Lue keskustelun säännöt.
" Lasten mielenterveydenhäiriöt lisääntyvät hallitsemattomalla
06.04.2007 |
vauhdilla. Joka kymmenes lapsi tarvitsisi psykiatrista apua."
Luinpa viime viikon Suomen Kuvalehdestä varsin surullisen artikkelin lasten mielnterveydenhäiriöistä sekä resurssipulasta, mikä vaikeuttaa näihin ongelmiin puuttumista.
Artikkelissa haastatellun ylilääkärin mukaan tärkeää olisi, että " äideille ja isille taattaisiin mahdollisuus keskittyä vanhemmuuteen vauvojensa kanssa. Aivan keskeinen asia on, että lapsella on rinnallaan läsnäoleva aikuinen."
Mutta, mutta... kun äiti imettää yksivuotiasta häntä pidetään hörhönä, jolle vähän väliä huomautellaan, että eikö olisi jo aika luopua. Kun lapsi nukkuu vanhempiensa vieressä, sitä jaksetaan kauhistella, eikö sillä ole omaa sänkyä tai että eikö sille voisi jo sisustaa oman huoneen.
Kun äiti ei viivy illanvietossa pikkutunneille asti jaksetaan marista, että sen siitä saa kun ei ole opettanut vauvaansa pullolle, onhan se jo viisikuinen ja äidinkin olisi jo korkea aika päästää tuulettumaan. Kun lapsen itkuun vastataan heti, aina on joku valopää varottelemassa, että älä mene, sitten saat mennä aina. Lista on loputon.
Mutta eivätkö nämä jutut ole juuri niitä asioita, joilla vauvalle pyritään luomaan turvallinen alku elämälle? Mikä halvatun kiire muilla ihmisillä on saada vauva eroon vanhemmistaan ja miksi vauvan ja äidin välistä symbioosia ei kunnioiteta?
Kommentit (110)
Se, onko lapsi hoidettu kotona vai päiväkodissa, imetetty vai ei, perhepedissä nukkunut vai ei, on ihan toisarvoista. Tärkeämpää on se, onko kotona turvallista vai kaoottista ja ovatko perhesuhteet läheiset ja rakastavat. Ja se alkoholi: ennen vaikka isä olisikin ryypännyt, oli äiti kuitenkin selvin päin ja turvana lapsille. Nykyään ryyppäävät äiditkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Vierailija:
sen yritän tehdä myös muissa asioissamm. mitä sähköyhtiötä käytän jne..itselleni opetettiin jo lapsena että pienillä valinoilla voi olla suuret vaikutukset.. No ehkä olen urpojen vanhempien urpo pentu. Näillä urpoilla valinoillani olen onistunut säästämään kuukauden ruokaostoksisa jopa +-50 egee.. ja meidän tulossa se on paljon.
Mutta hyvä jos teillä on niin hyvin asiat ettei pienistä vaikka 20 sentin valinoista tarvitse välittää.
-6ä-urpo
Missä vaiheessa minä sanoin että se on noin tiukoilla? On vaan mukavaa saada myös säästöön rahaa ;) Ja sikski se on meidän tuloissa paljon Mutten jaksa tätä vääntöä enään. Teistä kun ei kukaan tunnu tajuavan pointtia, olette kaiketi aika nuoria järestään kaikki?
äidit täällä netissä päivät pitkät ja lapset sillä aikaa tapittavat dvd:tä tai pelaavat pelejä tuntikaupalla. Onko se sitä oikeaa läsnäoloa? Kaljoittelevat äidit ja isät luovat todellisen turvallisuuden tunteen, puhumattakaan muista perheen ongelmista. Voisi olla lapselle hyväksi olla välillä toisenlaisessa ympäristössä. Sitten illalla lähdetään baariin ja lapsi vaan tylysti hoitoon. Ja täällä sitten haukutaan kun lapsia viedään päivähoitoon.
pitkällä imetyksellä ja kantoliinalla? :D :D
On tosiaan vanhemmuus ja terve järki ihan hukassa tänäpäivänä. Monet vanhemmat tarvitsivat apua itse. Siinä syy lasten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin.
53, ihanteellinen tarina, mutta monet tämän ajat isovanhemmat eivät ole pätkääkään kiinnostuneita isovanhemmuuden ikävistä puolista kuten vastuunkantamisesta. Kiva on shoppailla pari uutta paitaa ja viedä lapsi Lintsille, mutta sitten voikin palata omaan elämyshakuiseen maailmaan. Isovanhemmat kun eivät viihdy enää kotiympyröissä perheen parissa vaan heidän pitää ennenkaikkea matkustaa, harrastaa ja kerätä elämyksiä. Meidän vanhempien ikäpolvi on kerännyt varallisuutta ja sijoittaa sitä nyt itseensä ja vapaa-aikaansa täysillä. Miten he osaisivatkaan olla isovanhempia lastenlapsilleen, kun omatkin lapset on viety hoitoon pari kuukautta laitokselta pääsyn jälkeen.
Lähteenä The Guardian:
Children who spend more than 35 hours a week at nursery show higher levels of antisocial behaviour than those spending less time in daycare, according to government-funded research.
An evaluation of a £370m government scheme to expand childcare and encourage parents back to work found children were more likely to display antisocial behaviour the longer they spent in nurseries.
The study found positive as well as negative effects, however. Children appeared to gain in confidence, but those in daycare for longest were more " antisocial, worried and upset" .
The study, based on profiles of more than 800 children and families at 100 centres, said: " Long hours in the nursery (more than 35 hours a week) had both positive and negative effects on children' s behaviour: they were more confident and sociable, but more antisocial and more worried and upset."
" The age at which children started nursery did not significantly affect their behaviour, but the more months they had been attending the more likely they were to display antisocial behaviour."
Koko artikkeli löytyy täältä, poista vain välit: http: //education. guardian. co. uk/earlyyears/story/0,,2050444,00.html
Kirjoitukseni tarkoituksena ei suinkaan ole lykätä mielenterveysongelmien lisääntymistä päivähoidon piikkiin, ei ainakaan yksin. Tämä on kuitenkin mielestäni yksi mielenkiintoinen näkökulma keskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt on varmasti kaikille selvää, että pitkät päivät hoidossa eivät ole lapselle hyväksi missään iässä, erityisesti alle 3-vuotiaina. Mutta että päivähoito itsessään lisäisi mielenterveysongelmia on aivan puppua. Sen tietää ainakin jokainen, joka työskentelee näiden lasten parissa.
Joskus mielenterveysongelmille ei pystytä löytämään mitään syytä. Joskus taas kyseessä ovat lapset, joita ei ole rakastettu tai heistä ei ole huolehdittu. Mutta päivähoitoon viemisellä tai viemättömyydellä saatika jollain kantoliinalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Päivähoidon yms. kamaludesta jauhavilla ei ole mitään todellista kosketuspintaa aiheeseen.
minä tykkään työstäni, kuten täällä joka toinen uraäiti tuntuu ajattelevan...
Jos äiti tahtoo tehdä uraa, niin silloin isän on joustettava, tai lapset jätettävä tekemättä. Ei kaikkea voi vaan tehdä siksi kun mä vaan haluun...
Vierailija:
eikä koskaan ammatillisena? Tätä palstaa seuranneena tulee väkisinkin mieleen, että naisella ei saa olla ammatillisia ambitioita vaan hänellä voi olla vain kaksi ammattia joko se maailman vanhin tai sitten Jeesuksen äiti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ja se alkoholi: ennen vaikka isä olisikin ryypännyt, oli äiti kuitenkin selvin päin ja turvana lapsille. Nykyään ryyppäävät äiditkin.
Kai sitä nyt vähemmästäkin piene mieli menee ymmälle, jos ympärillä perhekuviot menevät uusiksi muutaman vuoden välein, kun äiti/isi ihastuu ja antautuu tosirakkauden vietäväksi, kun kerranhan vaan täällä eletään... Niinpä. Kerran se lapsuuskin vain eletään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse tälläisen " minun-sinun-meidän" -perheen lapsena (enkä ole se meidän lapsi) voin sanoa, että eivät ne sekavimmat kuviot välttämättä ole uusioperheissä. Jotkut ovat erosta viisastuneet ja yrittävät enemmän ja ovat sitoutuneempia toisen kerran avioituessaan.
:)
Eikä tietystikään yksikään lapsensa hoitoon vievä ei ole huono vanhempi jne. jne.
Vierailija:
äidit täällä netissä päivät pitkät ja lapset sillä aikaa tapittavat dvd:tä tai pelaavat pelejä tuntikaupalla. Onko se sitä oikeaa läsnäoloa? Kaljoittelevat äidit ja isät luovat todellisen turvallisuuden tunteen, puhumattakaan muista perheen ongelmista. Voisi olla lapselle hyväksi olla välillä toisenlaisessa ympäristössä. Sitten illalla lähdetään baariin ja lapsi vaan tylysti hoitoon. Ja täällä sitten haukutaan kun lapsia viedään päivähoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja taas ei kun uutta kehiin...
Vierailija:
itse tälläisen " minun-sinun-meidän" -perheen lapsena (enkä ole se meidän lapsi) voin sanoa, että eivät ne sekavimmat kuviot välttämättä ole uusioperheissä. Jotkut ovat erosta viisastuneet ja yrittävät enemmän ja ovat sitoutuneempia toisen kerran avioituessaan.:)
Misä olisi tilasto asiasta? Ihan mielenkiinnosta lukisin aiheesta enemmän. Onko linkkiä?
Oman (suppean) kokemuspohjani perusteella sanoisin, että suurimmalta osin yli vuoden vanhat ovat hoidossa. Ainakin siihen asti kun seuraava lapsi syntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä suurin osa alle 3 v tulee tästä (PROSENTIT ESIMERKKEJÄ):
0-1 V LÄHES 100 % HOIDETAAN KOTONA
1-2 V NOIN 50 % HOIDETAAN KOTONA
2-3 V NOIN 20 % HOIDETAAN KOTONA
Eli jos kuviteltaisiin että jokaista ikäluokkaa olisi 100 kpl. Yhteensä olisi 300 kpl lapsia.
Ekasta ryhmästä (0-1v) lapsia hoidetaan kotona kaikki 100 kpl Toisesta ryhmästä (1-2v) lapsia hoidetaan kotona kaikki 50 kpl
Kolmannesta ryhmästä (2-3 v) lapsia hoidetaan kotona 20 kpl.
Täten kotona hoidetaan 170 lasta 300:sta lapsesta eli suurin osa!
Vierailija:
Misä olisi tilasto asiasta? Ihan mielenkiinnosta lukisin aiheesta enemmän. Onko linkkiä?Oman (suppean) kokemuspohjani perusteella sanoisin, että suurimmalta osin yli vuoden vanhat ovat hoidossa. Ainakin siihen asti kun seuraava lapsi syntyy.
Mutta kiitos 98 selvennyksestä.
t:97
Eli vain joka viides hoidetaan kotona 3-vuotiaaksi?
Hyvältä kuulostavaan kotihoidon määrään päästään kun alle kolmivuotiaista puhutaan joukkona joka sisältää myös nuo alle yksivuotiaat.
jotka ovat kotona ikäänkuin vauvan siivellä. Ei niinkään koska vanhemmat suosisivat erityisesti lasten kotihoitoa.
että vastaus lasten mielenterveyden ongelmiin on imetyksen kestossa ja perhepedissä?
Kun lastensuojelsta tulee koko ajan viestiä, että kurjissa oloissa eläviä lapsia on valtava, alati enenevä määrä?!
Suomessa pelkkä alkoholismi on yhä harvinaisempaa, sekäkäyttö yhä yleisempää. Päiväkoteihin tuodaan likaisia, nälkäisiä lapsia rääsyissä. No, siellä he ainakin saavat ruokaa ma-pe.
En kyllä tiedä mikä etu on jonkun heroiinia vetävän ja diilaavan isän lapsella olla himassa amfetamisti-äidin imetettävänä ja nukkua näiden välissä..
Tai vaan viinaa ja diapamia vetävän toisiaan öisin leipäveitsen kanssa takaa-ajavan pariskunnan rakastavassa kotihoidossa?
Vierailija:
Tosiasia nyt vaan sattuu olemaan se, että suurin osa alle 3-vuotiaista hoidetaan tällä hetkellä kotona.