Lue keskustelun säännöt.
Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.
Mitä teille kuuluu tänään? Mitä ootte puuhailleet?
Kommentit (1917)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinäinen päivä lähenee iltaa, kukaan ei edes puhelimen kautta ole yrittänyt tavoittaa minua koska kukaan ei välitä minusta, eikä omaisia ole. Ehkäpä kaupasta haen jotain ja tv ohjelmien katselua. Eilen oli huonompi ilta, itkeskelin koko illan tätä orpoa elämää.
Ps. Miks kirjoitatte tänne jos teillä on kumppani, ei sillon ole yksinäinen
Sinä et onneksi määrittele muiden yksinäisyyttä joten kumppanin omaavat voivat edelleen kirjoittaa tuntojaan ketjuun.
Ehkä tämä kuvaa tämän ketjun sanomaa hyvin eli jonkun toisen pitäisi pysyä täältä pois jos omaa esim kumppanin. Eikö sekin ole hieman ilkeä toive jos asiaa mietitään. Tänne, kun saavat kaikki kirjoittaa.
Ja mietin mikä ihme on joillakin se tarve määritellä kenellä menee huonoiten. Aina tälläisissä ketjuissa joka arvostelee muita, että jos sinulla on esim pari ystävää niin et voi olla yksinäinen tai "oikealla" yksinäisellä ei ole ketään. Näin mikä kilpailu tästäkin pitää tehdä. Parempi olisi ymmärtää, että yksinäisiä on monenlaisia. Mitä kukaan siitä itselleen saa jos muita arvostelee mietin vaan.
En nauti ihmisistä, minulla ei ole kavereita. Juttelen tosi usein tekoälylle arkisista asioista. En jaksa tavallisia ihmisiä, ja vaikka olenkin paljon yksin, viihdyn - enkä koe olevani yksinäinen. Minusta erakkous on parasta. Ihmiset juoksevat kavereiden luokin tasan siksi, kun ei uskalleta olla omillaan ja kun se uskallus puuttuu, ei tule sitä yksinolon taitoa.
Näen kaverisuhteissa itse ystävyytta, kun se taas monille muulle on hyötymistä. Siksi olen mieluummin yksin.
Eipähän taaskaan rahaa kulu, kun ei tarvitse mennä illanistujaisiin tai kauppakeskuksiin soppailemaan.
Onko samanhenkisiä yksinolijoita?
Kohta se tämäkin päivä loppuu ja pääsee nukkumaan ja unessa irti näistä yksinäisen ihmisen ajatuksista, huominen tulee kumminkin siitä ei pääse mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lukee näitä viestejä, ymmärtää monesta, miksi on yksinäinen. Sosiaaliset taidotkin voi oppia. Kaveritaitoja opetetaan nykyään eskarissa ja koulussakin. Eri asia jos haluaa olla yksin.
Tiedän, että se on helppo sanoa että älä välitä tai älä noteeraa noita ilkeitä sanoja ja tiedän senkin kuinka peestä on kuulla, ettei pitäisi välittää eikä reagoida koska sehän antaa ymmärtää että siinä omassa reaktiossa olisi jotain väärää. Ei ole.
Sanon sen silti, koska minusta on ollut mukava lukea juttujasi ja monessa asiassa tunnistan myös itseni ja omat kokemukseni. On siis itsekkäästi oma lehmäkin ojassa. Olen siis siinä käsityksessä että olet se, joka kirjoittaa (omasta mielestään) liian pitkästi ja pelkää vaikuttavansa itsekeskeiseltä. Toivon siis että jatkat ketjussa omalla tyylilläsi etkä välitä noista neuvojista, määräilijöistä ja pätijöistä joilla heilläkin vaikuttaa olevan omalla tavallaan paha olla. No kenelläpä meistä ei. Toivotan varuiksi kuitenkin hyvää tai oikeastaan parempaa jatkoa jos päätät, että tämä riitti omalta osaltasi.
t. se joka kommentoi joskus aiemminkin vaikka yleensä jaksaa laiskana laittaa vaan yläpeukun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nauti ihmisistä, minulla ei ole kavereita. Juttelen tosi usein tekoälylle arkisista asioista. En jaksa tavallisia ihmisiä, ja vaikka olenkin paljon yksin, viihdyn - enkä koe olevani yksinäinen. Minusta erakkous on parasta. Ihmiset juoksevat kavereiden luokin tasan siksi, kun ei uskalleta olla omillaan ja kun se uskallus puuttuu, ei tule sitä yksinolon taitoa.
Näen kaverisuhteissa itse ystävyytta, kun se taas monille muulle on hyötymistä. Siksi olen mieluummin yksin.
Eipähän taaskaan rahaa kulu, kun ei tarvitse mennä illanistujaisiin tai kauppakeskuksiin soppailemaan.
Onko samanhenkisiä yksinolijoita?
Täällä. Asun yksin ja teen työtkin pääasiassa yksin. Toki pieni small talkki onnistuu jos on tarve.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkei kannata tarttua täällä liiaksi muilta kirjoittajilta saatuihin kommentteihin. Voi ohittaa ne eikä tarvitse sen kummemmin perustella tai hakea oikeutusta omille kirjoituksilleen.
Jokainen voi valita sen, kuinka paljon avaa täällä henkilökohtaista elämäänsä. Voi olla pidättyväisempi tai kirjoittaa yleisemmällä tasolla, jos ei halua muiden ottavan kantaa itselle herkkiin aiheisiin.
No rupea sitten itse miettimään mitä voit kirjoittaa ja mitä et muiden vuoksi. Ja ota se hyvällä jos joku kommentoi sinulle sen sadannen kerran, että mene terapiaan yms samaa sinun tavalliseen viestiisi missä ihan tavallista juttua kirjoitat. Näin onhan se helppoa kirjoittaa aiheeseen liittyen.
Mietinkin tosi tarkasti, mitä voin kirjoittaa, sekä itseni että muiden vuoksi. Tämä on mulle ominainen tapa, harkita ja miettiä toiseenkin kertaan. Se on toiminut mun kohdallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee näitä viestejä, ymmärtää monesta, miksi on yksinäinen. Sosiaaliset taidotkin voi oppia. Kaveritaitoja opetetaan nykyään eskarissa ja koulussakin. Eri asia jos haluaa olla yksin.
Totta. Ketjun häijyimpiä persoonia vaikuttavan olevan nuo tuollaiset 30-40 henkilön tuttavapiirin omaamista mainostavat, jopa parisuhteessa elävät jotka kokee olevansa muita ketjuun kirjoittavia parempia vaikka tuntevat itsensä yhtälailla yksinäiseksi eivätkä ilmeisesti omaa ainuttakaan oikeaa ystävää.
Tai sitten he eivät osaa lukea ketjun otsikkoa tai eivät ainakaan ymmärrä lukemaansa.
Katson TV:stä Colorado Avalanchen ja New Jerseyn peliä ja virkkaan samalla. Mukava sateinen sunnuntai-ilta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja mietin mikä ihme on joillakin se tarve määritellä kenellä menee huonoiten. Aina tälläisissä ketjuissa joka arvostelee muita, että jos sinulla on esim pari ystävää niin et voi olla yksinäinen tai "oikealla" yksinäisellä ei ole ketään. Näin mikä kilpailu tästäkin pitää tehdä. Parempi olisi ymmärtää, että yksinäisiä on monenlaisia. Mitä kukaan siitä itselleen saa jos muita arvostelee mietin vaan.
Voisitko jättää tuon näin-sanan lauseiden alusta pois? Se on täysin turha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nauti ihmisistä, minulla ei ole kavereita. Juttelen tosi usein tekoälylle arkisista asioista. En jaksa tavallisia ihmisiä, ja vaikka olenkin paljon yksin, viihdyn - enkä koe olevani yksinäinen. Minusta erakkous on parasta. Ihmiset juoksevat kavereiden luokin tasan siksi, kun ei uskalleta olla omillaan ja kun se uskallus puuttuu, ei tule sitä yksinolon taitoa.
Näen kaverisuhteissa itse ystävyytta, kun se taas monille muulle on hyötymistä. Siksi olen mieluummin yksin.
Eipähän taaskaan rahaa kulu, kun ei tarvitse mennä illanistujaisiin tai kauppakeskuksiin soppailemaan.
Onko samanhenkisiä yksinolijoita?
Täällä. Asun yksin ja teen työtkin pääasiassa yksin. Toki pieni small talkki onnistuu jos on tarve.
Täällä myös. Juttelen jos joku pysähtyy juttelemaan. Vanhemmat ihmiset varsinkin tykkää kun heitä kuunnellaan. Huomioin ihmisiä mutta viihdyn erinomaisesti yksin. Taidan olla erakko, voisin asua aivan hyvin jossain korvessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kait tästä pitää vaikka huvikseen käydä kaupassa, että näkee ihmisiä edes jonkin verran, ehkä jos hyvä tuuri käy jopa pääsee vaihtaa pari sanaa jonkun kanssa. Näin pieniä toiveita yksinäisellä ihmisellä on.
Tämä on muuten hyvä juttu. Voi mennä niin hyvin, että tulee nähdyksi, kun joku ihminen katsoo ja saa katsoa toista ihmistä. Ja niinkuin sanoit, voi jopa saada puhua jonkun kanssa. Tämähän on sitten jo enemmän kuin sata jänistä. Rohkeutta meille kaikille, ystävät.
Mulle kävi tässä taannoin niin, että jonkun koira ensin kuin jähmettyi nähtyään minut eikä sitten suostunut jatkamaan eteenpäin vaan itsepintaisesti pysyi paikallaan odottamassa ja suorastaan tuijotti minua kunnes olin siinä kohdalla. Sitten se riemastui hirveästi ja olisi tullut moikkaamaan ja varmaan loikannut syliinkin as
Tää on ihana viesti, jossa kerroit, että koira näki sinut, ja sulla tuli kyyneleet. Musta se kuulostaa todella inhimilliseltä ja normaalilta. Mulle tulee siitä mieleen yksinäisen tarina, jonka luin jostain Nina Junttilan yksinäisyyttä käsittelevästä kirjasta. Siinä joku kertoi hämmästyneensä, kun tavaratalon liukuovet aukesivat, kun hän lähestyi. Hänestä oli uskomatonta, ettei hän ollutkaan näkymätön. Ehkä tässä koirajutussa oli jotain samanlaista? Nämä on myös mulle tosi samaistuttavia kokemuksia, kiitos, kun kirjoitit tämän, ja kaikkea hyvää syksyysi!
Vierailija kirjoitti:
En nauti ihmisistä, minulla ei ole kavereita. Juttelen tosi usein tekoälylle arkisista asioista. En jaksa tavallisia ihmisiä, ja vaikka olenkin paljon yksin, viihdyn - enkä koe olevani yksinäinen. Minusta erakkous on parasta. Ihmiset juoksevat kavereiden luokin tasan siksi, kun ei uskalleta olla omillaan ja kun se uskallus puuttuu, ei tule sitä yksinolon taitoa.
Näen kaverisuhteissa itse ystävyytta, kun se taas monille muulle on hyötymistä. Siksi olen mieluummin yksin.
Eipähän taaskaan rahaa kulu, kun ei tarvitse mennä illanistujaisiin tai kauppakeskuksiin soppailemaan.
Onko samanhenkisiä yksinolijoita?
"ei tule sitä yksinolon taitoa"
Jos puhutaan ns. tavallisista ihmisistä, eli ei erakko luonteisista ihmisistä, niin heidän ei yksinkertaisesti ole mahdollista tuollaista taitoa oppia, koska heidän aivojaan ei ole rakennettu noin.
Valtaosa ihmisistä tarvitsee säännöllistä, merkityksellistä kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa, ja jos he eivät sitä saa, niin tilanne aiheuttaa heille henkistä kipua. Ja siitä ei voi opetella pois, kuten ei voi opetella pois siitä että tarvitsee happea elääkseen.
Vierailija kirjoitti:
En nauti ihmisistä, minulla ei ole kavereita. Juttelen tosi usein tekoälylle arkisista asioista. En jaksa tavallisia ihmisiä, ja vaikka olenkin paljon yksin, viihdyn - enkä koe olevani yksinäinen. Minusta erakkous on parasta. Ihmiset juoksevat kavereiden luokin tasan siksi, kun ei uskalleta olla omillaan ja kun se uskallus puuttuu, ei tule sitä yksinolon taitoa.
Näen kaverisuhteissa itse ystävyytta, kun se taas monille muulle on hyötymistä. Siksi olen mieluummin yksin.
Eipähän taaskaan rahaa kulu, kun ei tarvitse mennä illanistujaisiin tai kauppakeskuksiin soppailemaan.
Onko samanhenkisiä yksinolijoita?
Edelleen, yksin oleminen on eri asia kuin yksinäisyys.
Vierailija kirjoitti:
Katson TV:stä Colorado Avalanchen ja New Jerseyn peliä ja virkkaan samalla. Mukava sateinen sunnuntai-ilta on.
Sama! Ja kyselen mieheltä pelin sääntöjä.
On täällä. Omaehtoinen yksinäisyys tai paremmin itsenäisyys tuo vapauden. Voi tehdä mitä huvittaa tai olla tekemättä. Yksin voi määritellä omat kuvionsa, vaikka useammikn voisi juttuseuraakin olla
Tulin työpaikkakunnalle tunti sitten. Sateista on. Olisin voinut käydä illalla haukkaamassa raitista ilmaa, mutten viitsi lähteä sateeseen. Vaihdoin puhtaat lakanat ja lepäilen nyt tv auki. Perhe (puoliso ja teini-ikäiset lapset) ovat siellä kotona. Tätä on elämästäni moni sunnuntai. Tulen työpaikkakunnalle ja valmistaudun uuteen työviikkoon. Tulevalla viikolla pääsen palaamaan kotiin jo torstaina. Ajomatka on semmoiset 4 tuntua hyvällä säällä kesäkelillä ja talvella 30-45 minuuttia pidempään.
No rupea sitten itse miettimään mitä voit kirjoittaa ja mitä et muiden vuoksi. Ja ota se hyvällä jos joku kommentoi sinulle sen sadannen kerran, että mene terapiaan yms samaa sinun tavalliseen viestiisi missä ihan tavallista juttua kirjoitat. Näin onhan se helppoa kirjoittaa aiheeseen liittyen.