Lue keskustelun säännöt.
Vela-kommenteissa minua usein ihmetyttää se kun ne puhuu lapsista kuin ne olisi lapsia aina, etenkin pikkulapsiaikaa korostetaan
07.09.2025 |
Kuitenkin jokainen vanhempi tietää kuinka lyhyt humaus se varhaislapsuus on. Kohta sulla onkin teini siinä, joka pian on nuori aikuinen. Tuon jälkeen se suhde omaan lapseen on kahden aikuisen välinen suhde ja se jatkuu vuosikymmeniä. Mutta harva vela puhuu mitään siitä, puhutaan vaan vaipparallista, uhmaikäisistä jne. Ikään kuin lapsi olisi pikkulapsi hyvinkin pitkän ajan.
Äiti, lapset 18 v ja 21 v
Kommentit (687)
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkä rasti on käyttää edes 10 saatika 20 vuotta elämästään johonkin sellaiseen mitä ei halua ja mistä ei nauti.
Kukaan ei pakota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jos vaikka saa lapsen 30-vuotiaana
onhan siinä jo 30 vuotta viettänyt lapsetonta elämää joten ihan hyvä kokeilla lapsellistakin elämää
No olisi kyllä aika kauheaa, jos tyttö ei saisi 16-vuotiaaksi asti viettää lapsetonta elämää. Ajatteletko yhtään, mitä näppikseltäsi suollat?
Vierailija kirjoitti:
Kaverini aina sanoi, että "lastahan tarvitsee hoitaa vaan 18 vuotta, sitten se muuttaa omilleen". No, lapsi on jo 24, ja äidin kotona majailee edelleen. Iltalukio etenee joten kuten, päivätöissä ei ole, kun on ADHD, fibromyalgia ja lupus.
Tämä ilmiö yleistyy, että lapset elää kotonaan pidempään, tai käyvät välillä asumassa vanhempiensa luona. Osa sitten jämähtää sinne asumaan.
Veloilla on varmasti hyvät syyt lapsettomuuteensa. Kunnioitetaan niitä. On vain viisautta olla hankkimatta lapsia, jos sellainen ei yhtään kiinnosta tai ei ole kykyä sellaiseen. Itselläni on teinejä ja olen tyytyväinen omaan valintaani.
Sanovatko velat "aina" niin? Itse en muista koskaan käyneeni kenenkään kanssa kovin pitkiä keskusteluja lapsettomuusvalinastani. Lähinnä olen sanonut, että en halua lapsia, ja toinen on ollut vain että OK. Ei ole tarvinnut esittää mitään pitkällisiä perusteluja, koska kummankaan osapuolen mielestä niitä ei ole tarvittu, eivätkä sellaiset olisi kiinnostavia.
Siksi aloitus haiskahtaa ihan pikkaisen trollaukslta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Irakissa naiset menee naimisiin ja saavat lapsia 9-vuotiaana. Onneksi Suomikin islamisoituu kovaa vauhtia kiitos vihervassarien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sivusta seuranneena en ikinä halunnut samaa itselleni. En edes vaikka olisi kuinka lyhyt aika. Lisäksi ei ole ikinä ollut mitään mielenkiintoa tai halua olla äiti.
Pidin itsekin esimerkiksi vauva-aikaa ja uhmaikää raskaana. En ole mikään "perheenäiti-tyyppi". Mutta silti ihmetyttää miksi usein se pikkulapsiaika näkyy niin merkittävänä, vaikka se on niin häviävä lyhyt aika vanhemmuudessa.
En tällä hetkellä keksi mitään negatiivista siinä että olen äiti. On ihanaa seurata läheltä kahden nuoren aikuisen elämää, ovat myös mitä parhainta keskusteluseuraa.
Ap
Mitä lyhyt pikkulapsiaika lohduttaa, jos ei kiinnosta se koko 20 vuotta vanhemmuutta?
Esimerkiksi: Olisi raskasta pelata golfia joka päivä 20 vuotta jos golf ei kiinnostaisi yhtään.
Keskusteluseuransa voi hankkia myös valmiiksi aikuisista ihmisistä. Pitkä aika odottaa, että vauvasta kasvaa keskustelukumppani eikä siitäkään ole takeita.
Minulla on lapsia. He ovat elämäni. Mutta samaan hengenvetoon sanon, että ymmärrän hyvin, ettei kaikkia kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sehän se ongelma onkin, kun eivät ole. Kiva synnyttää uusi r aiskari maailmaan. Ei sellaista riskiä kukaan halua ottaa. Lapsi voi olla ihan siedettävä tai kivakin, mutta ei se mieheksi muuttuessaan olekaan enää mikään kiva pikku kaveri vaan ihan sitä samaa saastaa kuin muutkin miehet. Nainen nyt saattaa elää suht harmittomasti ja pienellä, mutta maailma ei todellakaan tarvitse enää yhtään ongelmia lisää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sivusta seuranneena en ikinä halunnut samaa itselleni. En edes vaikka olisi kuinka lyhyt aika. Lisäksi ei ole ikinä ollut mitään mielenkiintoa tai halua olla äiti.
Pidin itsekin esimerkiksi vauva-aikaa ja uhmaikää raskaana. En ole mikään "perheenäiti-tyyppi". Mutta silti ihmetyttää miksi usein se pikkulapsiaika näkyy niin merkittävänä, vaikka se on niin häviävä lyhyt aika vanhemmuudessa.
En tällä hetkellä keksi mitään negatiivista siinä että olen äiti. On ihanaa seurata läheltä kahden nuoren aikuisen elämää, ovat myös mitä parhainta keskusteluseuraa.
Ap
Mitä lyhyt pikkulapsiaika lohduttaa, jos ei kiinnosta se koko 20 vuotta vanhemmuutta?
Esimerkiksi: Olisi raskasta pelata golfia joka päivä 20 vuotta jos golf ei kiinnostaisi yhtään.
Jos aikuiselta puuttuu keskustelukaveri, pitää hankkia ystäviä tai mennä terapiaan. Onko se lapsen tehtävä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veloilla on varmasti hyvät syyt lapsettomuuteensa. Kunnioitetaan niitä. On vain viisautta olla hankkimatta lapsia, jos sellainen ei yhtään kiinnosta tai ei ole kykyä sellaiseen. Itselläni on teinejä ja olen tyytyväinen omaan valintaani.
Lapsia ei hankita kyvyistä vaan halusta. Siitä samasta primitiivisestä himosta mikä ohjaa hinkuttamaan sukuelimiäänkin. Eläinvaistoista.
Niin, että se menee niin, että pikkulapsiaika 3-4 vuotta ja sitten lapset hoitavat itse itsensä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, että se menee niin, että pikkulapsiaika 3-4 vuotta ja sitten lapset hoitavat itse itsensä?
Ap:n mielestä se varmaan voi mennäkin niin. Samalla myös taivaalta tipahtaa maagisesti n.200k€ mitä lapsen kasvatukseen kuluu useimmissa länsimaissa 18 ikävuoteen asti? Ap saa kuulostamaan vanhemmuuden todella helpolta ja huolettomalta, vaikka kaikki tietää, että se on iso vastuu ja sisältää paljon työtä. Kysymys onkin, miksi Ap tekee näin?
Vierailija kirjoitti:
Niin, että se menee niin, että pikkulapsiaika 3-4 vuotta ja sitten lapset hoitavat itse itsensä?
Tiedän lukuisia 40-50 vuotiaiata miehiä jotka käytännössä asuvat tai roikkuvat muuten edelleen mammansa helmoissa. Osalta kuolleet miehet nuorina, eli ovat äidin aviomiehen asemassa, mutta niitäkin joissa mies on vaan niin kelvoton muille, että äiti on ainoa jolta heruu tissiä. Nykyään kun miehet eivä anna kunniallista perhemallia ovat lisääntyneet myös nämä keissit, missä mies on tappanut oman äitinsä (yleensä yh).
Aika kovat riskit naiselle siihen nähden että saa pari hekumallista vauvavuotta. JOS ei tule raiskatuksi ja silvotuksi pilalle sairaalassa, that is, sekin yleistyy koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, että se menee niin, että pikkulapsiaika 3-4 vuotta ja sitten lapset hoitavat itse itsensä?
Ap:n mielestä se varmaan voi mennäkin niin. Samalla myös taivaalta tipahtaa maagisesti n.200k€ mitä lapsen kasvatukseen kuluu useimmissa länsimaissa 18 ikävuoteen asti? Ap saa kuulostamaan vanhemmuuden todella helpolta ja huolettomalta, vaikka kaikki tietää, että se on iso vastuu ja sisältää paljon työtä. Kysymys onkin, miksi Ap tekee näin?
Koska se on se polku mihin hänet on pakotettu ja defensseissään kuvittelee, että se on paras tai jopa ainoa tapa olla ja elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, että se menee niin, että pikkulapsiaika 3-4 vuotta ja sitten lapset hoitavat itse itsensä?
Tiedän lukuisia 40-50 vuotiaiata miehiä jotka käytännössä asuvat tai roikkuvat muuten edelleen mammansa helmoissa. Osalta kuolleet miehet nuorina, eli ovat äidin aviomiehen asemassa, mutta niitäkin joissa mies on vaan niin kelvoton muille, että äiti on ainoa jolta heruu tissiä. Nykyään kun miehet eivä anna kunniallista perhemallia ovat lisääntyneet myös nämä keissit, missä mies on tappanut oman äitinsä (yleensä yh).
Aika kovat riskit naiselle siihen nähden että saa pari hekumallista vauvavuotta. JOS ei tule raiskatuksi ja silvotuksi pilalle sairaalassa, that is, sekin yleistyy koko ajan.
Perhemiesten ympärillä hoveraa lapsettomia kavereita, jotka predatoroivat lapsia tavalla tai toisella. Mies pitää avioliittoa seksiorjuutena ja kasvattaa lapsen joko haaremiin tätä "huoltajan" omistellen tai häpäisee tämän äitiä.
En kerta kaikkiaan näe mitään mieltä lisääntyä miehen kanssa, siinä on vaan liikaa asioita mistä en yksinkertaisesti pidä.
Länsimainen nainen on niin helppo aivopestä velauteen ja ilmastoöyhätykseen ym..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sivusta seuranneena en ikinä halunnut samaa itselleni. En edes vaikka olisi kuinka lyhyt aika. Lisäksi ei ole ikinä ollut mitään mielenkiintoa tai halua olla äiti.
Pidin itsekin esimerkiksi vauva-aikaa ja uhmaikää raskaana. En ole mikään "perheenäiti-tyyppi". Mutta silti ihmetyttää miksi usein se pikkulapsiaika näkyy niin merkittävänä, vaikka se on niin häviävä lyhyt aika vanhemmuudessa.
En tällä hetkellä keksi mitään negatiivista siinä että olen äiti. On ihanaa seurata läheltä kahden nuoren aikuisen elämää, ovat myös mitä parhainta keskusteluseuraa.
Ap
Se ei ole nuorelle häviävän pieni aika. Ei kukaan nuorena mieti olevansa joskus vanha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini aina sanoi, että "lastahan tarvitsee hoitaa vaan 18 vuotta, sitten se muuttaa omilleen". No, lapsi on jo 24, ja äidin kotona majailee edelleen. Iltalukio etenee joten kuten, päivätöissä ei ole, kun on ADHD, fibromyalgia ja lupus.
Tämä ilmiö yleistyy, että lapset elää kotonaan pidempään, tai käyvät välillä asumassa vanhempiensa luona. Osa sitten jämähtää sinne asumaan.
Ditä oikeisto haluaa. Ei varaa muuttaa omilleen. Ei töitä ei tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Länsimainen nainen on niin helppo aivopestä velauteen ja ilmastoöyhätykseen ym..
Mutta onneksi ei persuuteen.
Kaverini aina sanoi, että "lastahan tarvitsee hoitaa vaan 18 vuotta, sitten se muuttaa omilleen". No, lapsi on jo 24, ja äidin kotona majailee edelleen. Iltalukio etenee joten kuten, päivätöissä ei ole, kun on ADHD, fibromyalgia ja lupus.