Miksi toinen saisi määrätä miten koti laitetaan?

Vierailija kirjoitti:

Eli, ylisiistit rauhoittukaa. Ja te, jotka haluaisitte määrätä jokaisen asian kodissa, antakaa tilaa myös toisen mielipiteille. Se toiselle mieluinen esine voi tulla otettua huomioon vaikket siitä itse pidä. 

Molemmilla omat kodit. Miksi väkipakolla änkeä yhteen jos ei pidä edes toisen tavaroista? 

Vierailija kirjoitti:

Itse saa omassa kodissaan määrätä kaikesta ja voi myös päättää ketä sinne kutsuu ja millä ehdoilla. Itsellä ehdot ovat olleet siviatynyt julkinen tapaaminen jo vuosikymmeniä ja vain muutama hassu yksilö on tämän läpäissyt. Kotiinsa ei tarvitse päästää yövieraita tai miehiä ollenkaan, edes päivävierailulle. Ei edes naiskavereita tai sukulaisia. Kaupungissa on paljon paikkoja, missä tavata sivistyneesti kodin ulkopuolellakin.

Vaikutat tosi mukavalta ihmiseltä. 
ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli, ylisiistit rauhoittukaa. Ja te, jotka haluaisitte määrätä jokaisen asian kodissa, antakaa tilaa myös toisen mielipiteille. Se toiselle mieluinen esine voi tulla otettua huomioon vaikket siitä itse pidä. 

Molemmilla omat kodit. Miksi väkipakolla änkeä yhteen jos ei pidä edes toisen tavaroista? 

Niinpä. Jos sisustus ja siisteys menee ihmissuhteen edelle, parempi on pitää omat lusikat ihan vaan itselle. Elämän ehtoopuolella saattaa harmittaa, mutta sitten se on näin. 
ap

Nainen päättää parisuhteessa kaikesta. Muuten pihtaus ja nalkutus.

Meillä siihen on muutama syy:

- mä imuroin, joten vaadin että lattioilla ei ole mitään kasoja ja kengät on kenkähyllyssä

- mies osottautui värisokeaksi, sisutuksen värit on siten mun valinta

- meis ei ole järin kiinnostunut estetiikasta, joten se on sitten mun valinta. Toisaalta käytännöllisyys kiinnostaa molempia, joten eipä hänellä ole ollut liiemmälti sanomista mun valintoihin.

- mies on vähän pihi, joten suurin osa kaikesta tarpellisestakin on mun hankkimaa ja siten mun valinta

- kaikki kuitenkin olettaa että nainen hoitaa kodin ja vaikkeivat mitään sanokaan on miehen rikkinäiset vaatteet ja kodin likaisuus naisen vika -> siivoan jos kutsun vieraita

Mä en sitten puutu autotalliin, vaikken sieltä mitään löydäkään, ostin oman työkaluboksin niin pääsee helpommalla eikä tarvi kysellä vasaran perään kuten pikkulapsi.

Minun yli 30-vuotisen avioliittoni aikana vaimo määräsi itsestään selvästi sisustuksesta, huonekaluista jne. Lopulta juuri mistään ei huomannut että minäkin asuin asunnossa. Useimmissa tuntemissani avioliitoissa on sama meininki. Ja miksi suostuin? Toisinajattelun hinta oli liian kova.

Vierailija kirjoitti:

Jos toiselle on ihan sama, miten koti sisustetaan, niin miksi halukkaampi ei saisi määrätä?

Se toinen, yleensä mies, oppii kyllä nopeasti että paras on alistua ja sanoa että on ihan sama, ei minulla ole mitään toiveita. Auttaa myös itseä jaksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Minun yli 30-vuotisen avioliittoni aikana vaimo määräsi itsestään selvästi sisustuksesta, huonekaluista jne. Lopulta juuri mistään ei huomannut että minäkin asuin asunnossa. Useimmissa tuntemissani avioliitoissa on sama meininki. Ja miksi suostuin? Toisinajattelun hinta oli liian kova.

Jotenkin surullista, että on olemassa "koteja", jotka eivät tunnu tai näytä siellä asuvan kodilta ollenkaan. 
ap

Sain viikonloppuna luvan istua sohvalla kun lupasin pöyhiä koristetyynyt kunnolla istumisen jälkeen. Nyt olen taas ajettuna omaan pieneen nurkkaani. 

Hahhah, muutin uuden kumppanini kotiin jota oli asuttanut exänsä kanssa. Pariskunta oli asunut kuin narkkarit tai siat, likaa joka paikassa mustat rasvaiset kerrokset, tarrahuonekaluja ja rikkinäiset kodinkoneet, "koristeet" jotain lastulevykaapissa olevia yökerhosta vietyjä laseja jne. Näin miehessä potentiaalia ja päätin uudistaa hänen kotinsa mistä hän on minulle todella kiitollinen, autoin uuteen alkuun: ehdotin tilalle ehjiä klassisempia käytettyjä kalusteita joista hän valitsi ja toin siistit omani. Nyt on kaunis koti joka on miehen mieluinen ja osaa pitää sen siistinä kun kaikelle on oma paikkansa. Ja hänen romupöytänsä sisältö ja tila on oma asiansa vaikka hyvin näkyvällä paikalla onkin.  

Miehet nyt vaan pääsääntöisest on sikoja eikä ymmärrä kauneuden ja sisustuksen päälle niin miehet voisi alkaa pitämään turpansa kiinni ja tekee niin kuin nainen käskee kun millään muulla ei ole mitään merkitystä kuin sillä että koti ja koko elämä menee niin kuin nainen hakuaa ja määrittelee. 

Aikaisemmin kun joku puhui kompromisseista niin ainoa hyväkayttävä kompromissi on se että mies joustaa ja toteuttaa naisen tahtoa että naisen ei tarvi joustaa mistään että naisen tahto toteutuu aina 

Kyllä miesten pitäisi jo oikkuhilhää hyväksyä että nykyaikana mies on vain arvoton kaiken tekijä ja kaiken maksaja mutta muuhun miehellä ei ole oikeutta. 

KAIKEN PITÄÄ AINA MENNÄ NIIN KUIN NAINEN HALUAA JA MÄÄRITTELEE JA MIEHEN AINOA OIKEUS ON TOTEUTTAA NAISEN TAHTO JA NAISEN HALUT AINA TÄSMÄLLISESTI KIIN KUIN NAINEN HALUAA!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli, ylisiistit rauhoittukaa. Ja te, jotka haluaisitte määrätä jokaisen asian kodissa, antakaa tilaa myös toisen mielipiteille. Se toiselle mieluinen esine voi tulla otettua huomioon vaikket siitä itse pidä. 

Molemmilla omat kodit. Miksi väkipakolla änkeä yhteen jos ei pidä edes toisen tavaroista? 

Tässä se näkee että naiset ei yksikertaisesti kykene yhteistyöhön ja yhteiseloon enää nykypäivänä kun heti vaaditaan omia asuntoja ettei naisen vaan tarvi hyväksyä mitään muuta kuin oma tahto ja oma halu

Tätä ketjua kun lukee niin en yhtään ihmettele miksi jatkuvasti saa lukea naisten itkua ja kitinää kuinka miehet ei halua sitoutua parisuhteeseen eikä miehet varsinkaan halua muuttaa naisen kanssa saman katon alle. Ymmärrän miehiä miksi miehet ei halua yhteen muuttoa kun miksi kukaan haluaisi asua niin että omassa kodissa pitää olla kuin vieras eikä koti tunnu kodilta

Onneksi saan itse määrätä omassa itse rakennetussa talossa kaiken, on välillä koneenosia hydraliikkaletkuja ym käytävällä, yksi huone on elektroniikkakorjauspaja ja kellokorjaamo, ei tämä onnistuisi jos olisi joku nainen jaloissa vielä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ratkaisu on asua eri asunnoissa ja katsoa kuinka paljon "toista" kiinnostaa viettää aikaa siellä omalla tontilla. Ja sitten vasta jos ajanviettoaika lähenee 100% niin harkita yhteenmuuttoa.

 

 

Älä lässytä junior. 

Kyl se on asunnontarve ja rahatilanne. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos toiselle on ihan sama, miten koti sisustetaan, niin miksi halukkaampi ei saisi määrätä?

Se toinen, yleensä mies, oppii kyllä nopeasti että paras on alistua ja sanoa että on ihan sama, ei minulla ole mitään toiveita. Auttaa myös itseä jaksamaan.

Tuossa vaiheessa ollaan vasta muuttamassa yhteen, joten eikö mies edes uskalla sanoa naiselle, että pidetään omat asunnot? Mieshän on täysin tahdoton lapamato.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kompromisseja täytyy olla, että kumpikin viihtyy. Jos toisella on tottumus laittaa tavarat aina heti omille paikoilleen ja siivota säännöllisesti, ja toinen pitää ruokapöytää ja lattioita romusäilönä, roskiksena ja pyykkikorina, niin ei voi vain toisen tapojen mukaan elää. 

Jos et nauti sotkusta niin sitten siivoat. Simple as that.

Niin että sottapossun ei tarvitse opetella siistiimmäksi?

Itse en saman katon alla katselisi ketään epäsiistiä tavaroita pitkin poikin jättävää possua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kompromisseja täytyy olla, että kumpikin viihtyy. Jos toisella on tottumus laittaa tavarat aina heti omille paikoilleen ja siivota säännöllisesti, ja toinen pitää ruokapöytää ja lattioita romusäilönä, roskiksena ja pyykkikorina, niin ei voi vain toisen tapojen mukaan elää. 

Kyllä tuossa tapauksessa pitää elää ekan vaihtoehdon mukaan.

Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kompromisseja täytyy olla, että kumpikin viihtyy. Jos toisella on tottumus laittaa tavarat aina heti omille paikoilleen ja siivota säännöllisesti, ja toinen pitää ruokapöytää ja lattioita romusäilönä, roskiksena ja pyykkikorina, niin ei voi vain toisen tapojen mukaan elää. 

Jos et nauti sotkusta niin sitten siivoat. Simple as that.

Onko? Jos joudun tilanteeseen jossa minun oletetaan jatkuvasti siivoavan aikuisen porsaan jäljiltä niin ihan ensimmäiseksi siivoan sen porsaan helvttiin pois elämästäni. Pieni epäjärjestys on eri asia kuin tunkio.

Minä, vaimo, olin se lapanen sisustuksen suhteen. Miehelläni oli voimakas tahto.ja mielipide minkälainen koti olisi mieluinen - hänelle- mitä värejä, mitä materiaaleja. En halunnut riidellä ja niin tyydyin vuosikymmeneksi siihen sisustukseen jota kertakaikkiaan inhosin. Teräsjalkoja, mustia nahkasohvia, raskaita huonekaluja, tummia paksuja kankaita, raskaat verhot, ei ilon värejä laisinkaan. Jopa lamputkin olivat epäsopivia ja valaistus muutenkin puutteellinen. Varmaan olin itsekin harmaa ja iloton. 

Minun ei sopinut ehdottaa mitään omaa. No mies kuoli. Pikkuhiljaa aloin lahjoittamaan näitä minulle epämieluisia mööpeleitä ja ostamaan oman mielen mukaisia. Kolmessa vuodessa on kotini ilme muuttunut vaaleaksi, värikkäämmäksi, keveämmäksi ja pehmeämmäksi. Olimme siis 'vanhoja'  mennessämme naimisiin mutta en arvannut, että toisen jyrkkä mielipide kodin ilmeestä vei ilon minun elämästä. Muuten mieheni oli huolehtiva ja mukava aviomies. Ja kaipaan häntä. Mutta olen nyt iloinen kodistani.