pitäisi olla jossain somessa?

Ei tarvitse olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina olen valmistautunut, penkomalla yrityksen nettisivut, talouden luvut ja mitä somessa sanotaan. 80% olen saanut paikat jos haastatteluun päässyt.

Niin juu sitten on tämä.. Jos et ole somessa, sinua ei ole olemassa. Jos et osaa brändätä itseäsi somessa, unohda koko juttu. 

Mä en halua olla somessa. Eikö se riitä, että teen työni kunnolla, miksi hitossa pitäisi olla jossain somessa?

Minua taas lähinnä kiinnostaa julkaista treenijuttuja somessa. En halua kyllästää vapaa-aikaani työllä. Naurettavaa persettä että somekin pitäs valjastaa vain työelämälähtöiseen brändäämiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.

Tottakai ensin katsotaan pätevyydet ja sitten vasta kutsutaan sopivat haastatteluun. Siellä haastattelussa pitäisi erottautua edukseen. Kaikki eivät osaa ja nykyään on valitettavasti myös päteviä pakkohakijoita.

Muistan aikanaan, kun koulussa oli samalla luokalla todella hyvä koodari, mutta hänen oli vaikea päästä töihin. Oli niin kömpelö suustaan, ettei osannut oikein puhua mitään. Kaikki ei vaan osaa ja kykene edustaa itseään haastattelussa, vaikka muuten voisivat olla aivan loistavia työssään.

Meillä on kans töissä yksi insinööri, joka ei meinannut saada töitä kieltämättä kummallisen sosiaalisen ulosantinsa vuoksi. Puhuu hitaasti. On hiljainen eikä katso silmiin. Hänestä saa aika yksinkertaisen kuvan ensikohtaamisella.

Mutta mitä vielä! Hän on äärimmäisen älykäs ja suunnittelee projekteja tehokkaammin, kuin kukaan toinen tässä firmassa. Lisäksi hän saa itselleen kaikkein vaativimmat projektit. 

Toisinsanoen, ulkonäkö ja olemuskin voi pettää. Ja pitäis muistaa, että kaikkien ei oikeesti tarvi osata brändätä. Ellei olla hakemassa myyjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haen myyjän työtä miksi pitäisi leikkiä johtajaa ? Ja vaikka käy näitä yleisiä haastattelu kysymyksiä läpi, näiltä tulee sitten jotain outoja kysymyksiä joilla ei ole mitään tekemistä koko työn kanssa. Niin kauan kuin rekrytoijat eivät pysy asiassa en pysy minäkään

Välillä ei tiedä mitä hakevat kysymyksillä. Ehkä joskus ihmiset vaan haluavat tehdä ahkerasti töitä ja saada siitä rahaa millä ostaa ruokaa elääkseen, kaikenmaailmaan "mitä teet 5 vuoden päästä" kysymykset on karseita. Vastaan etten tiedä, koska elän hetkellä.

Esimerkiksi: Keskityn täysillä elämään tässä hetkessä. Mutta viiden vuoden päästä toivon olevani onnellinen, terve ja tekemässä asioita jotka motivoivat ja haastavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Omasta kokemuksestani ihmiset, jotka vähättelevät itseänsä tai eivät valmistaudu millään tavalla haastatteluun ovat myös työyhteisössä heitä, jotka eivät ota vastuuta omasta virheistään vaan tavalla tai toisella syyttävät muita, tai vastaavasti he ovat hyvin muutosvastaisia. Jos tulee uusi tapa työskennellä tai uusi tapa kommunikoida, niin usein aina tulee älämölö siitä, miten vanha systeemi toimi ihan hyvin eikä tarvitse muuttaa. Jos ei sen vertaa kykene tekemään pientä taustatyötä työpaikasta johon hakee ja valmistautumaan, niin todennäköisesti se työpaikka ei ole sinua varten. PS. Ei ehkä kannata verrata 10-vuotta vanhoja työnhakukokemuksia nykyaikaan, kun ollaan ihan eri maailmassa.

Jaa, no miksi sitten firmoissa nimenomaan käytetään 20-50 vuotta vanhentuneita tekniikoita kun kouluissa opetetaan nykypäiväisiä? Itse ajattelin odotella, että firmat pääsevät minun tasol

Kukaan ei usko, tuota tarinaa 50-vuotta vanhentuneista tekniikoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina olen valmistautunut, penkomalla yrityksen nettisivut, talouden luvut ja mitä somessa sanotaan. 80% olen saanut paikat jos haastatteluun päässyt.

Niin juu sitten on tämä.. Jos et ole somessa, sinua ei ole olemassa. Jos et osaa brändätä itseäsi somessa, unohda koko juttu. 

Mä en halua olla somessa. Eikö se riitä, että teen työni kunnolla, miksi hitossa pitäisi olla jossain somessa?

Minua taas lähinnä kiinnostaa julkaista treenijuttuja somessa. En halua kyllästää vapaa-aikaani työllä. Naurettavaa persettä että somekin pitäs valjastaa vain työelämälähtöiseen brändäämiseen. 

Tuo somepelleily on aivan helvetin raskasta. Jo lounaalla istuminen työkavereiden kanssa on raskasat, sillä heillä on aina milloin mitäkin ongemlia. Ja sitten pitäisi somessa vielä jakaa omaa henkilökohtaista elämäänsä heidän ongelmaraatinsa käsiteltäväksi. Ei helvetti sentään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vähän kuin puolison etsiminen. Yksi riittää, mutta se on silti hankalaa. Panosta seuraavaksi ulkoiseen olemukseen, jos et ole sitä jo tehnyt. Vaatteet, hiukset, meikki, hampaat, hymy, normaalipaino jne."

Meillä insinööritoimistolla suhtaudutaan hyvin epäilevästi liian huoliteltuun olemukseen. Meistä aika moni, johtajia myöten, on stereotyyppisiä risupartoja (no ne pari naista ei ole), ja muutenkin hyväksymme sen, että ihmiset ovat aidosti erilaisia. Huoliteltu ulkoasu kun ei auta yhtään piirilevyn suunnittelussa tai ohjelmakoodin kirjoituksessa. Kokemukseni mukaan päin vastoin.

Jaa, tutkimusten mukaan kuitenkin esimerkiksi kodin siisteys korreloi suoraan mielenteveyteen. Se että risuparrat tuuttaavat ulos paskaa josta joku maksaa rahaa ei tarkoita sitä, että se olisi hyvä ratkaisu. Päin vastoin, se voi olla vaan yksi ongelma lisää.

Teknisillä aloilla farkut ja t-paita on asiantuntijan pukeutuminen. Myyjät voivat kulkea puvuissa, mutta kukaan ei ota vakavasti teknistä asiantuntijaa, joka tulee asiakkaalle puku päällä. Joissakin ulkomaisissa firmoissa on pukukoodi ja sitten kun sieltä tulee paikalle kaveri farkuissa tietää, että vihdoinkin ne lähetti asiantuntijan eikä myynihemmoa ja asiat alkavat sujua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.

Tottakai ensin katsotaan pätevyydet ja sitten vasta kutsutaan sopivat haastatteluun. Siellä haastattelussa pitäisi erottautua edukseen. Kaikki eivät osaa ja nykyään on valitettavasti myös päteviä pakkohakijoita.

Muistan aikanaan, kun koulussa oli samalla luokalla todella hyvä koodari, mutta hänen oli vaikea päästä töihin. Oli niin kömpelö suustaan, ettei osannut oikein puhua mitään. Kaikki ei vaan osaa ja kykene edustaa itseään haastattelussa, vaikka muuten voisivat olla aivan loistavia työssään.

 

Meillä on kans töissä

Tekkialalla tuo on ihan normaalia ja se tiedetään. Sitten on aloja joissa jokaisen on oltava ainakin keskiverron sosiaalinen.

Välillä kun käynyt haastattelussa, tullut tunne ettei ole hyväntahtoinen tutustuminen vaan ikäänkuin yritetään saada valheesta kiinni.. osaatko OIKEASTI tämän asian jonka kerroit hakemuksessa.. mikä SINUN piilotettu heikkoutesi on jne

Sellaisessa haastattelussa motivaatio tipahtaa nopeasti eikä viitsi vastailla kunnolla

Olo että ajattelevat minun kuitenkin huijaavan jotenkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Omasta kokemuksestani ihmiset, jotka vähättelevät itseänsä tai eivät valmistaudu millään tavalla haastatteluun ovat myös työyhteisössä heitä, jotka eivät ota vastuuta omasta virheistään vaan tavalla tai toisella syyttävät muita, tai vastaavasti he ovat hyvin muutosvastaisia. Jos tulee uusi tapa työskennellä tai uusi tapa kommunikoida, niin usein aina tulee älämölö siitä, miten vanha systeemi toimi ihan hyvin eikä tarvitse muuttaa. Jos ei sen vertaa kykene tekemään pientä taustatyötä työpaikasta johon hakee ja valmistautumaan, niin todennäköisesti se työpaikka ei ole sinua varten. PS. Ei ehkä kannata verrata 10-vuotta vanhoja työnhakukokemuksia nykyaikaan, kun ollaan ihan eri maailmassa.

Jaa, no miksi sitten firmoissa nimenomaan käytetään 20-50 vuotta vanhentuneita tekniikoita kun kouluissa opetetaan nykypäiväisiä? Itse ajatt

Paitsi että se on totta. Kuka tahansa joka käyttää työssään ohjelmistoja tietää, että ohjelmistot ja laitteistot mitä yrityksissä käytetään ovat kehitetty kymmeniä vuosia sitten. Käsityöyrityksissä vielä vanhempia. Suomessa ei ole alallani yhtäkään yritystä, joka käyttäisi nykyaikaisia ohjelmistoja.

Vierailija kirjoitti:

Välillä kun käynyt haastattelussa, tullut tunne ettei ole hyväntahtoinen tutustuminen vaan ikäänkuin yritetään saada valheesta kiinni.. osaatko OIKEASTI tämän asian jonka kerroit hakemuksessa.. mikä SINUN piilotettu heikkoutesi on jne

Sellaisessa haastattelussa motivaatio tipahtaa nopeasti eikä viitsi vastailla kunnolla

Olo että ajattelevat minun kuitenkin huijaavan jotenkin

Tuollainen firma on muutenkin kuin hyppäisi käärmeammeeseen uiskentelemaan. Jos jo rekryssä on epäluottamuksen ja negatiivisuuden ilmapiiri niin hippulat vinkuen karkuun. On aivan sama vaikka olisit itse aurinkokuningas, tuollaiset kyräilijät ja ongelmatapaukset saavat sinut näyttämään paskakasalta.