Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Esikoulussa joudutaan harjoittelemaan yhä enemmän arjen perustaitoja"
https://www.ts.fi/lukijoilta/6764724
Kiintoisa mielipide varhaiskasvatuksen opettajalta.
"Vuosi vuodelta on enemmän niitä lapsia, joiden vanhempia pitää opastaa ja ohjata aivan kaikessa; lapsen vaatettamisessa ja ikätasoisten rajojen asettamisessa. On lapsia, jotka eivät jaksa kuunnella kuvakirjojen lukemista, jotka eivät osaa kääntää itse kuvakirjan sivuja. Jotkut ovat ensimmäistä kertaa luistimilla eskarissa tai uimassa eskarin uimakoulussa. Pöytätapoja ei ole, lapset eivät tiedä, mikä ruoka syödään haarukalla ja veitsellä, mikä lusikalla.
Eskarin aikuisia nimitellään ja heille haistatellaan, lapset pelaavat liikaa laitteilla, katsovat kaikkea mahdollista kakkaa Youtubesta, ikärajoja ei noudateta"
"Työolosuhteet työturvallisuuden kannalta ovat muuttuneet. Viimeisten viiden vuoden aikana minua ja työkavereitani on lyöty, potkittu, raavittu, syljetty, HaiPro-ilmoituksen tekeminen lasten väkivaltaisen käytöksen takia työntekijää kohtaan on jokaviikkoista."
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Meillä eskarissa on tuttua esimerkiksi kuvio, jossa lapsi tuodaan koko ajan myöhässä paikalle. On sanottu miljoona kertaa, että toiminta alkaa tasan klo 8.30. Retkelle lähdetään tasan klo 8.30. Ja vanhemmat selittävät vakavissaan, että kun lapsi ei HALUNNUT nousta aikaisemmin, siksi olemme taas myöhässä. Retkillekin on tuotu lapsi autolla perässä, kun ei ole saatu 6 -vuotiasta ylös sängystä. Lisäksi on ollut useita lapsia, joille vanhemmat ovat antaneet KARKKIA mukaan eskariin ja lapsi käy salaa syömässä sitä naulakolla. Otin vanhemmat puhutteluun ja myönsivät kaiken.
En edes tiedä miten tämä kaikki on mahdollista, mutta tätä tämä on.
Esikouluope
Yhdessä isossa yrityksessä oli aamuliukuma klo 8-9. Yksi työntekijä tuli aina vasta klo 10. Valitteli joskus liian aikaisia aamuja. Oli toimitusjohtaja. Firmaa pyöritti hyvin eikä nipottanut turhista. Edellytti työltä todellisia tuloksia, ei kytännyt kellonaikoja. Hyvä ilmapiiri, sitoutuneet työntekijät, oltiin halukkaita kiireessä joustamaan. Jossain riittää, että takalisto leviää tuolissa klo 8-16. Tulokset sivuseikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin varmistin omien lasteni tullessa eskari-ikään, että arjen perustaidot sujuvat!
Eskarilaisen PITÄÄ osata
-syödä veitsellä ja haarukalla, kuuluu länsimaisiin tapoihin
-kirjoittaa oma nimensä oikein
-tervehtiä ja kiittää
-pyyhkiä pyllynsä vessassa
-kuunnella satuja edes jotenkuten rauhallisesti ja kiinnostuakin niistä: niiden parissa istumiseen ja kuuntelemiseen on totutettu jo taaperosta
-jonottaa ilman sähläämistä
-olla lyömättä (ehkä äärimmäisen provosoivassa tilanteessa ymmärrän senikäisellä toisen lyömisen)
-perusmatikka: laskeminen ainakin 10:een, 2 omenaan lisätään 2 jne.
Mahtavaa! Voisit kirjoittaa viskarilaisten vanhemmille oppaan: mitä vanhemman tulee opettaa lapsille ennen eskaria ja koulua.&nb
No höpön pöpön. Tottakai me nämä asiat opetamme, mutta kasvatusvastuu kuuluu aina ja ensisijaisesti KOTIIN. Nämä ovat elämän perustaitoja, jotka vanhemmat siirtävät lapsilleen. Jos ei vanhempi pysty tähän, hänelle voidaan tarjota esimerkiksi lastensuojelusta tukea.
Vakassa kasvatetaan ja opetetaan RYHMÄÄ. Yksilölle ei aikaa valitettavasti juuri jää. Siellä odotetaan, että ne perustaidot on jo kotona tietenkin harjoiteltu ja/tai että niitä harjoitellaan samanaikaisesti kotona ja päiväkodissa. Ei eletään siellä kotona kuin säännöttömässä pellossa.
Jos taidot ovat hukassa, voimme nostaa tuen tasoa esimerkiksi erityiselle tuelle ja erityisopettaja tulee opettamaan lasta. Tai avustaja vessaan ja ruokailuun. Tämä on hirveää resurssien tuhlausta kuitenkin, jos nämä taidot voitaisiin oppia kotona.
Vierailija kirjoitti:
Saksilla leikkaamisen taidosta: 2000-luvun alussa lapseni päiväkodissa harjoiteltiin tuota taitoa ja lapset saivat todistukseksi "saksien ajokortin". Sitä ei tarvinnut opettaa kotona.
Myös saksien käytön opettaminen ja tietenkin mahdollistaminen taidon käyttöön ja lisäoppimiseen eli loputtomaan kuvalehtien silppuamiseen, on vanhempien perustehtäviä. Miten tuon voi edes kotona välttää. Normaali ipana on innoissaan ja tohkeissaan saksiensa kanssa leikkailemassa muutakin kuin mitä on sopivaa leikellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eskarissa uimaan?
Kun olin pieni, ekan kerran käytiin koulun kanssa uimassa joskus 4-5 luokalla.
Enkä kyllä muista että tuon ikäisenä olisin luisteluakaan harrastanut, kun ei ollut luistimia. Tossulätkää pelattiin.
M42
Mietipä kun näitä paremmintietäjiä on jossain lasussa, jotka arvioivat modernia elämää joidenkin 50 vuotta vanhojen normien tai maalaiskylien arvojen perusteella.
Maalaiskylissä ei ole koskaan ollut uimahalleja (no joo, on pari poikkeusta), joten tuskin maalla kasvanut varhaiskasvattaja ihmettelee sitä, että perhe ei ole käynyt uimahallissa. Maalla ei ole jäähallejakaan, joten luisteluakaan tuskin edellytetään. Sen sijaan maalla on laskettelurinteitä: miksi lapsilta ei vaadita laskettelutaitoja tai vaikka ratsastuksen osaamista?
Uimataito on hengissä selviämisen kannalta oleellinen taito ihan kaikille.
Ihminen kun ei sitä luonnostaan osaa toisin kuin eläimet.
Ja mitä tekemistä lapsen asuinpaikalla on yhtään minkään kanssa!? Tuskin se aikuisena samassa paikassa asuu ja vanhemmat ei sitä päätä. Siksi vanhemmilta pitäisi lailla poistaa oikeus päättää lapselle opetettavista asioista.
Ehkä se uimataidoton haluaa aikuisena purjeveneen, putoaa kyydistä ja hukkuu. Pelastusliivit on kaupassa eikä päällä.
Eri tapoja jättää lapsi päiväkotiin: ----> kentältä kuultua eri anonyymeistä päiväkotiyksiköistä
A) Vanhempi sanoo heippa ja lapsi menee leikkimään.
B) Lapsi itkeskelee, ei halua että vanhempi lähtee. Vanhempi ei ruoki lapsen ikävöintiä vaan osoittaa että luottaa päiväkodin työntekijöihin ja rauhalllisesti sanoo lapselle heipat ja poistuu. Lapsi yleensä rauhoituu leikkimään kun vanhempi poistuu ja aamuiset lähtöitkut pikkuhiljaa jäävät eli ennen pitkää tilanne normalisoituu luontevaksi (kohta A).
C)Lapsi oppii että vanhempi odottaa draamaattista itkua koska vanhempi jää roikkumaan lähtötilanteessa ja joku vanhempi saattaa tulla jopa pitkiksi ajoiksi pk:n leikkitilaan notkumaan sylitellen lasta (kulta mun tarvii lähtee kohta pusi pusi kulta kohta ihan kohta mun täytyy lähteä oikeasti) jolloin aiemmin rauhallinen lapsi alkaakin itkeä. Hoitajilla jää kiusallinen tehtävä mahdollisimman kohteliaasti kehottaa vanhempaa nyt vaan laskemaan lapsi sylistään leikkitilaan ja poistumaan .
Mennessään vanhempi kehottaa: soittakaa minut heti hakemaan jos lapsi itkee täällä perääni.
Kun vanhempi poistuu lapsi rauhoittuu ja leikkii ikätovereidensa kanssa ihan ilman mitään hätää.
D) Vanhempi alkaa lastaan tuotaessa antaa ohjeita ja tarkkoja neuvoja hoitajalle/opettajalle kuinka hänen lastaan tulee pk-päivän aikana hoitaa ja kohdella. Ohjeistus saattaa kestää jopa puoli tuntia muut lapset siinä jaloissa, ei haittaa koska tärkeää asiaa riittää ja vanhempi näkee vain oman lapsensa tarpeineen. Ohjeistus saattaa sisältää epäileviä moitteita ja myös lopuksi (kaikkien aikana) huolestuneella äänellä toivotuksen : pidättehän lapsemme turvassa ja hyvin hoidettuna! Nyt hoitaja joutuu lapsen lisäksi rauhoittelemaan myös vanhempaa: kaikki hyvin kyllä pärjätään.
Huom! Mikään laki ei estä hoitamasta omaa lastaan itse kotona, Päiväkotiin ei ole pakko viedä lastaan mikäli epäilee että oman lapsen on parempi olla omassa kodissaan oman vanhemman hoivassa kuin päiväkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olettaako vanhemmat siis ettei heidän tarvitse opettaa mitään?
" Siis eiks teidän pitäis olla niitä varhaiskasvatuksen ammattilaisia, kai te nyt yhden lapsen kuivaksi osaatte opettaa "
(5-vuotiaan vaippasankarin huoltaja)
-Kotihoidossa opitaan nuo taidot hienosti.
Näinpä, ammattikasvattajat sälyttävät omat epäonnistumisensa muiden niskaan.
Sehän koko vakan alkuperäinen ajatus oli, että ne lapset, jotka tarvivat ohjausta ja tukea jossain, saavat sitä vakassa. Muutenhan olisi voitu säilyttää pelkkä päivähoito.
Vakalaisia tämä tieto ei ole ilmeisesti tavoittanut.
- Kerro tuo sellaisen päiväkotiyksikön johtajalle missä 21 lasta jätetään "väliaikaisesti" vaikkapa harkkarin ja hoitajan vastuulle kun ope menee palaveriin..? Kuulemma tuollaistakin on tapahtunut, mutta tokko pitää paikkaansa ettei sijaisia muka tilata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi näkökulma keskusteluun: Vanhempien keinottomuus ei aina välttämättä ole pelkkää laiskuutta ja saamattomuutta (sitäkin on kyllä paljon liikkeellä), vaan se voi olla todellista osaamattomuutta. Ei välttämättä tiedetä eikä hahmoteta, mitä normaaliin ikätasoiseen kasvatukseen kuuluu. Uskon, että tämä on nykyään paljon yleisempää kuin ennen.
Miksikö? Jos mennään ajassa vaikka pari-kolmekymmentä vuotta taaksepäin, suvut olivat isompia ja sukulaisten kanssa oltiin enemmän tekemisissä. Vaikka perheissä tuolloinkin usein oli se pari pienellä ikäerolla olevaa lasta, sukulaisia oli paljon enemmän ympärillä koska aiemmat ikäpolvet olivat isompia, ja siten oli myös enemmän eri ikäisiä sukulaislapsia. Nykyään lapsilla ei välttämättä ole esim. serkkuja, ja nykyajan vanhemmillakaan niitä ei välttämättä ole montaa ollut tai niitä on nähty harvoin. Aikuisiällä ei kovinkaan usein käydä missään sukutapaamisissa ja jos käydään, niissäkään ei välttämättä näe lapsia. (Esim. häät ovat usein lapsettomia ja hautajaisiinkaan ei moni ota välttämättä lapsia mukaan). Myöskin ennen oli tavallista palkata pikkurahalla teinejä vahtimaan naapureiden tai sukulaisten lapsia, nykyään se on harvinaisempaa. Kaveriporukat näkevät yleensä toisiaan useimmiten ilman lapsia, ellei sitten satu olemaan suht saman ikäisiä lapsia joiden kanssa voi joskus viettää yhdessä perheaikaa.
Entisaikoina suurin osa ihmisistä oli ennen oman lapsen saamista joskus hoitanut lasta, tai vähintäänkin nähnyt lähipiirin pikkulapsia ja ollut heidän kanssaan jossain tekemisissä. Nykyään on ihan tavallista osalle, että oma lapsi on ensimmäinen lapsi jota koskaan pitää sylissä. Ja koska monet lapset menevät päivähoitoon kovin pieninä, eivätkä vanhemmat näe mitä siellä tapahtuu, eivät he välttämättä ole tekemisissä muiden perheiden kanssa eikä siten tule vertailukohtaa, mikä on tavallista missäkin iässä.
Mitä tälle asialle voisi tehdä? Mielestäni pitäisi tiedostaa, että tällaista osaamattomuutta on nykyään enemmän, ja neuvolatoimintaan pitäisi panostaa niin, että neuvolasta saisi enemmän neuvoja kasvatukseen. Pienen vauvan juttuihin esim. kiinteiden aloittamiseen sieltä saa hyvät neuvot, mutta aika vähän siellä on ainakaan omien lasten kohdalla sivuttu kasvatusasioita tai esim. ruutuaikaa. Ensimmäisen lapsen vanhemmille voisi olla näistä jotain luentoja sopivissa ikävaiheissa ja niille, joille katsotaan olevan tarvetta niin jopa kursseja. Jotain tämä tietysti maksaisi, mutta uskon että olisi hyvä sijoitus. Auttaisi varmasti myös maahanmuuttajia, joiden kulttuurissa kovin eri asioita voidaan pitää tärkeinä kuin meillä.
Myöskin päiväkodin vanhempainiltoja voisi hyödyntää tällaiseen tiedon ja neuvojen jakamiseen. Olisi ainakin paljon järkevämpää kuin ne vanhempien ryhmäytymisjutut ja muut vastaavat mitä joissakin paikoissa harrastetaan.
Se kuriton kasvatus, ei saa kieltää mitään jos lapsi ei halua, saavat mellastaa mielensä mukaan, heitellä ruokaakin lattialle ja se on vaan hauskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kuriton kasvatus, ei saa kieltää mitään jos lapsi ei halua, saavat mellastaa mielensä mukaan, heitellä ruokaakin lattialle ja se on vaan hauskaa.
Siinä sitä on laadukkaalle varhaiskasvatukselle pala purtavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Aiempi eskariope vielä jatkaa:
Täälläkin on näköjään näitä kasvatuksen meille ulkoistaneita vanhempia, jotka syyttävät päiväkotia. Ei, kasvatus ei ole meidän vastuullamme vaan vanhempien. Me teemme parhaamme siinä pienessä ajassa, joka meillä on käytettävissä per lapsi. Työaikani on 7 h 39 min. Tästä pois palaverit esimerkiksi psykologien, toimintaterapeuttien, puheterapeuttien ja terveydenhuollon kanssa (tuen tarpeita on VALTAVASTI), palaverit vanhempien kanssa, suunnitteluaika (ei, eskaria ei voi vetää jotenkin vaan lonkalta, se on suunniteltava ryhmän tarpeisiin ja tasolle sopivaksi), materiaalien valmistelu ja hankinta eri toimintoihin, kahvitauko, talon palaveri, erilaiset koulutukset (esimerkiksi matemaattisten taitojen opettaminen, kielikylpy, tuen uudistuksen käytäntöönpano, jnejnejne). Aikaa per lapsi on muutama minuutti päivässä.
Kasvatus on siis ryhmäkasvatusta- ja opetusta, aivan kuten koulunkin puolella. Vanhe
Kuulostaa ajan haaskaukselta. Kasvatuksesta vastaavien on syytä jalkautua kasvatettavien pariin. Kerran kuussa kun suunnittelee ja kokoustaa, saa tolkullinen porukka valmista. Voisi melkein luulla, että pakoilette lasten kohtaamista.
Mitä hyötyä noista hienouksista on, jos lapsille ei jää aikaa kuin muutama minuutti päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sain ensimmäiset luistimet neljännellä luokalla.
Itse oli 3 vuotiaan ensimmäisen kerran luistimilla liikenteessä. Elettiin 80 - lukua
Vierailija kirjoitti:
Meillä eskarissa on tuttua esimerkiksi kuvio, jossa lapsi tuodaan koko ajan myöhässä paikalle. On sanottu miljoona kertaa, että toiminta alkaa tasan klo 8.30. Retkelle lähdetään tasan klo 8.30. Ja vanhemmat selittävät vakavissaan, että kun lapsi ei HALUNNUT nousta aikaisemmin, siksi olemme taas myöhässä. Retkillekin on tuotu lapsi autolla perässä, kun ei ole saatu 6 -vuotiasta ylös sängystä. Lisäksi on ollut useita lapsia, joille vanhemmat ovat antaneet KARKKIA mukaan eskariin ja lapsi käy salaa syömässä sitä naulakolla. Otin vanhemmat puhutteluun ja myönsivät kaiken.
En edes tiedä miten tämä kaikki on mahdollista, mutta tätä tämä on.
Esikouluope
Kaveri ei saanut kolmevuotiastaan nukkumaan illalla, syyksi sanoi ettei lapsi halua mennä nukkumaan. Nykyään kolmekymppinen ei näköjään pärjää kolmevuotiaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei osaa kääntää sivuja ? Oikeasti ?
Minun eräät sukulaislapset eivät osanneet lukea oikeaa kirjaa ja yrittivät zoomata sitä, kuin tablettia.
🤣🤣🤣😂😅
Päiväkodit vaatii subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista ja lisäksi vanhempia vaaditaan enemmän opettamaan perustaitoja lapselle ennen päiväkotiin tuomista.
Syynä tähän on raha. Molemmilla haetaan säästöjä jo ennestään kurimuksessa olevasta varhaiskasvatuksesta. Lapsen etu on vaan keppihevonen.
Money, money, money, lauloi Abba.
Paljonko on vieras_kielisiä näistä lapsista jotka eivät osaa kääntää kirjan sivua tai eivät osaa uida?
Monikulttuurihan on rikkaus, vai? Kyllä minä ihan mummina pidin huolen, että lapsenlapsilla oli pienenä kirjat, piirrustusvälineet, vesivärit ym. Vein luistelemaan ja uimaan. Jalkapalloa pelattiin ja opeteltiin pyöräilemään.
Käytiin hotellilomat kotimaassa ja Ruotsin risteilyt. Korkeasaari ja Särkänniemi. Enemmänkin olisin antanut, vaan talous ei mahdollistanut koska jouduin pois palkkatyöstä. Nyt ovat jo teinejä. Useimmiten taitaa olla laiskuus syynä. Kyllä lapsiin kannattaa panostaa, miksi sitten on hankittua lapsia jos ei jaksa????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä eskarissa on tuttua esimerkiksi kuvio, jossa lapsi tuodaan koko ajan myöhässä paikalle. On sanottu miljoona kertaa, että toiminta alkaa tasan klo 8.30. Retkelle lähdetään tasan klo 8.30. Ja vanhemmat selittävät vakavissaan, että kun lapsi ei HALUNNUT nousta aikaisemmin, siksi olemme taas myöhässä. Retkillekin on tuotu lapsi autolla perässä, kun ei ole saatu 6 -vuotiasta ylös sängystä. Lisäksi on ollut useita lapsia, joille vanhemmat ovat antaneet KARKKIA mukaan eskariin ja lapsi käy salaa syömässä sitä naulakolla. Otin vanhemmat puhutteluun ja myönsivät kaiken.
En edes tiedä miten tämä kaikki on mahdollista, mutta tätä tämä on.
Esikouluope
Kaveri ei saanut kolmevuotiastaan nukkumaan illalla, syyksi sanoi ettei lapsi halua mennä nukkumaan. Nykyään kolmekymppinen ei näköjään pärjää kolmevuotiaalle.
Entisaikaan lapset saatiin iltaisin pysymään hiljaa sängyssään esim. luunapilla tai pienellä nipistyksellä, mutta nykyään ei saa käyttää sellaisia keinoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä eskarissa on tuttua esimerkiksi kuvio, jossa lapsi tuodaan koko ajan myöhässä paikalle. On sanottu miljoona kertaa, että toiminta alkaa tasan klo 8.30. Retkelle lähdetään tasan klo 8.30. Ja vanhemmat selittävät vakavissaan, että kun lapsi ei HALUNNUT nousta aikaisemmin, siksi olemme taas myöhässä. Retkillekin on tuotu lapsi autolla perässä, kun ei ole saatu 6 -vuotiasta ylös sängystä. Lisäksi on ollut useita lapsia, joille vanhemmat ovat antaneet KARKKIA mukaan eskariin ja lapsi käy salaa syömässä sitä naulakolla. Otin vanhemmat puhutteluun ja myönsivät kaiken.
En edes tiedä miten tämä kaikki on mahdollista, mutta tätä tämä on.
Esikouluope
Kaveri ei saanut kolmevuotiastaan nukkumaan illalla, syyksi sanoi ettei lapsi halua mennä nukkumaan. Nykyään kolmekymppinen ei näköjään pärjää kolmev
Entisaikaan lapset saatiin iltaisin pysymään hiljaa sängyssään esim. luunapilla tai pienellä nipistyksellä, mutta nykyään ei saa käyttää sellaisia keinoja.
No ehkä jossain on sellaisia keinoja käytetty, muttei ainakaan minulle niin tehty. Vanhempia uskottiin ennen paremmin, kun eivät yrittäneet olla kolmevuotiaansa kavereita. Ei se mitään väkivaltaa välttämättä vaatinut.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä te puolustelette tätä ulostuloa ja syytätte vielä varhaiskasvatusta asiasta. Jos 6 vuotias ei osaa erottaa haarukkaa ja lusikkaa tai sitä mitä niillä syödään, niin se on kyllä täysin kodin vika. Samoin tuo lukeminen. Se, että 6 vuotias ei ole vielä uinut koskaan, niin on laiskuutta. Yksi hengen kannalta tärkeimpiä taitoja. Laiskoja vanhempia, jotka ovat itsekin kiinni koneissa. Ja miten rumasti te ylipäätään puhutte... He ovat aidosti huolissaan meidän lapsista ja te haukutte niitä "lapsenpiioiksi." Uimahallin puute ei ole selitys. Rantoja on olemassa.
Oma ekaluokkalaisenikaan ei osaa uida. On kyllä käynyt uimakouluissa (monikossa) ja silloin tällöin "uimassa" perheen kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Mitä väliä sillä on, mitä esikoulussa opetellaan? Opetellaan jotain, niin opitaan opettelu, eikös se ole koko homman punainen viiva? Jo 90 luvun lapsista piti tulla videopelien myötä joitan kammottavaa, no ei tullu. Eikä tule muuta kuin aivan normaalia sakkai näistä nykyisistäkään lapsista. Se on vähän kuin metsän kasvattaminen, teki mitä tahansa sille taimikolle, niin 30 vuoden päästä siinä on metsä.