Lue keskustelun säännöt.
Yritin puhua lapsuuden traumastani ja hoitaja tokaisi
17.09.2025 |
Että "Et sinä voi loputtomiin sen taakse piiloutua". Traumana siis sisaruksen kuolema. Tuntui aika kylmäkiskoiselta tokaisulta ja ymmärtämättömyydeltä siitä miten paljon lapsuuden traumat voi vaikuttaa psyykkiseen kehitykseen. Oli varmaan myöskin haluttomuutta auttaa siinä asiassa. Pahoitin mieleni.
Kommentit (1040)
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksi "vuoden äiti" kuulostaa omalta äidiltäni. Ihan sama mitä muuta ympärillä tapahtuu tai ei tapahdu, kaikki on kunnossa, kun 1. Kannan koulusta kotiin yli ysin keskiarvon todistuksia 2. En ole päihdeaddikti.
Nyt kävi kipeästi. Ikävä jos loukkasin teitä joiden suurin meriitti on trauma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nähnyt kertaakaan ap:n kirjoittavan sanaa julkinen.
Julkisella puolella on kyllä intressi saada pidettyä ihmiset veronmaksajina, eikä huono hoitotapa ole mitenkään sen puolusteltavaa julkisella kuin yksityisellä.
Eiköhän se perusoletus ole suomessa, että julkisesta kyse, ellei erikseen mainita että yksityinen
Yksityiselle kai ylensä pääsee, kunhan vaan on pätäkkää. Oli sitten oikeaa aihetta tai ei. Tuskin sitä vastaan kenelläkään mitään sen suurempaa on
Työterveydessä voi myös olla psyk sh.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi sinulla on jotain sitä vastaan, että julkisella hoidetaan sairaita? Sellaiset palvelut kuitenkin on rakennettu.
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksi "vuoden äiti" kuulostaa omalta äidiltäni. Ihan sama mitä muuta ympärillä tapahtuu tai ei tapahdu, kaikki on kunnossa, kun 1. Kannan koulusta kotiin yli ysin keskiarvon todistuksia 2. En ole päihdeaddikti.
Omilta lapsiltasi et toivo älykkyyttä etkä koulujen käymistä, et työuran löytymistä etkä raittiutta? Vaan perheen perinteen mukaan psyykkisessä hoidossa olemista kelan avustukselka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksi "vuoden äiti" kuulostaa omalta äidiltäni. Ihan sama mitä muuta ympärillä tapahtuu tai ei tapahdu, kaikki on kunnossa, kun 1. Kannan koulusta kotiin yli ysin keskiarvon todistuksia 2. En ole päihdeaddikti.
Nyt kävi kipeästi. Ikävä jos loukkasin teitä joiden suurin meriitti on trauma.
Et loukannut. Kunhan totesin, että tutulta kuulostaa. Minä olen täällä kaukana sinusta, ei ole mitään, millä voisit satuttaa minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksi "vuoden äiti" kuulostaa omalta äidiltäni. Ihan sama mitä muuta ympärillä tapahtuu tai ei tapahdu, kaikki on kunnossa, kun 1. Kannan koulusta kotiin yli ysin keskiarvon todistuksia 2. En ole päihdeaddikti.
Omilta lapsiltasi et toivo älykkyyttä etkä koulujen käymistä, et työuran löytymistä etkä raittiutta? Vaan perheen perinteen mukaan psyykkisessä hoidossa olemista kelan avustukselka?
Mitä muuta sinä toivot lapsiltasi? Mitä muuta olet antanut kuin katon, ruoan, vaatteet ja koulutuksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mielenkiintoista, että onkohan taito trauman käsittelyyn kovinkin sisäsyntyistä? Siitähän pääsee yli kun osaa hyväksyä asian ja elää asian kanssa ja menee eteenpäin. Ei kaikki välttämättä tarvi keskusteluapua, vaan jotenkin järkeilevät asiat itsekseen ajan kanssa. Ehkä ympäristö ja kasvatuskin auttavat asiaa, mutta käsittely tapahtuu kaikilla sisäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä jotka ovat lapsena menettäneet vanhempansa ja väittävät että ovat selvinneet siitä huolimatta hyvin, mutta silti tuovat tätä vanhempiensa kuolemaa ja sitä miten hyvin siitä on sitten selvitty esille tällaisissa keskusteluissa eivät taida oikeasti olla ihan niin sinut asian kanssa kuin kertovat.
Pitää vaan päästä kertomaan miten sitä ollaan selvitty. Motiivia voi tosin vain arvailla. Ei luulisi ihmisellä olevan ilman mitään syytä halua kehua sillä miten on selvinnyt.
Miksi motiivia pitää arvailla ? Toiset ihmiset haluavat elää OMAA elämää ei märehtiä vaan ELÄÄ. Ovat huomanneet että kuolema voi tulla milloin vain
Sehän se on hienoa omaa elämää, kun ei muuta tekemistä keksi, kuin tulla johonkin traumatisoituneiden ketjuun itseään kiusaamaan, kun "joutuu" kuuntelemaan heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiintoista, että onkohan taito trauman käsittelyyn kovinkin sisäsyntyistä? Siitähän pääsee yli kun osaa hyväksyä asian ja elää asian kanssa ja menee eteenpäin. Ei kaikki välttämättä tarvi keskusteluapua, vaan jotenkin järkeilevät asiat itsekseen ajan kanssa. Ehkä ympäristö ja kasvatuskin auttavat asiaa, mutta käsittely tapahtuu kaikilla sisäisesti.
No ehkäpä trauman käsittely "hyväksymällä se vaan nappia painamalla" on taito joka onnistuu ihan jokaiselta, MIKÄLI määrittelee traumaksi ihan minkä tahansa vaikeuden, vaikkei tästä olisi kehittynyt TRAUMAA.
Ihan mielenkiinnosta, että onkohan tuo taito ottaa termeistä ja käsitteistä selvää, kovinkin sisäsyntyistä? Ne käsitteethän tulee selväksi kun googlaa niistä tietoa, että mitä ne on.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiintoista, että onkohan taito trauman käsittelyyn kovinkin sisäsyntyistä? Siitähän pääsee yli kun osaa hyväksyä asian ja elää asian kanssa ja menee eteenpäin. Ei kaikki välttämättä tarvi keskusteluapua, vaan jotenkin järkeilevät asiat itsekseen ajan kanssa. Ehkä ympäristö ja kasvatuskin auttavat asiaa, mutta käsittely tapahtuu kaikilla sisäisesti.
Kaikki eivät ensinnäkään koe niistä traumoja, eivät koe traumaattisia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksityiselle kai ylensä pääsee, kunhan vaan on pätäkkää. Oli sitten oikeaa aihetta tai ei. Tuskin sitä vastaan kenelläkään mitään sen suurempaa on
Työterveydessä voi myös olla psyk sh.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi sinulla on jotain sitä vastaan, että julkisella hoidetaan sairaita? Sellaiset palvelut kuitenkin on rakennettu.
No sitähän tässä puhutaan, että mikä on sairaan raja. Tollaset tyttöjen länkytyskerhot vois kyllä hoitaa ihan omilla rahoilla. Yhteiskunnan tulis hoitaa vain akuutit tilanteet
Ihan neurologiselta kannalta tarkasteltuna autistit ja ADHDt traumatisoituvat helpommin ja se jää päälle helpommin. Ei ole millään muodolla ihmisen oma vika, että on saanut syntymässä sellaisen hermoston. Lisäksi ainakin toinen vanhempi on nepsy, mikä sekin altistaa traumalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksi "vuoden äiti" kuulostaa omalta äidiltäni. Ihan sama mitä muuta ympärillä tapahtuu tai ei tapahdu, kaikki on kunnossa, kun 1. Kannan koulusta kotiin yli ysin keskiarvon todistuksia 2. En ole päihdeaddikti.
Omilta lapsiltasi et toivo älykkyyttä etkä koulujen käymistä, et työuran löytymistä etkä raittiutta? Vaan perheen perinteen mukaan psyykkisessä hoidossa olemista kelan avustukselka?
Mitä muuta sinä toivot lapsiltasi? Mitä muuta olet antanut kuin katon, ruoan, vaatteet ja koulutuksen?
Näkee että on terapeutilla istuttu. Eipä luulisi mun perheasiat täällä kiinnostavan.
Minua säälittää tuo ihminen joka luettelee lastensa titteleitä ja raittiuksia ja ulkoisia asioita, tajuamatta olenkaan miten typerän ja reppanan kuvan on itsestään antanut louskuttamalla tietämättömyyttään kuin rakkikoira.
Hänelle on koitettu selittää asioita, mutta ne eivät mene hänen kalloonsa, ei mitenkään.
Louskutus vaan jatkuu ja menee ihan koomiseksi ja ironiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksityiselle kai ylensä pääsee, kunhan vaan on pätäkkää. Oli sitten oikeaa aihetta tai ei. Tuskin sitä vastaan kenelläkään mitään sen suurempaa on
Työterveydessä voi myös olla psyk sh.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi sinulla on jotain sitä vastaan, että julkisella hoidetaan sairaita? Sellaiset palvelut kuitenkin on rakennettu.
No sitähän tässä puhutaan, että mikä on sairaan raja. Tollaset tyttöjen länkytyskerhot vois kyllä hoitaa ihan omilla rahoilla. Yhteiskunnan tulis hoitaa vain akuutit tilanteet
Ootpa tyhmä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitähän tässä puhutaan, että mikä on sairaan raja. Tollaset tyttöjen länkytyskerhot vois kyllä hoitaa ihan omilla rahoilla. Yhteiskunnan tulis hoitaa vain akuutit tilanteet
Ootpa tyhmä ihminen.
Kuinka niin? Ai koska mun mielestä ei oo järkevää yhteiskunnan resurssien käyttöä tarjota psykoterapiaa kenties vuosiks jokaiselle jolla on ikäviä muistoja lapsuudesta.
Miksei sitä voi maksaa itse, jos kokee asian niin tärkeäksi
Vierailija kirjoitti:
Outo hoitaja, jos ajattelee, että aika poistaa traumat.
Asiahan ei ole noin.
ei ne poistu eikä niitä varsinkaan kukaan muu poista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiintoista, että onkohan taito trauman käsittelyyn kovinkin sisäsyntyistä? Siitähän pääsee yli kun osaa hyväksyä asian ja elää asian kanssa ja menee eteenpäin. Ei kaikki välttämättä tarvi keskusteluapua, vaan jotenkin järkeilevät asiat itsekseen ajan kanssa. Ehkä ympäristö ja kasvatuskin auttavat asiaa, mutta käsittely tapahtuu kaikilla sisäisesti.
No ehkäpä trauman käsittely "hyväksymällä se vaan nappia painamalla" on taito joka onnistuu ihan jokaiselta, MIKÄLI määrittelee traumaksi ihan minkä tahansa vaikeuden, vaikkei tästä olisi kehittynyt TRAUMAA.
Ihan mielenkiinnosta, että onkohan tuo taito ottaa termeistä ja käsitteistä selvää, kovinkin sisäsyntyistä? Ne käsitteethän tulee selväksi kun googlaa niistä tietoa, että mitä ne on.
Mutta kuitenkin jotkut selviävät niistä paremmin tai nopeammin kuin toiset.
Wöö en kykene käsittelemään omia traumojani ja haavojani, enkä uskalla keskustella niistä, tai ylpeänä kehtaa alentua halveksimiini terapioihin, joten tulen tänne fiksumpien ihmisten ketjuun ja koitan kaikin voimin, vaikka väkisin saada muutkin sulkemaan suunsa.
Minulta on pois, jos muut puhuvat ongelmistaan. Minä et kestä sitä, että muut ei toimi minun tavoin ja lakaise ongelmia maton alle mätänemään ja myrkyttämään kaikkea ympärilläni.
Äyh äyh äyh!
Wöö, minä joudun kuuntelemaan teitä tässä nyt, wööö. Itse avasin tämän ketjun ja aloin louskuttaa suutani, nyt teidän pitää nöyrtyä. Minä en itse voi lopettaa louskutusta, enkä poistua ketjusta. Wöö kärsin kun te puhutte. Wööö.
Vierailija kirjoitti:
Minua säälittää tuo ihminen joka luettelee lastensa titteleitä ja raittiuksia ja ulkoisia asioita, tajuamatta olenkaan miten typerän ja reppanan kuvan on itsestään antanut louskuttamalla tietämättömyyttään kuin rakkikoira.
Hänelle on koitettu selittää asioita, mutta ne eivät mene hänen kalloonsa, ei mitenkään.
Louskutus vaan jatkuu ja menee ihan koomiseksi ja ironiseksi.
Hei, täällä on monta kirjoittajaa. Olen tuo rakkikoira mutta enemmän muut on kirjoitelleet arvostelevia kommentreja.
Antaaksi, tuo yksi "trauma" pilkkasi minua niin pahasti että tuli vastattua.
Olettehan tekin kaikki koulutettuja asiantuntijatehtävissä ja vielä psykologisen termistön ja hoitotiedon osaavia.
Ei ap pysty mitään poistamaan.