Nainen, voisitko olla suhteessa jossa joutuisit olemaan koko ajan pärjäävä ja itsenäinen?
Mies ei kykenisi osoittamaan minkäänlaista huolenpitoa, ottamaan tilanteita haltuun tai kannattelemaan.
Ei olisi kalliota johon nojata huonona/vaikeana hetkenä.
Kommentit (95)
Mikä on sellainen parisuhde jossa toinen on vain nojaileva vätys? Ihmisen kuuluu pärjätä itsenäisesti jotta voi olla hyvässä parisuhteessa.
Toki välillä vastoinkäymisiä voi tulla, mutta molemmilla pitää olla omat peruspilarit.
Olen ollut pärjäävä ja itsenäinen jo 16v putkeen. En tee mitään miehellä, johon ei voisi koskaan turvautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista naisista on tuollaisessa suhteessa. Lisäksi kannattelevat sitä miestä ja pitävät sen itsetuntoa kasassa teipillä.
Kyllä kai nainen voi kannatella miehen itsetuntoa ja antaa tälle arvostusta, jotta hän voi puolestaan tarjota turvaa naiselle naisen asettamien odotusten täyttäjänä.
Mies haluaa naisen arvostusta ja kunnioitusta. Tätä ei tietysti mies ei saa, jos ei ole arvostettava ja kunnioitusta ansaitseva. Ja nainen kai haluaa miehen rakkautta huolenpidon kautta ilmaistuna?
Perhe kai on yhteistyötä, jossa tehdään työtä vastavuoroisesti hyvinvoinnin mahdollistamiseksi molemmille ja mahdollisesti tulevien lasten pesän rakentamisessa kaikilla elämän osa-alueilla?
m50+
Kun näin etäältä katson miehiä niin en halua keskimääräiseltä mieheltä yhtään mitään. Jos kunnioittaisivat lakia niin se olisi ihan hyvä lähtökohta ja sen jälkeen hyvät käytöstavat suhteessa kaikkiin, suoraselkäisyys ja luotettavuus. Mutta nämä ovat perus ihmisen ominaisuuksia.
Jos harkitisin miestä parisuhteeseen, tämän täytyisi saada tuntemaan oloni paremmaksi kuin silloin, kun olen yksin. En "halua tätä mieheltä" vaan tämä on minimivaatimus sille, että saa huomioni. Kokemusteni valossa tämä odotus ei ole miehiin kohdistettuna kovin realistinen, joten miehet eivät ole odotusteni kohde.
Lisäksi teidän kannattaisi tehdä jotakin tuolle seksipsykoosillenne. Näin sinkkuna kun kukaan ei jahtaa itseä siittimen kanssa, tuntuu aika absurdilta tietoisesti avata ovi ja päästää sisään joku, joka yrittää kokoajan siittää minua, mutta ei kuitenkaan hedelmöittää, vaan pelkästään siittää, sekä kohtelee vartaloani kuin porno h u o r a a . Ehkäpä jokin kemikaali, jos ette itsenäisesti harjoittelemalla ja treenaamalla kykene kasvamaan siitoskäytöksen yli?
Vierailija kirjoitti:
En. Olen elänyt jo elämän niin, että pitää hoitaa itse asioita. Ja joskus ehkä sukulaisen apu. Mutta olisi kiva että miehestä on jotain iloa tai tukea. Mitään pakkoja ei ole.
Juuri näin. Sitä iloa tai tukea, vähän vaikka vastuutakin odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuo ainakin menee niin, että jos mulla on pää poikki ja miehellä haava sormessa, niin laastaroin sitä miehen sormea ja koitan pärjäillä sen irronneen pääni kanssa ihan itse.
Ja miksi tarkalleen ottaen on näin?
Hän vain on suuritarpeinen, koko hänen lapsuutensa perhe on. Jonkinlaista riippuvuutta myös siinä kuviossa. Minun lapsuuteni perheessä on taas täytynyt pärjätä itse, ei siis mitään päihde tai vastaavaa ongelmaa, meillä vaan kasvatettiin 'vahvoiksi'.
Ei ole tullut vakavia sairauksia eikä pitkäaikaistyöttömyyksiä tms.
En tiedä mitä kannattelua aikuinen tavallisessa arjessa tarvitsee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuo ainakin menee niin, että jos mulla on pää poikki ja miehellä haava sormessa, niin laastaroin sitä miehen sormea ja koitan pärjäillä sen irronneen pääni kanssa ihan itse.
Ja miksi tarkalleen ottaen on näin?
Hän vain on suuritarpeinen, koko hänen lapsuutensa perhe on. Jonkinlaista riippuvuutta myös siinä kuviossa. Minun lapsuuteni perheessä on taas täytynyt pärjätä itse, ei siis mitään päihde tai vastaavaa ongelmaa, meillä vaan kasvatettiin 'vahvoiksi'.
Aivan eli narsisti ja narsistin lähde. Mies on kirjaimellinen aikuisvauva ja sinä lapsiaikuinen, joka on saanut aina pärjätä omillaan ja siinä sivussa kantanut 5 muutakin.
Oletkos sellaista harkinnut että pudotat lastin ja alat nauttimaan elämästä.
Minähän olen muutenkin pärjäävä ja itsenäinen. Miksi en olisi sitä parisuhteessakin?
Toki miehen pitäisi myös olla samanlainen, eikä mikään perässä vedettävä kivireki.
Vierailija kirjoitti:
Mies saattaa olla minun tapaani erittäin ratkaisukeskeinen, voimakkaasti toiminnallinen eikä välttämättä ymmärrä vihjailuja ym diibadaabaa vaikka kuinka olisi tukkaa avattu ja tuijoteltu silmiin, eli toimii pienimmästäkin rasahsuksesta ainakin omasta mielestään naisen parhaaksi. Tällöin älä koskaan anna ymmärtää mitään piilomerkityksillä ja verbaalisesti kiellä tai käske selkeästi. On sanottava päin näköä laitahan äijä auto kuntoon tai hanki uutta sitä sun tätä kampetta, muuten mies tekee nopean ratkaisun ja ostaa ensimmäisestä (väärin)tulkinnastaan sen naiselta puuttuvan moottorisahan tai alu-tikkaat.
Juuri näin meilläkin. Loistavasti sanoitettu 😂
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista naisista on tuollaisessa suhteessa. Lisäksi kannattelevat sitä miestä ja pitävät sen itsetuntoa kasassa teipillä.
Suomessa ei onneksi ole pakkoavioliittoja, eli elämä on valintoja täynnä. Miksi teit huonon valinnan? Kertoo enemmän sinusta kuin puolisostasi.
Vierailija kirjoitti:
Minähän olen muutenkin pärjäävä ja itsenäinen. Miksi en olisi sitä parisuhteessakin?
Toki miehen pitäisi myös olla samanlainen, eikä mikään perässä vedettävä kivireki.
Iso osa miehistä on myös kivipaasia jotka katuvat sinun ja elämäsi päälle murskaten kaiken.
Olen ollut itsenäinen koko aikuisiän, joten mikä muuttuisi?
En toisaalta halua aikuislastakaan hoidettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista naisista on tuollaisessa suhteessa. Lisäksi kannattelevat sitä miestä ja pitävät sen itsetuntoa kasassa teipillä.
Suomessa ei onneksi ole pakkoavioliittoja, eli elämä on valintoja täynnä. Miksi teit huonon valinnan? Kertoo enemmän sinusta kuin puolisostasi.
Juu, kertoo mm. siitä että on kasvannut tällaisen huonon miehen läsnäolossa tai kirjaimelliesti jonkinlaisessa panttivankitilanteessa.
Naisille pitäisi järjestää ilmaiseksi "terve itsekunnioitus ja omat rajat" -kursseja.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään en etsi parisuhteelta mitään terapiatyyppistä asteelmaa, missä mies odottaa romahdustani. Sellainen tuottaa onnettomuuksia ja ongelmia.
Toisekseen olen itsenäinen ja onnellinen sinkkuna, enkä tarvitse miestä tai läheisyyttä, joten neuvottelu alkaa siitä. Seksuaalista hyväksikäyttöä en siedä, enkä ole kiinnostunut lyhyistä, hedelmättömistä suhteista.
Oikeastaan ainoa syy minkä näkisin minkäänlaiselle """"suhteelle"""" mieheen on perheen perustaminen ja siinä hänen tlisi ottaa kyllä se ihan perinteinen rooli. Apinan poikaset eivät kiinnosta.
Ja miksiköhän kukaan haluaisi tuollaiseksi välineeksi lisääntymisprojektiin? Hänen ainoa merkityksensä olisi olla mahdollistajana, muuta syytä sinulla ei ole olla hänen kanssaan. Hyh.
Miksi kukaan nainen haluaisi olla yksi miehen huollettavista lapsista, tasaveroisen kumppanuuden sijaan?
Totta kai. Eikös normaalistikin pidä olla pärjäävä ja itsenäinen. En minä enää ole lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut pärjäävä ja itsenäinen jo 16v putkeen. En tee mitään miehellä, johon ei voisi koskaan turvautua.
Täysin sama, mutta vasta 10 v. Olen hoitanut yksin lapset, talon, mökin, auton, työni ja oman henkisen hyvinvointini. Miksi ottaisin miehen, jonka kanssa sama jatkuu ja vielä lisävelvollisuuksilla? Ainoa asia mitä suhteesta kaipaan on se tuki ja turva.
Minä olen mies ja minun puolestani naiset saavat kannatella itseään ja osallistua asioihin miten haluavat. Ja sitten siihen käytäntöön:
Minä maksoin veneen, auton, mökin, saunan, reilusti yli puolet asunnosta, huollot, varaosat, kodinkoneet, vakuutukset, matkat jne.
Minä huollan venettä, mökkiä, asuntoa ja autoa.
Kun liikumme autolla tai veneellä, niin minä ajan aina. Nainen saisi ajaa ihan milloin haluaa myös. Ei aja.
Kun grillaamme, niin minä hoidan aina grillauksen, en sitä vaadi ja sen saisi kuka tahansa tehdä. Minulle se aina lankeaa.
Minä vien lapset harrastuksiin aina.
Tuossa sitä kannattelua. Tuskin olen ainoa mies, jolle lankeaa todella suuri osa elämän asioista kannateltaviksi. Eikä tämä minua mitenkään haittaa. Olen toimeentuleva ja aikaansaava. Vaikka puhun vain omasta puolestani, niin eiköhän minun tuttavapariskunnilla ole melko pitkälle samankaltainen työnjako. Kun lukee tätä keskustelua, niin voisi ihmiset tehdä vähän paluuta maanpinnalle.
Mitähän helvettiä nyt taas? Ollessani sinkku joudun olemaan koko ajan pärjäävä ja itsenäinen. Jos ostain kumman syystä edes haluaisin olla parisuhteessa, niin miksi olisin siinä jotain muuta? Vaihtaisin persoonallisuuteni ja elämäntyylini joksikin elämäntuskaa uikuttavaksi prinsessaksi, jota toisen täytyy kantaa kuin kukkaa kämmenellä?
Onko parisuhde sinulle kainalosauva, jota ilman et pysty tulemaan toimeen elämässä?
Seison omilla jaloillani, ja niin seisoo miehenikin.