Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

" Lasten mielenterveydenhäiriöt lisääntyvät hallitsemattomalla

Vierailija
06.04.2007 |

vauhdilla. Joka kymmenes lapsi tarvitsisi psykiatrista apua."



Luinpa viime viikon Suomen Kuvalehdestä varsin surullisen artikkelin lasten mielnterveydenhäiriöistä sekä resurssipulasta, mikä vaikeuttaa näihin ongelmiin puuttumista.



Artikkelissa haastatellun ylilääkärin mukaan tärkeää olisi, että " äideille ja isille taattaisiin mahdollisuus keskittyä vanhemmuuteen vauvojensa kanssa. Aivan keskeinen asia on, että lapsella on rinnallaan läsnäoleva aikuinen."



Mutta, mutta... kun äiti imettää yksivuotiasta häntä pidetään hörhönä, jolle vähän väliä huomautellaan, että eikö olisi jo aika luopua. Kun lapsi nukkuu vanhempiensa vieressä, sitä jaksetaan kauhistella, eikö sillä ole omaa sänkyä tai että eikö sille voisi jo sisustaa oman huoneen.



Kun äiti ei viivy illanvietossa pikkutunneille asti jaksetaan marista, että sen siitä saa kun ei ole opettanut vauvaansa pullolle, onhan se jo viisikuinen ja äidinkin olisi jo korkea aika päästää tuulettumaan. Kun lapsen itkuun vastataan heti, aina on joku valopää varottelemassa, että älä mene, sitten saat mennä aina. Lista on loputon.



Mutta eivätkö nämä jutut ole juuri niitä asioita, joilla vauvalle pyritään luomaan turvallinen alku elämälle? Mikä halvatun kiire muilla ihmisillä on saada vauva eroon vanhemmistaan ja miksi vauvan ja äidin välistä symbioosia ei kunnioiteta?

Kommentit (110)

Vierailija
101/110 |
07.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai alle 3-vuotiaista hoidetaan suuri osa kotona. Mutta se ei tarkoita, että suurinta osaa 2-3-vuotiaista hoidettaisiin kotona.



Voidaan sanoa, että 0-1-vuotiaseen lähes 100 %:a hoidetaan kotona. Kun nämäkin ovat mukana tuossa tilastossa, tottakai suurin osa alle kolmevuotiaista on kotihoidossa.



Ei kuitenkaan voi sanoa, että suurin osa ikäluokasta 2-3 vuotta hoidettaisiin kotona. Ja tämäkin on ihan tilastollinen fakta.

Vierailija
102/110 |
07.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja yllätys yllätys: oma äitini oli kotona ja vielä tosi pitkään. Mutta ei se mitään auttanut kun hänellä oli aika heikko tunnesuhde lapsiina. Ei meitä " nähty" omina itsenämme, saatika että äiti olisi päästänyt meitä lapsia henkisesti niin lähelle, että olisimme hänestä jotain nähneet. Isä taas oli etäinen.



Sitä voi kaiken aikansa ommella jotain kantoliina ja uutta hamppulisäimua kestovaippakuoriin bambuliinoineen kaikkineen ja olla aktiivinen imetystuki-ihminen, mutta jos tunnesuhde lapseen on vajaa , niin ei sillä osta kuin hyvän omantunnon ehkä. Lapselle toi kaikki on ihan toissijaista.



Kuinka vaikeaa se on nähdä, että kotiäitiys on vain yksi aspekti kokonaisuudessa?



Itsekin olen kotona, mutta ei se lapsistani tai minusta autuaita tee sinänsä. Vaan se mitä minä itsestäni siihen äiti-lapsi -suhteeseen annan. Ja se on pipipäälle jatkuva haaste se.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/110 |
07.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaan se, miten vanhemmat kantavat vanhemmuuden vastuunsa henkisesti. Ovatko läsnä henkisesti, ottavatko lapsen edun ensimmäisenä huomioon kun elävät omaa elämäänsä. Vai keskittyvätkö omaan henkilökohtaiseen kivaan ja lapset siinä sivussa sitten elävät miten taitavat...

Vierailija
104/110 |
07.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kokonaisuus ratkaisee! Ja vaikka takuulla lapsen pään saa huonoon kuntoon laiminlyömällä lapsen perustarpeita tämänollesssa 0-3-vuotias, niin yhtä lailla lapsen mielenterveyden voi tärvellä lapsen ollessa 3-18 vuotias!



En ymmärrä tätä täysimetys-perhepeti-jankutusta, kun siinä puhutaan lapsista vain vauvoina ja taaperoina. Ihan kuin lapsuutta ja läheisyyden tarvetta ei olisi senkin ulkopuolella.



Ja niinkuin pelkästään jollain kantoliinalla ratkaistaisiin sellaiset asiat kuin kommunikatiivinen yhteys lapsen ja vanhempien välillä!!

Vierailija
105/110 |
07.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

että minun ja lasteni suhteen onnistumisen ratkaiseva kysymys olisi siinä, asetanko aina lapset etusijalle. Enemminkin näen että minun tehtäväni vanhempana on löytää tasapaino: minun on kyettävä riittävän hyvään vanhemmuuteen ja samalla elettävä aikuisen elämää (esim. hoidettava työni kunnialla).



Sillä lailla minä myös pysyn kunnossa ja voin olla lapsilleni aikuinen: turvallinen ja tasapainoinen. Voin myös olla esimerkki aikuisuudesta, johon kuuluu olennaisesti työnteko, oman leipänsä ansaitseminen.

Vierailija
106/110 |
07.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskon, että tähän ovat vaikuttaneet paljon mm:

* Diagnosoinnin paraneminen - nykyään diagnosoidaan enemmän ja useamman laatuisia häiriöitä, kuin ennen.



* Lasten maailma on koventunut, lapset eivät enää saa olla lapsia. Tämä näkyy mm. harrastusten tavoitteellisuudessa ja kilpailussa. Televisio syytää kauneus- ym. ihanteita yhä pienemmille (jopa 6-vuotiaat kärsivät anoreksiasta).



* Suurentunut luokkakoko. Puuttuvat resurssit mielenterveysongelmaisten lasten hoitoon. Resurssien puutteessa hoitoa tarvitsevat lapset laitetaan tavalliseen luokkaan, jossa opettajalla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta ottaa yhden erikoistarpeita huomioon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/110 |
07.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

2-vuotiaaksi, nukuta perhepedeissä, jotka haluavat omaakin aikaa tai muuten ole täydellisen täydellisen vanhempia.



Lasten mielenterveysongelmat johtuvat täydellisen piittaamattomista aikuisista, jotka ei kykene antamaan lapselleen perusturvaa ja jotka ovat usein alkoholisteja tai käyttävät muuten vain viinaa reippaasti tai joilla on joitakin muita ongelmia, kuten mielenterveysongelmia.

Vierailija
108/110 |
07.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Mutta ei ruoan laadussa tarvitse tinkiä. mutta voi silti ottaa sen halvemman vaihtoehdon.. esim onko juuri nyt PAKKO ostaa kotimainen tomatti kun se on kilohinaltaan kalliimpi kuin se ulkoklainen??? -se 6 äiti

Minä olen sillä kannalla että ostan aina ensisijaisesti lapsilleni syömiseksi kotimaista ! Luotan siihen että täälä on kaikki torjunta-aineet ja säilöntäaineet tarkemmin tutkittuja mitä tomaatteihin yms. laitetaan. Ja täytyyhän niissä ulkolaisissa tomaateissa olla paljon enemmän säilöntämyrkkyjä kun niiden täytyy kestää pitkät varastoinnit ja kuljetuksetkin. Haluan tietää mitä lapseni syö, ettei sitten parinkymmenen vuoden päästä sairastu syöpään näistä myrkyistä. Että minusta jo tinkii ruuan laadussa jos ostaa ulkolaista.....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/110 |
07.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


2-vuotiaaksi, nukuta perhepedeissä, jotka haluavat omaakin aikaa tai muuten ole täydellisen täydellisen vanhempia.

vaan siitä, että jos annat lapsellesi läheisyyttä, niin sitä arvostellaan, sitä pidetään negatiivisena asiana. Tuskin täällä nyt kukaan niin naivi on, että kuvittelee perhepetien yms. estävän ongelmia.

Vierailija
110/110 |
07.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Kantoliinoja ja perhepeti-ihmisiä kritisoidaan siksi, että he ovat tehneet näistä jutuista jonkun elämänsisällön, jutun joka itsessään tarjoaa heille jotain kicksejä, vaikka läheisyyttä ja perusturvaa lapselle voi antaa ilman kantoliina- ja perhepetiviritelmiäkään. Lapsi tarvitsee täysipäiset vanhemmat, jotka antavat lapselle läheisyyttä, rakkautta ja turvalliset puitteet ja mahdollistavat sosiaaliset kontaktit myös toisiin ihmisiin ja toisiin lapsiin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi kaksi