Lue keskustelun säännöt.
Yritin puhua lapsuuden traumastani ja hoitaja tokaisi
17.09.2025 |
Että "Et sinä voi loputtomiin sen taakse piiloutua". Traumana siis sisaruksen kuolema. Tuntui aika kylmäkiskoiselta tokaisulta ja ymmärtämättömyydeltä siitä miten paljon lapsuuden traumat voi vaikuttaa psyykkiseen kehitykseen. Oli varmaan myöskin haluttomuutta auttaa siinä asiassa. Pahoitin mieleni.
Kommentit (676)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen tässäkin keskustelussa näitä kommentteja, missä kirjoitetaan että "minultakin kuoli isä/äiti/mummo/läheinen eikä siitä tullut mitään traumaa", yritetään verrata toisen kokemusta omaan tilanteeseen, vaikka eihän se niin toimi. Kahden eri ihmisen kokemukset ovat aina subjektiivisia, niissä ei ole ollut ihan samoja olosuhteita vaikuttamassa.
ei yritetä verrata, vaan yritetään potkaista aloittajaa persauksille, jotta HÄN ottaisi seruaavan askeleen kohti itsenäistä elämää
Aloittajahan ottikin askeleen, otti terveydenhuollossa puheeksi sen asian mikä hänellä oli mielessä.
Mihin tuollainen potkiminen perustuu?
Ja hoitaja on kuullut saman ilmeisesti moneen kertaan, aloittaja selittää kaiken kun sisar kuoli, ei ota siis itsestään vastuuta vaan käyttää "traumaansa" hyväksi selittämällä esim huonoa käytöstään ja saamattomuuttaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet noin jumiutunut huonoon oloosi? Et tahdo siitä edes palata normaaliin elämään kun trauma vaan kyyhötät kotona ja netissä?
Tahdot huomiota ja sääliä ikäänkuin olisit ainoa ihminen jonka kotona on ollut alkoholismia, mt-ongelmia tms. Et edes tahdo itsestäsi mitään selviytymistarinaa
Sinulla on virheellinen oletus ja itse keksimiäsi kuvitelmia minusta ja ihmeellisiä syytöksiä. Miksi?
En ole jumittunut huonoon olooni. Olen tehnyt ERITTÄIN paljon ja pitkäjänteistä työtä mielenterveyteni ja hyvinvointini eteen. En ole KOSKAAN jumittunut ja piehtaroinut missään huonossa olossa, vaan aktiivisesti hakenut a
Jos haluat tietää , raitis, tupakoimaton, yksi pitkä avioliitto, kaupungissa kasvaneet lapset , yksi tohtoriksi väitellyt, yksi DI, yksi maisteri "hyvässä" virassa. Absolutisteja myös kaikki. Tiedän, mt-ongelma on raittiuskin.
En ollut työelämässä henkilö joka olisi voinut äkäillä ja raivota muille. Sinulta tuo ja veetuli ja alaspainaminen näkyy onnistuvan.
Puhut lähinnä ulkoisista asioista. Monesti psykopaattivanhempien lapset pärjäävät oikein hyvin. En siis tarkoita, että olisit, mutta mikään ei myöskään poissulje täysin haitallista kasvatusta ja olematonta yhteyttä lapseen. Itsekin olin suoritusrobotti äidin kuolemaan asti. Sitten tuli stoppi.
Vierailija kirjoitti:
Ei tosiaan ollut 40-luvun pientilalla mikään auvoinen lapsuus mutten ikinä ole ongelmiani lapsuuden syyksi laittanut. Kasvoin aikuiseksi.
No tuossahan juuri uhriudut ensimmäisenä, miten sinun lapsuutesi on kamalaa ollut, ja myönnät että sinulla on ongelmiakin, sitten julistaudut "aikuiseksi" kun olet keksinyt, että traumojaan voi hoitaa vähättelemällä muiden traumoja ja esiintymänä aikuiseksi kasvaneena, muita halveksien.
No kuule, jättäisit tuon keittiöpsykologian vähemmäksi. Ottaisit sinäkin asenteen, olet nyt aikuinen, teet näin ja noin, et enää ole lapsi joka tarvitsee terapeutin lohdutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Koko loppuelämä silloin kun vakava traumatisoituminen on tapahtunut jo vauvavuosista lähtien :). Mutta ei hätää, kun hoitaa itseään, niin elämä itsensä kanssa, lasten kanssa ja parisuhde voi olla oikein hyvää ja onnellista :). Näistähän sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä, koska karkoitat kaikki läheiset ympäriltäsi ja ajat lapsesi itse mur han partaalle.
Ei oo ongelmaa, jos jotkut hoitaa itseään. Mutta miks tätä pitää tehdä verorahoilla
Ja joo, vaikutat aika vihaa täynnä olevalta ihmiseltä, että en tiedä kuinka se psykoterapia sua on sitten oikeasti auttanut
Ja sinä tiedät sen, että hoidatan itseäni verorahoilla mistä :D?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä jotka ovat lapsena menettäneet vanhempansa ja väittävät että ovat selvinneet siitä huolimatta hyvin, mutta silti tuovat tätä vanhempiensa kuolemaa ja sitä miten hyvin siitä on sitten selvitty esille tällaisissa keskusteluissa eivät taida oikeasti olla ihan niin sinut asian kanssa kuin kertovat.
Pitää vaan päästä kertomaan miten sitä ollaan selvitty. Motiivia voi tosin vain arvailla. Ei luulisi ihmisellä olevan ilman mitään syytä halua kehua sillä miten on selvinnyt.
Miksi motiivia pitää arvailla ? Toiset ihmiset haluavat elää OMAA elämää ei märehtiä vaan ELÄÄ. Ovat huomanneet että kuolema voi tulla milloin vain
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen tässäkin keskustelussa näitä kommentteja, missä kirjoitetaan että "minultakin kuoli isä/äiti/mummo/läheinen eikä siitä tullut mitään traumaa", yritetään verrata toisen kokemusta omaan tilanteeseen, vaikka eihän se niin toimi. Kahden eri ihmisen kokemukset ovat aina subjektiivisia, niissä ei ole ollut ihan samoja olosuhteita vaikuttamassa.
ei yritetä verrata, vaan yritetään potkaista aloittajaa persauksille, jotta HÄN ottaisi seruaavan askeleen kohti itsenäistä elämää
Hänhän on ottanut. Toisin kuin ne ilmiselvästi traumatisoutuneet, jotka kieltävät traumansa olemassaolon.
Eihän ole. Hän tek itselleen toisen trauman siitä ette hoitaja toiminutkaan sillä tavalla kuin h
Saat kohta useamman alapeukun Ap:lta. Tai hän poistaa viestisi kun osuit oikeaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Koko loppuelämä silloin kun vakava traumatisoituminen on tapahtunut jo vauvavuosista lähtien :). Mutta ei hätää, kun hoitaa itseään, niin elämä itsensä kanssa, lasten kanssa ja parisuhde voi olla oikein hyvää ja onnellista :). Näistähän sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä, koska karkoitat kaikki läheiset ympäriltäsi ja ajat lapsesi itse mur han partaalle.
Ei oo ongelmaa, jos jotkut hoitaa itseään. Mutta miks tätä pitää tehdä verorahoilla
Ja joo, vaikutat aika vihaa täynnä olevalta ihmiseltä, että en tiedä kuinka se psykoterapia sua on sitten oikeasti auttanut
Ja sinä tiedät sen, että hoidatan itseäni verorahoilla mistä :D?
Sehän on tän ketjun aihe? Siis hoitoonpääsy hoitajan kautta julkisella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet noin jumiutunut huonoon oloosi? Et tahdo siitä edes palata normaaliin elämään kun trauma vaan kyyhötät kotona ja netissä?
Tahdot huomiota ja sääliä ikäänkuin olisit ainoa ihminen jonka kotona on ollut alkoholismia, mt-ongelmia tms. Et edes tahdo itsestäsi mitään selviytymistarinaa
Sinulla on virheellinen oletus ja itse keksimiäsi kuvitelmia minusta ja ihmeellisiä syytöksiä. Miksi?
En ole jumittunut huonoon olooni. Olen tehnyt ERITTÄIN paljon ja pitkäjänteistä työtä mielenterveyteni ja hyvinvointini eteen. En ole KOSKAAN jumittunut ja piehtaroinut mi
Häiriintyneille vanhemmille se, miltä kaikki näyttää ulospäin on kaikista tärkeintä. Ei se, miten lapset voivat, lasten kumppanit ja lastenlapset voivat. Pääasia että kaikilla on hyvä titteli ja ulkokuori pitää. Onnellisuus ja hyvinvointi on toissijaisia asioita. Mitä häiriintyneempi ihminen, sitä enemmän näitä asioita korostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet noin jumiutunut huonoon oloosi? Et tahdo siitä edes palata normaaliin elämään kun trauma vaan kyyhötät kotona ja netissä?
Tahdot huomiota ja sääliä ikäänkuin olisit ainoa ihminen jonka kotona on ollut alkoholismia, mt-ongelmia tms. Et edes tahdo itsestäsi mitään selviytymistarinaa
Sinulla on virheellinen oletus ja itse keksimiäsi kuvitelmia minusta ja ihmeellisiä syytöksiä. Miksi?
En ole jumittunut huonoon olooni. Olen tehnyt ERITTÄIN paljon ja pitkäjänteistä työtä mielenterveyteni ja hyvinvointini eteen. En ole KOSKAAN jumittunut ja piehtaroinut mi
En ole ollut suoritusrobotti perustyöntekijänä.
Olet itse ilmeisesti myös opiskellut, miksi näet koulutetut ihmiset suoritusrobottina kun tarkoitit ilmeisesti lapsiani.
En usko heidän romahtavan kuolemaani, viiskymppisten elämäänsä elävien ihmisten. Annoimme heille purjeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eteenpäin meneminen tarkoittaa sitä, että hyväksyt sen, että mennyttä ei voi muuttaa ja se saattaa vaikuttaa sinuun yhä mutta tulevaisuudessa teet itse niin onnistuneita valintoja ja päätöksiä kuin vain kykenet. Ja huolehdit mahdollisuuksiesi mukaan omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestäsi. Anteeksi antaminen ja unohtaminen auttaa myös. Menneelle ei mitään voi mutta tulevaisuudelle sentään jotakin.
Itsellä taas on täysin päinvastainen operaatio menossa. Muistaa mahdollisimman paljon, jos mieli kykenee siihen jossain vaiheessa. Ja purkamaan aiheetta ja automaattisesti annetun anteeksiannon ja loputtoman ymmärtämisen. Ja tuntea oikeutettu viha, raivo ja suru.
Tämä siksi, että olen maksanut valtavan hinnan tuosta unohduksen ja anteeksiannon polusta, joka ei ole terve eikä perustu realismiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jäin silloin lapsena yksin suruni kanssa ja tuo hoitajan kommentti nosti pintaan taas sen saman yksinjäämisen tunteen. Eikö psykiatrisille sairaanhoitajille pitäisi voida puhua lapsuuden traumoista?
Tiettyyn pisteeseen asti, kyllä. Mutta se piste on nykyaikaisessa lyhytterapiassa aika pisn. Nykyään ei olla sitä mieltä, että menneidyyden traumoja kannattaa kovin pitkään vatvoa (ja useimmathan ovat niitä vatvoneet jo vähintään riittävästi ennen terapiaan tuloaan. Sinäkin sieltä lapsuudesta asti). Kallisarvoista terapia-aikaa kannattaa pikemminkin suunnata siihen, miten tästä pääsisi eteenpäin.siitä olisi sulle hyotyä.
No täytyyhän tän ammattilaisen tietää jotain menneisyydestä, jotta voisi auttaa pääsemään eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet noin jumiutunut huonoon oloosi? Et tahdo siitä edes palata normaaliin elämään kun trauma vaan kyyhötät kotona ja netissä?
Tahdot huomiota ja sääliä ikäänkuin olisit ainoa ihminen jonka kotona on ollut alkoholismia, mt-ongelmia tms. Et edes tahdo itsestäsi mitään selviytymistarinaa
Sinulla on virheellinen oletus ja itse keksimiäsi kuvitelmia minusta ja ihmeellisiä syytöksiä. Miksi?
En ole jumittunut huonoon olooni. Olen tehnyt ERITTÄIN paljon ja pitkäjänteistä työtä mielenterveyteni ja hyvinvointini
No nyt ei enää traumaattinen mieli keksinyt muuta, aikuisten koulutus ja työpaikka on heidän pahan äitinsä merkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Koko loppuelämä silloin kun vakava traumatisoituminen on tapahtunut jo vauvavuosista lähtien :). Mutta ei hätää, kun hoitaa itseään, niin elämä itsensä kanssa, lasten kanssa ja parisuhde voi olla oikein hyvää ja onnellista :). Näistähän sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä, koska karkoitat kaikki läheiset ympäriltäsi ja ajat lapsesi itse mur han partaalle.
Ei oo ongelmaa, jos jotkut hoitaa itseään. Mutta miks tätä pitää tehdä verorahoilla
Ja joo, vaikutat aika vihaa täynnä olevalta ihmiseltä, että en tiedä kuinka se psykoterapia sua on sitten oikeasti auttanut
Ja sinä tiedät sen, että hoidatan itseäni verorahoilla mistä :D?
Sehän on tän ketjun aihe? Siis hoitoonpääsy hoitajan kautta julkisella
Ja minä en ole ap enkä keskustele hoitoon pääsystä hoitajan kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Koko loppuelämä silloin kun vakava traumatisoituminen on tapahtunut jo vauvavuosista lähtien :). Mutta ei hätää, kun hoitaa itseään, niin elämä itsensä kanssa, lasten kanssa ja parisuhde voi olla oikein hyvää ja onnellista :). Näistähän sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä, koska karkoitat kaikki läheiset ympäriltäsi ja ajat lapsesi itse mur han partaalle.
Ei oo ongelmaa, jos jotkut hoitaa itseään. Mutta miks tätä pitää tehdä verorahoilla
Ja joo, vaikutat aika vihaa täynnä olevalta ihmiseltä, että en tiedä kuinka se psykoterapia sua on sitten oikeasti auttanut
Ja sinä tiedät sen, että hoidatan itseäni verorahoilla mistä :D?
Sehän on tän ketjun aihe? Siis hoitoonpääsy hoitajan kautta julkisella
En ole nähnyt kertaakaan ap:n kirjoittavan sanaa julkinen.
Julkisella puolella on kyllä intressi saada pidettyä ihmiset veronmaksajina, eikä huono hoitotapa ole mitenkään sen puolusteltavaa julkisella kuin yksityisellä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ihmistyyppi, joka "ei jäänyt vatvomaan ja vaan jatkoi eteen päin" on todella haitallinen. He ovat myrkyllisiä työyhteisöissä ja sairastuttavat fiksumpia ihmisiä.
Se että "vaan jatkaa eteenpäin" voi jollekin kuulostaa hienolta ja vahvalta, mutta ei oikeasti ole kaikkien kannalta hyvä. Tuollaiset ihmiset erittävät myrkkyä toisien silmille ja pilaavat ilmapiirin sillä kaikella käsittelemättömällä skeidalla, minkä jättivät käsittelemättä.
He kohtelevat toisia kylmästi, tylysti, inhottavasti, alentavasti ja rumasti, mutta korottavat itsensä ylös. Heidän lähellä on paha olla. Happi loppuu.
Ihminen joka tunnollisesti ja reippaasti käsittelee ongelmiaan ja myöntää ne ihan ääneenkin. Kohtaa mörkönsä ja nöyrästi pyytää apua, on miljoona kertaa parempaa seuraa muillekin, koska yleensä tuollaisilla ihmisillä on empatiaakin.
Psyykkisesti sairaan tuntemuksiin tai vihreellisiin ajatus- tai toimitatapoihin ei pidä mennä mukaan. Se on väkivaltaa, jos alkaa toimia tavoilla, joilla mahdollistaa psyykkisesti sairaan jumahtamisen siihen tilaan, joka häntä estää toimimasta parhaalla mahdollsella tavalla.
Oliko ap siis ihan traumaterapiassa?
Tämä yksi "vuoden äiti" kuulostaa omalta äidiltäni. Ihan sama mitä muuta ympärillä tapahtuu tai ei tapahdu, kaikki on kunnossa, kun 1. Kannan koulusta kotiin yli ysin keskiarvon todistuksia 2. En ole päihdeaddikti.
Veljeni isän perhe ja suku oli sellaisia, joiden mielestä traumoja ei ollut olemassa, tapahtuneista ei saanut puhuame ja omasta olosta puhuminen oli heikkoutta. Perheen isällä aika perinteiset sotatraumat ja päihdeongelma, äidillä oman vanhemman menetys nuorena ja siitä jäänyt ilmeinen trauma. Valitettavasti olivat kaikki myös luonteeltaan jokseenkin lapsellisia, ilkeitä ja ymmärrämättömiä. Tämän lopputuloksena arvaamattomia ja hyvin hankalia ihmisiä.
Veljen isällä oli ongelmia sekä mielenterveyden kanssa että lääkkeiden. Veljellään ja isällään oli alkoholiongelma, mutta hänellä itsellään ei, ei ollut mikään absolutisti. Hän jaksoi aina korostaa sitä, miten hän ei käy kaljalla, eikä käy baareissa. Hänen mielestään esimerkiksi se että minun isäni kävi kaverinsa kanssa lauantaina yhdellä tai kahdella samalla seurustellen muiden kanssa, tai joi oluen ruoan kanssa, oli ihan kauheaa, ongelmallista. Omasta lääkeriippuvuudessaan ja lääkkeiden väärinkäytössään, että veti sekaisin ja ihan mielensä mukaan unilääkkeitä, rauhoittavia, lihasrelaksantteja ja kipulääkkeitä, taas veljen isä ei nähnyt mitään ongelmaa.
Veljeni isä kuoli kun veli oli lapsi, joten veli välttyi tuon perheen seuralta. Veljeni onkin isänsä sukunsa ensimmäinen normaalisti asioihin suhtautuvat ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo ongelmaa, jos jotkut hoitaa itseään. Mutta miks tätä pitää tehdä verorahoilla
Ja joo, vaikutat aika vihaa täynnä olevalta ihmiseltä, että en tiedä kuinka se psykoterapia sua on sitten oikeasti auttanut
Ja sinä tiedät sen, että hoidatan itseäni verorahoilla mistä :D?
Sehän on tän ketjun aihe? Siis hoitoonpääsy hoitajan kautta julkisella
Hahaha
Kiukku-Liisat alanuolittaa, kun fakta tuntuu ikävältä
Ihmisiä ei olisi edes olemassa enää, jos ihmiset ei olisi menneet tapahtumien jälkeen eteenpäin. Muiden ihmisten ei pidä vetää perässään näitä jotka märehtivät ja uhriutuvat vuosikymmenestä toiseen. Niin se vaan menee.
Sinä olet itse kivireki, mutta et ymmärrä sitä.
Se että kykenee n*ssima*n ja tekemään jälkeläisiä, ei ihan tarkoita sitä, että on käsitellyt traumansa ja mennyt eteenpäin.
Kun et ymmärrä mistään mitään, niin olisi parempi sinun olla hiljaa.
Se että tekee lapsia, ja siirtää traumansa heidän ja lasten lasten niskaan, on kaikkea muuta kuin eteen päin pääsemistä, se on oman pskan käsittelemättä jättämistä ja lapset joutuu ne sinun käsittelemättömät ongelmat työstämään, ettei ne siirry taas eteen päin.