Onko suomalainen käytännöllisyys tappanut tyylin kokonaan?
Moi kaikki!
Olin viime viikonloppuna Tukholmassa ja huomasin taas kerran miten eri tavalla ruotsalaiset suhtautuu arjen tyyliin. Siellä ihan tavallisessa ravintolassa oli kynttilöitä pöydissä keskellä päivää, ihmiset oli pukeutunut huolellisesti vaikka meni vaan ystävän luo syömään, ja yleensäkin tuntu että panostetaan tunnelmaan ja ulkonäköön tavalla joka Suomessa leimattais heti "turhaksi näyttelyksi".
Sama juttu on jäänyt mieleen matkoilta muuallekin. Ranskassa myyjä käärii ostoksesi kauniisti vaikka kyse olis yhdestä leivästä, Japanissa toimistotyöläinen syö lounaan kauniisti aseteltuina paloina vaikka söis yksin penkillä, Italiassa mummo kattaa pöydän huolella vaikka ruoka olis pelkkä pasta. Siellä tuntuu että pienet eleet ja kauneus on osa arkea, ei mikään erikoisjuttu mistä pitää hävetä.
Täällä meillä tuntuu että jos laittaa hiukan liikaa vaivaa mihinkään, niin muut alkaa epäilemään motiiveja. Tää näkyy vaikka niissä keskusteluissa häälahjoista. Kaikki haluaa vaan tilisiirtää rahaa MobilePaylla koska se on "käytännöllisintä". Missä on se tunnelma, yllätys, yhteinen hetki kun lahjoja avataan? Kai sekin on "turhaa näyttelyä" nykyään.
Sama näkyy kotona - ruotsalaiset kaverit kutsuu "middag hemma" ja siellä on kattausta, kynttilöitä ja tunnelmaa vaikka ruoka olis ihan tavallista. Täällä sanotaan "tuu syömään" ja tarjotaan mikroruokaa paperilautasilta että "ei tarvii tiskata".
Mua alkaa häiritsemään tää suomalainen käytännöllisyyskultti. Onko me unohtanut että elämässä voi olla myös kauneutta ja tyyliä ilman että se on "turhaa"? Vai onko tää vaan mun kuvitelma ja ruotsalaisetkin on oikeasti yhtä käytännöllisiä sisimmässään?
Onko suomalaisuus nykyään synonyymi sille, että ei viitsi yrittää? Onko teillä kokemuksia siitä, että teitä on pidetty 'liian hienona' kun olette yrittäneet?
Kommentit (242)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Suomalaiset eivät kertakaikkiaan saa pudistettua lantaa saappaistaan.
Yrität tällä ilmeisesti sanoa, että maalla asujilla ei ole käytöstapoja eikä tyyliä. Minusta taas asia on päinvastoin: kaupungeissa woltataan, syödään pizzaa suoraan pakkauksesta, vedetään kahvit kävellessä pahvimukista ja kuljetaan nenä puhelimessa ja kuulokkeet korvilla toisia päin. Maalla ihmisillä sen sijaan on vielä edes jotain yritystä tapojen suhteen.
No eipä mennyt kauaa, kun joku heikkoegoinen maalainen pahoittaa mielensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyyliä ei tarvitse mihinkään, käytännöllisyys on hyvä.
Tulisiko mielestäsi kaikkien ajatella näin?
Ei. Rakastan eniten sitä, että muiden tyyli, yms ei kuulu minulle pätkän vertaa. Julkinen tila ei kuulu pelkästään kaltaiselleni keski-ikäiselle naiselle. Se kuuluu kaikille.
En pysty samaistumaan, koska en kiinnitä huomiota tuollaisiin asioihin muiden elämissä, ei kuulu minulle kuinka hienosti tai käytännöllisesti elävät, ja toiseksi, koska itse olen esim. ottanut entiset "juhla-astiat" jokapäiväiseen käyttöön ja ne tylsät perusastiat laitoin kiertoon. Muutenkin kaikki minkä hankin pitää olla myös visuaalisesti miellyttäviä ja tyyliini sopivia, ei varmastikaan ole monen mieleen, mutta selkeä tyyli kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Tyyliä ei tarvitse mihinkään, käytännöllisyys on hyvä.
Tyyli ON käytännöllisyyttä.
Miksi tehdä elämästä ankeampaa kun samalla tai hieman suuremmalla vaivalla saa niin paljon enemmän itselle ja muille? Siisti paita vie saman ajan pukea päälle kuin nuhjuinen mutta nostaa mielialaa. Hymyily ja kehuminen ei maksa mitään mutta piristää sekä antajaa että saajaa. Kun tekee yhteisistä hetkistä mukavampia, ihmissuhteet kukoistavat.
Se on käytännöllistä panostaa siihen mikä tekee elämästä rikkaampaa ilman että maksaa paljoa. Miksi valita ankeampi vaihtoehto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Suomalaiset on niin rumia ja eivät välitä kauneudesta ollenkaan. Tästä esteetikkona kärsin. Ja kärsimys on suuri Suomessa ollessa!
Lähde pois.
Jaxuhalit sinne kitkeryyden ja katkeruuden täyttämään elämään!
Vierailija kirjoitti:
Voisiko suomalainen arkisuus ja harmaus liittyä alakuloon ja jopa masentuneeseen ilmapiirin? Meillä ei oikein ollut tapana iloita. Musiikkikin on ylettömän synkkää.
Niin, se on ikävää, että meille soitetaan synkkää musiikkia. Minun elämässäni on kuitenkin paljon iloa siitä huolimatta. Radiota ei tarvitse kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Kerta näkemyksesi suomalaisesta kulttuurista on mikroruoka paperilautaselta niin ei edes kannata vastata mitään
No kyllä anoppini ennen toi mukanaan aina pahvilautasia, kun oli kesällä kutsuttu heidät meidän terassille syömään, oli juhannus tms. Hänestä se oli kohteliasta, säästäisi meiltä tiskauksen vaivaa. Ei meillä mitään pönötystä ollut, mutta olin nyt tietysti ihan astiat kattanut.
Suomi on tässä suhteessa paljon lähempänä Venäjää kuin muita Pohjoismaita, eivätkä monet suomalaiset edes tajua tätä miten itäinen tunnelma täällä on.
Tulin juuri pitkän ulkomaankomennuksen jälkeen takaisin Suomeen ja WTF - mikä paradoksi tämä maa on!
Ihmisillä on design-laukkuja, kauniita astioita, huolellisesti sisustettuja koteja ja silti asuinrakennukset näyttää siltä että ne on tilattu suoraan Neuvostoliitosta. Betonilaatikoita rivissä, ei ikkunoissa mitään rytmiä, julkisivut kuin vankiloissa.
Kävelit keskustassa ja näet tyylikästä porukkaa menossa töihin mutta rakennukset ympärillä on sellaisia että tekis mieli itkeä. Sitten menet sisään ja siellä on kauniisti katettu pöytä ja design-kynttilänjalat.
Muualla maailmassa kaupungit on rakennettuja niin että niissä on kiva kävellä ja asua. Täällä tuntuu että 60-luvulla päätettiin että "riittää kun on katto pään päällä" ja sen jälkeen ei ole kiinnostanut yhtään miltä ympäristö näyttää.
Voisiko noita arkkitehteja haastaa oikeuteen ympäristön rumentamisesta? Ihan oikeasti, kuinka monta sukupolvea joutuu vielä katselemaan noita hirvityksiä? Me välitetään siitä miltä kahvikuppi näyttää mutta ei siitä miltä koti ulkoapäin näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Suomalaiset on niin rumia ja eivät välitä kauneudesta ollenkaan. Tästä esteetikkona kärsin. Ja kärsimys on suuri Suomessa ollessa!
Ei ole pakko asua täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyyliä ei tarvitse mihinkään, käytännöllisyys on hyvä.
Tulisiko mielestäsi kaikkien ajatella näin?
Ei. Rakastan eniten sitä, että muiden tyyli, yms ei kuulu minulle pätkän vertaa. Julkinen tila ei kuulu pelkästään kaltaiselleni keski-ikäiselle naiselle. Se kuuluu kaikille.
Tasa-arvossa kai on kysymys kuitenkin siitä, että on valinnanvapaus olla ihan oma itsensä? Jos ei ykkösprioriteettina tai lainkaan kiinnosta/halua juuri sille määritellylle viivalle, onko sekään tasa-arvoa, jos on paine olla tekemättä niin, ettei joudu muiden naisten sylkykupiksi? Niinpä moni joutuu sosiaalisen rankan paineen vuoksi velkakierteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyyliä ei tarvitse mihinkään, käytännöllisyys on hyvä.
Tulisiko mielestäsi kaikkien ajatella näin?
Ei. Rakastan eniten sitä, että muiden tyyli, yms ei kuulu minulle pätkän vertaa. Julkinen tila ei kuulu pelkästään kaltaiselleni keski-ikäiselle naiselle. Se kuuluu kaikille.
Tasa-arvossa kai on kysymys kuitenkin siitä, että on valinnanvapaus olla ihan oma itsensä? Jos ei ykkösprioriteettina tai lainkaan kiinnosta/halua juuri sille määritellylle viivalle, onko sekään tasa-arvoa, jos on paine olla tekemättä niin, ettei joudu muiden naisten sylkykupiksi? Niinpä moni joutuu sosiaalisen rankan paineen vuoksi velkakierteeseen.
Kuka joutuu velkakierteeseen ja miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Suomalaiset eivät kertakaikkiaan saa pudistettua lantaa saappaistaan.
Yrität tällä ilmeisesti sanoa, että maalla asujilla ei ole käytöstapoja eikä tyyliä. Minusta taas asia on päinvastoin: kaupungeissa woltataan, syödään pizzaa suoraan pakkauksesta, vedetään kahvit kävellessä pahvimukista ja kuljetaan nenä puhelimessa ja kuulokkeet korvilla toisia päin. Maalla ihmisillä sen sijaan on vielä edes jotain yritystä tapojen suhteen.
No nyt on kyllä niin kaukaa haettua juttua, että oksat pois. Olen maaseudulta kotoisin, ja muistan tosi hyvin miten teininä harmitti kyläläisten ilkkuminen kun aloin meikata maltillisesti ja ostin kivoja vaatteita kaupungilta. Ompelin ihanasta kankaasta kesämekon, niin sitäkin kommentoitiin epäkäytännölliseksi.
Ei, olaan aina oltu enemmän käytännöllisiä ja aika kamalilta ja epämukavilta nuo muotivaatteet näyttävätkin
Vierailija kirjoitti:
Tulin juuri pitkän ulkomaankomennuksen jälkeen takaisin Suomeen ja WTF - mikä paradoksi tämä maa on!
Ihmisillä on design-laukkuja, kauniita astioita, huolellisesti sisustettuja koteja ja silti asuinrakennukset näyttää siltä että ne on tilattu suoraan Neuvostoliitosta. Betonilaatikoita rivissä, ei ikkunoissa mitään rytmiä, julkisivut kuin vankiloissa.
Kävelit keskustassa ja näet tyylikästä porukkaa menossa töihin mutta rakennukset ympärillä on sellaisia että tekis mieli itkeä. Sitten menet sisään ja siellä on kauniisti katettu pöytä ja design-kynttilänjalat.
Muualla maailmassa kaupungit on rakennettuja niin että niissä on kiva kävellä ja asua. Täällä tuntuu että 60-luvulla päätettiin että "riittää kun on katto pään päällä" ja sen jälkeen ei ole kiinnostanut yhtään miltä ympäristö näyttää.
Voisiko noita arkkitehteja haastaa oikeuteen ympäristön rumentamisesta? Ihan oikeasti, kuinka monta
Kuvailemasi neuvostotyyli arkkitehtuurin osalta oikein hyppää silmille pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Se 60-70 -lukujen käytännöllinen betonilaatikkotyyli jatkaa kukoistamistaan (ihme kyllä niistä laatikoista saa isoissa kaupungeissa maksaa tähtitieteellisesti verrattuna mitä niistä pitäisi/kannattaisi maksaa). Sen keskellä sitten näkee jonkun väärinymmärretyn taiteilijan "moderneja luomuksia", joihin luen myös Sibelius -monumentin :D Mahtava kontrasti!
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että muistan että mummo ja vaari elivät yksinkertaisesti mutta jotenkin tyylikkäästi. Heillä oli omat tavat: kahvi tarjoiltiin aina oikeilla kupeilla vaikka olisi ollut kiire, ja kun tuli vieraita, pöytä katettiin kunnolla, se oli itsestäänselvyys, ei mikään show. Vaari vaihtoi aina kotiin tullessaan siistit vaatteet päälle ja tiesi milloin ottaa hattu päästä, mummo taitteli pyykin huolella ja piti keittiön siistinä vaikka rahaa oli vähän ja hommaa paljon. Ruokapöydässä istuttiin yhdessä, ateria aloitettiin ja lopetettiin kunnolla. He opettivat että käytännöllisyys ja kauneus voivat kulkea käsi kädessä.
Ainakaan minun elämäntyyliin tälläinen jatkuva nipottaminen ei sopisi, mutta pidän kyllä kauneudesta ja tyylistä. Se tyyli vaan voi olla myös boheemi ja rento! Kaiken ei tarvi olla tärkättynä ja järjestyksessä ollakseen tyylikästä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Suomalaiset on niin rumia ja eivät välitä kauneudesta ollenkaan. Tästä esteetikkona kärsin. Ja kärsimys on suuri Suomessa ollessa!
Lähde pois.
Jaxuhalit sinne kitkeryyden ja katkeruuden täyttämään elämään!
Eikö se ole pikemminkin päinvastoin? Täällä olisi vähemmän katkeruutta jos nämä muiden maihden tasoa ihannoivat lähtisivät jonnekin sinne onnelaansa? Mulla on hyvä just näin.
Vierailija kirjoitti:
Ei, olaan aina oltu enemmän käytännöllisiä ja aika kamalilta ja epämukavilta nuo muotivaatteet näyttävätkin
Klassinen tyylikkyys ei ole muodin seuraamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Suomalaiset eivät kertakaikkiaan saa pudistettua lantaa saappaistaan.
Yrität tällä ilmeisesti sanoa, että maalla asujilla ei ole käytöstapoja eikä tyyliä. Minusta taas asia on päinvastoin: kaupungeissa woltataan, syödään pizzaa suoraan pakkauksesta, vedetään kahvit kävellessä pahvimukista ja kuljetaan nenä puhelimessa ja kuulokkeet korvilla toisia päin. Maalla ihmisillä sen sijaan on vielä edes jotain yritystä tapojen suhteen.
No nyt on kyllä niin kaukaa haettua juttua, että oksat pois. Olen maaseudulta kotoisin, ja muistan tosi hyvin miten teininä harmitti kyläläisten ilkkuminen kun aloin meikata maltillisesti ja ostin kivoja vaatteita kaupungilta. Ompelin ihanasta kankaasta kesämekon, niin sitäkin kommentoitiin epäkäytännölliseksi.
Onhan se toki epäkäytännöllinen lehmää lypsäessä tai traktorilla kyntäessä :D Joo, olen itsekin asunut maalaisromanttisessa ympäristössä lapsena.
Voisiko suomalainen arkisuus ja harmaus liittyä alakuloon ja jopa masentuneeseen ilmapiirin? Meillä ei oikein ollut tapana iloita. Musiikkikin on ylettömän synkkää.