Vela-kommenteissa minua usein ihmetyttää se kun ne puhuu lapsista kuin ne olisi lapsia aina, etenkin pikkulapsiaikaa korostetaan
Kuitenkin jokainen vanhempi tietää kuinka lyhyt humaus se varhaislapsuus on. Kohta sulla onkin teini siinä, joka pian on nuori aikuinen. Tuon jälkeen se suhde omaan lapseen on kahden aikuisen välinen suhde ja se jatkuu vuosikymmeniä. Mutta harva vela puhuu mitään siitä, puhutaan vaan vaipparallista, uhmaikäisistä jne. Ikään kuin lapsi olisi pikkulapsi hyvinkin pitkän ajan.
Äiti, lapset 18 v ja 21 v
Kommentit (687)
Vierailija kirjoitti:
Mutta sinä olet se vanheneva setä/eno tai täti, jolla ei ole omaa nuorempaa sukua alenevassa polvessa.
Sähän sanot sen niin kuin se olisi huono juttu. Me vanhenevat tädit saadaan myös kutsuja sen nuoremman polven bileisiin, jonne vanhemmilla ja muilla kalkkisilla ei ole asiaa!
Se johtuu siitä, että tunnemme lapsenne tosi hyvin, ne kertoo meille asioita, joita teille ei.
Hyvä pointti
Vierailija kirjoitti:
Helppo vaatia muita lisääntymään kun ei itse tarvitse kantaa raskautta, synnyttää, kasvattaa ja maksaa toisen lasta. On helppoa olla sivusta huutelija. Se jos joku on itsekästä.
Näitäkin kommentteja löytyy tältäkin palstalta että lisääntyminen on kaikkien velvollisuus. Vela ei ole itsekäs ketään kohtaan siksi ettei tee lapsia. Siksi puheet velojen itsekkyydestä voi lopettaa, koska ei ole ketään uhria.
Yhteiskunta on uhri, jos älykkäimmät eivät tee lapsia. Velathan ovat älykkäimpiä.
Hyvä pointti ap:lta. Ne lapset ovat suurimman osan ajasta kuitenkin aikuisia. Nyt kun katson omia aikuistuvia teinejäni, niin voin allekirjoittaa täysin, että päivät olivat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä.
Vierailija kirjoitti:
Joku voisi nyt oikeasti tehdä tutkimuksen, että miksi hitossa lapselliset ovat niin kiinnostuneita puhumaan siitä, mitä velat muka kokevat ja tekevät.
Pelottaa lapsettomuuden ideologia, koska lapsien vähyys yhteiskunnassa rappeuttaa yhteiskuntaa. Yhteiskunta kirjaimellisesti katoaa pois. Ei ole kiva, jos tulevaisuudessa oma lapsi on ainoa luokallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku voisi nyt oikeasti tehdä tutkimuksen, että miksi hitossa lapselliset ovat niin kiinnostuneita puhumaan siitä, mitä velat muka kokevat ja tekevät.
Pelottaa lapsettomuuden ideologia, koska lapsien vähyys yhteiskunnassa rappeuttaa yhteiskuntaa. Yhteiskunta kirjaimellisesti katoaa pois. Ei ole kiva, jos tulevaisuudessa oma lapsi on ainoa luokallaan.
Eli vaadit muita lisääntymään ja käymään raskauden synnytyksen kivut yms, jotta sinun lapsellasi olisi kivaa? Tuo on aika itsekästä. Minäminä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo vaatia muita lisääntymään kun ei itse tarvitse kantaa raskautta, synnyttää, kasvattaa ja maksaa toisen lasta. On helppoa olla sivusta huutelija. Se jos joku on itsekästä.
Näitäkin kommentteja löytyy tältäkin palstalta että lisääntyminen on kaikkien velvollisuus. Vela ei ole itsekäs ketään kohtaan siksi ettei tee lapsia. Siksi puheet velojen itsekkyydestä voi lopettaa, koska ei ole ketään uhria.
Yhteiskunta on uhri, jos älykkäimmät eivät tee lapsia. Velathan ovat älykkäimpiä.
Kysyttiin henkilöä, joka on uhri.
Yhteiskunta ei ole uhri, koska yhteiskuntamme on tunnustanut lapsiluvusta päättämisen, kehollisen itsemääräämosoikeuden ja myös vapaaehtoisen lapsettomuuden ihmisoikeudeksi. Älä levitä valheita.
Olen miettinyt ap:n kanssa samaa. Että miksi se keskustelu pyörii aina sen pikkulapsiajan ympärillä. Ihan kuin vanhemmuus olisi vain sitä. Ymmärrän täysin, ettei kaikki halua olla vanhempia. Mutta tuo pelkkään pikkulapsiaikaan liittyvä kommentointi on jotenkin pölhöä. tuntemillani veloilla on kyllä vähän syvällisempää näkökulmaa asiaan, mutta nettikeskusteluissa näitä harvemmin tuodaan esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta sinä olet se vanheneva setä/eno tai täti, jolla ei ole omaa nuorempaa sukua alenevassa polvessa.
Sähän sanot sen niin kuin se olisi huono juttu. Me vanhenevat tädit saadaan myös kutsuja sen nuoremman polven bileisiin, jonne vanhemmilla ja muilla kalkkisilla ei ole asiaa!
Se johtuu siitä, että tunnemme lapsenne tosi hyvin, ne kertoo meille asioita, joita teille ei.
Ja tämä johtuu siitä, kun te aina passiivisaggressiivisesti sijoititte meidät juhlissa istumaan lasten pöytään, vaikka oltiin jo isoja teinejä tai nuoria aikuisia. Kiitos siitä nyt kun lapsenne on nuoria aikuisia, tullaan hyvin toimeen ja useammin siskoni lapset tapaa mua kuin siskoa!
Missä juhlissa on lasten pöytiä? En ole koskaan Suomessa törmännyt tällaiseen. Aina on istuttu perhekunnittain kaikissa juhlissa missä itse olen ollut.
Lukematta koko ketjua, niin joo, onhan se totta. En vaan itse jaksa välittää. Lapsettomuus on heidän asiansa, ja jos joku perustelee itselleen asiaa jollain muutaman kuukauden koliikkivaiheella, niin siinähän tekee niin. Itse nautin omasta elämästäni ja olen iloinen siitä, että sain lapset - tiedostin jo silloin nuorena, ettei se ole itsestään selvyys - ja sitä kautta todella merkityksellisen asian elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Sitä sivusta seuranneena en ikinä halunnut samaa itselleni. En edes vaikka olisi kuinka lyhyt aika. Lisäksi ei ole ikinä ollut mitään mielenkiintoa tai halua olla äiti.
Äitisikään ei olisi halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ap:n kanssa samaa. Että miksi se keskustelu pyörii aina sen pikkulapsiajan ympärillä. Ihan kuin vanhemmuus olisi vain sitä. Ymmärrän täysin, ettei kaikki halua olla vanhempia. Mutta tuo pelkkään pikkulapsiaikaan liittyvä kommentointi on jotenkin pölhöä. tuntemillani veloilla on kyllä vähän syvällisempää näkökulmaa asiaan, mutta nettikeskusteluissa näitä harvemmin tuodaan esiin.
En ole itse vela, vaan minulla on lapsia, mutta voisiko osittain tuo johtua siitäkin, että kun lapsettomuudelle aina "pitää" antaa joku järkisyy. Jos joku sanoisi vain, että ei halua lapsia tai ei ole yhtään sellaista tunnetta, että haluaisi vanhemmaksi, niin tätä ei ikään kuin "hyväksytä". Siksi ihmisten pitää antaa jotain käytännön perusteja, kuten "en jaksaisi pikkulapsiaikaa", ja ajatellaan, että tällaiset syyt "hyväksytään", kun ei olisi lapsenkaan etu, että sellainen hankkisi lapsia, joka ei pystyisi vetämään läpi pikkulapsiaikaa. Että ei tuo välttämättä ole mikään oikea syy. Kunhan vaan jotain sanotaan.
Itse ainakaan en ala tinkaamaan mitään syitä keneltäkään. Kukin voi elää elämänsä niinkuin haluaa. Ei minullakaan sen kummempia syitä ollut lasten hankkimiselle kuin se, että halusin lapsia ja halusin olla äiti. Ajattelisin, että vela-ihmisille syy olisi vain käänteinen, että ei halua näitä. Ja se riittää. Tuo ei minusta niin kiinnostava puheenaihe edes ole, ja mieluummin keskustelen ihmisten kanssa jostain muusta kuin lisääntymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sivusta seuranneena en ikinä halunnut samaa itselleni. En edes vaikka olisi kuinka lyhyt aika. Lisäksi ei ole ikinä ollut mitään mielenkiintoa tai halua olla äiti.
Äitisikään ei olisi halunnut.
Mitä haluat sanoa tällä kommentilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta sinä olet se vanheneva setä/eno tai täti, jolla ei ole omaa nuorempaa sukua alenevassa polvessa.
Sähän sanot sen niin kuin se olisi huono juttu. Me vanhenevat tädit saadaan myös kutsuja sen nuoremman polven bileisiin, jonne vanhemmilla ja muilla kalkkisilla ei ole asiaa!
Se johtuu siitä, että tunnemme lapsenne tosi hyvin, ne kertoo meille asioita, joita teille ei.
Ja tämä johtuu siitä, kun te aina passiivisaggressiivisesti sijoititte meidät juhlissa istumaan lasten pöytään, vaikka oltiin jo isoja teinejä tai nuoria aikuisia. Kiitos siitä nyt kun lapsenne on nuoria aikuisia, tullaan hyvin toimeen ja useammin siskoni lapset tapaa mua kuin siskoa!
Missä juhlissa on lasten pöytiä? En ole koskaan Suomessa törmännyt tällaiseen. Aina on istuttu perhekunnittain kai
Minä olen, näin meidänkin suvussa. Ihan pikkulapset istuvat tietysti vanhempien kanssa, mutta siitä 7-10 v alkaen istutetaan omaan pöytään. Oletus kun on, että siinä vaiheessa osaa syödä itsekseen. Ajatuksena on aina ollut, että juhlissa aikuisetkin saavat olla hieman rauhassa siltä kyselyltä tms. ja lapset tutustuvat (jos vieraita lapsia) ja viettävät omia juhliaan serkkujen tms. kanssa.
Tässä on ollut selkeästi myös kasvatuksellinen seikka: jos et pääse vielä lasten pöytään, vaikka ikää on vaan jäät vanhempien vahdittavaksi, se on noloa. Mutta todella samalla tavalla se on noloa, jos et jonain 16 v vielä pääse aikuisten pöytään. Ei tulisi meillä ketään sinne istuttaa vain sen vuoksi, että on lapseton.
Olen luullut, että tämä on ihan yleistä? Ollaan tosin suomenruotsalaisia, että vaikuttaako ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä velana tajuan että on siinä muitakin kauheuksia sen lapsiajan jälkeen luvassa. On ihan helvetinmoinen työ pitää huoli siitä että lapsi ei ensimmäisen 18 vuotensa aikana käytä alkoholia/huumeita, seurustele, harrasta seksiä, pelaa videopelejä, heilu kaupungilla, käyttäydy huonosti, tee rikoksia, joudu jengiläisten puukottamaksi sun muuta. Nuorison sekoilu johtuu siitä että vanhemmat sallivat sen. Alaikäisenä ei ole mitään tarvetta millekään biletykselle tms hömpälle, opiskelu ja koulumenestys on paljon tärkeämpää. Tarvitsemme suomeen entistä enemmän kunnollisia työssäkäyviä sivistyneitä kansalaisia eikä sivistymättömiä juntteja.
Kukaan ei voi tietää kasvaako omasta lapsesta rauhallinen lukutoukka vai bilettäjä-rellestäjä joka kokeilee jatkuvasti rajojaan jopa hengenvaarallisilla tavoilla. Ihan arpapeliä.
"Kasvatus oli helppoa" kommentit tulee tietysti niiltä, jolla oli helpot lapset. Se ei ole koko totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle tiedoksi, se pikkulapsi-aika korostuu kun silloin äiti on yleensä aika nuori ja siinä menee se nuoruus, se ainoa asia elämässä, jota ei tulisi menettää, se minkä takia tänne moni kokee syntyvänsä.
Tuo on se ainoa aika elämässä, jolloin oikeasti voi elää itselleen ja on energiat ja ulkonäöt ja muut tallella, joka tämän myös mahdollistaa.
Ainoa aika elämässä kun on nuo lopussa mainitsemasi asiat? Niin, niillä jotka jossain vaiheessa hankkii lapsia. Veloilla on todennäköisempää että on "energiat, ulkonäöt ja muut" tallella ja voi elää itselleen koko elämänsä (ellei ole/tule sairauksia tai vaikkapa päädy hoitamaan huonokuntoisia vanhempiaan tms).
Kuin myös aikuisten last
Toisilla taas käy sellainen tuuri, että kun lapset tulevat teineiksi ja alkavat aikuistua, niin omat vanhemmat sairastuvat ja alkavat tarvita apuja.
Tässä koko keskustelussa on se ongelma, että väen vängällä tingataan järkisyitä tunneasialle.
Ap ei taatusti alunpitäen hankkinut lapsiaan siksi, että hänellä oli mielessä tämä aika, kun he ovat täysi-ikäisiä, ja millaista iloa heidän seurastaan silloin olisi.
Samoin oma perusteluni lapsettomuudelle ei ole ensisijaisesti mikään pikkulapsiajan rankkuus tai muu tällainen järkisyy, vaan yksinkertaisesti se, että olen aina kokenut, että minimivaatimus lapselle on, että hän on haluttu ja toivottu. Ja itse olen nyt 36 vuotta odottanut, mutta se halu ei ole ikinä tullut edes ohikiitäväksi hetkeksi. Tällä perusteella koen, että olisi väärin hankkia lapsi vain jostain velvollisuudentunnosta, koska se lapsi kyllä sen jossain vaiheessa aistisi, etten oikeasti halunnut sitä.
Tuohon voi latoa vaikka loputtomiin järkisyitä päälle, mutta pohjimmainen syy on tunnesyy; joko sinusta tuntuu, että haluat lapsia, tai tuntuu, että et halua. Siinä se.
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkä rasti on käyttää edes 10 saatika 20 vuotta elämästään johonkin sellaiseen mitä ei halua ja mistä ei nauti.
Ei voi tietää nauttiiko jos ei ole koskaan sitä kokenut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkä rasti on käyttää edes 10 saatika 20 vuotta elämästään johonkin sellaiseen mitä ei halua ja mistä ei nauti.
Ei voi tietää nauttiiko jos ei ole koskaan sitä kokenut
Vastuutonta pelata rulettia sellaisella asialla, mitä ei voi vetää takaisin. Entä jos ei nautikaan ja se lapsi on jo olemassa? Ja oletko sinä sitten kokeillut kaikkea salsatansseista saven valantaan ja tatuointien ottamisesta hippiretriittiin, koska et voi tietää kokeilematta olisivatko ne oma juttu? No eipä lastensuojelussa ainakaan lopu työt ihan äkkiä jos kaltaisiasi "aina kannattaa kokeilla" valopäitä on paljonkin.
Ja tämä johtuu siitä, kun te aina passiivisaggressiivisesti sijoititte meidät juhlissa istumaan lasten pöytään, vaikka oltiin jo isoja teinejä tai nuoria aikuisia. Kiitos siitä nyt kun lapsenne on nuoria aikuisia, tullaan hyvin toimeen ja useammin siskoni lapset tapaa mua kuin siskoa!