Miksi toinen saisi määrätä miten koti laitetaan?
Ja miksi toinen saisi yksin määrätä miten siistiä siellä pitää olla? Jos kaksi asuttaa kotia, se on myös sen toisen koti.
Kommentit (522)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kompromisseja täytyy olla, että kumpikin viihtyy. Jos toisella on tottumus laittaa tavarat aina heti omille paikoilleen ja siivota säännöllisesti, ja toinen pitää ruokapöytää ja lattioita romusäilönä, roskiksena ja pyykkikorina, niin ei voi vain toisen tapojen mukaan elää.
Jos et nauti sotkusta niin sitten siivoat. Simple as that.
Jos et nauti sotkusta, niin sitten eroat, simppeliä :)
Entäs jos nauttii seksistä muttei sotkusta?
Niin, "Se siivoaa, jota häiritsee". Anoppi: "Miksi et pidä kotiaSI puhtaana?"
Vierailija kirjoitti:
Niin, "Se siivoaa, jota häiritsee". Anoppi: "Miksi et pidä kotiaSI puhtaana?"
Miksi anoppi ei pidä turpaansa tukossa?
Vierailija kirjoitti:
Niin, "Se siivoaa, jota häiritsee". Anoppi: "Miksi et pidä kotiaSI puhtaana?"
Kuulostaa siltä että anoppi saa olla siivooja. Halvempaa kuin ostaa ammattilainen.
Vierailija kirjoitti:
Niin, "Se siivoaa, jota häiritsee". Anoppi: "Miksi et pidä kotiaSI puhtaana?"
Ketä kiinnostaa mitä joku random anoppi sanoo?
Tärkeintä on että siivotaan säännöllisesti, jos lapsia ja esim astmaa, yskimistä on turha ihmetellä jos lattialla vaatekasoja ja villakoiria pyörii lastenhuoneidenkin seinänvierustoilla.
Ja huom ! Lapsi ei ole vastuussa oman huoneensa siisteydestä eikä opikaan siivoamaan kun sanotaan, että siivoa huoneesi. Ei alle 10- vuotias osaa ilman aikuisen apua ja neuvoja. Olen huomannut että hyvinkin pieniltä lapsilta vaaditaan imurointia olohuoneessa tai eteisen järjestämistä, kun isä eikä äiti jaksa.jopa 6-7 vuotiaalta. Eikä ole harvinaista. Ja miehen on osattava laittaa tavarat paikoilleen, sehän nyt on minimivaatimus, vaikka ei mitenkään haluakaan vaikuttaa sisustukseen. Sikolättejä näkee nuorien lapsiperheiden ja kieltämättä vanhempienkin kodeissa käydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni säästää kaiken mahdollisen krääsän ja romun mitä jää. Löytyy rikkinäistä Nokiaa, Scart-liittimiä, vanhoja latureita, digiboksia ym. Niitä äitini kanssa heitämme salaa pois.
Vaimoni säästää kaiken mahdollisen krääsän ja romun mitä jää. Löytyy meikkejä, hajuvesiä, koruja, valokuva albumeja, tuhkauurna ym.
Niitä lapsen kanssa heitämme salaa pois.
Onko se vanhentunut ja rikkinäinen elektroniikka yhtä tärkeää kuin albumi täynnä valokuvia?
Sinäkö osaat sanoa? Minä en voi sanoa toisten tavaroiden tärkeysjärjestystä. Ja miksi se elektroniikka on sun mielestä rikkinäistä?
Mutta jos halutaa vääntään niin esim. itsellä on eräs laite jota ei saa päälle ilman tiettyä laturia jota ei saa enää ostettua mistään. Tällä laitteella minulla on tallessa kuvia, videoita ja vaikka mitä tiedostoja jotka on mulle tärkeitä. Jos joku menisi tuon laturin heittämään pois olisi se paljon pahempi juttu kuin että olisi heittäny pois kuva albumin missä kuvia exän koirista (lapset halus sen säästää koska pitävät eläimistä, eivät ole ikinä kyseisiä koiria tavanneet)
Jossain vaiheessa tuo laite voi hajota muutenkin, vaikka laturi on tallessa. Mikset siirrä niitä kuvia muualle tai teetä edes paperikuvia, jos ne ovat mielestäsi tärkeitä? Tosin kiinnostavaa, että puhut epämääräisesti "eräästä laitteesta" ikäänkuin sinulla olisi jokin hyvin erikoinen laite, jota ei voi nimetä esim. kameraksi, videonauhuriksi tms.
Ei He***tti, oletteko jotain päiväkoti-ikäisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi täytyy olla? Kun toinen on oikeassa ja toinen väärässä."
Ei ole oikeaa ja väärää kun on ihmisen kodista kyse.
Kun kaksi ihmistä asuttaa yhtä kotia, yhtäkkiä toinen voikin olla väärässä kaikesta ja hänen pitäisi mukautua toisen sääntöihin. Siitä tästä ketjusta keskustellaan.
ap
Nyt menin sekaisin. Puhutko siitä, että toinen on oikeasti väärässä (miten se mitataan?) vai siitä, että yhden ihmisen mielestä toinen on väärässä? Jos alkaa olla sitä mieltä, että toinen on väärässä kaikesta, kannattaa miettiä omaakin suhtautumista ihmisiin ja elämään.
Vierailija kirjoitti:
Asun yksin ja pidän kotini siistinä ja järjestyksessä. Pidän estetiikasta ja kaunis koti rauhoittaa. On seesteistä ja valoisaa.
Exän koti oli 60-90-luvun sekamelska. Rumia värejä, kohloja huonekaluja, 90-luvun puunvärisiä suuria kirjahyllyjä, kauheata. Joka ikistä väriä matoissa, verhoissa, pyyhkeissä, huh huh. En koskaan enää muuta yhteen kenenkään kanssa.
Puhut kahdesta eri asiasta - tosin olen huomannut, että kaltaisiasi on paljon. Puhut sekamelskasta vain värien ja materiaalisen osalta. Noilla asioilla ei ole suoraan mitään tekemistä siisteyden kanssa. Ihmisellä voi olla täysvalkoinen koti lattiasta kattoon sekaisin täynnä valkoisia esineitä tai värikäs ja täysin siisti koti.
Se on toki totta, että jotkut eivät vaan kestä värejä. Sinäkin varmasti inhoat kulkea kesäisessä luonnossa, joka on täynnä vihreää ruohoa, sinistä taivasta ja puna-oransseja kukkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi täytyy olla? Kun toinen on oikeassa ja toinen väärässä."
Ei ole oikeaa ja väärää kun on ihmisen kodista kyse.
Kun kaksi ihmistä asuttaa yhtä kotia, yhtäkkiä toinen voikin olla väärässä kaikesta ja hänen pitäisi mukautua toisen sääntöihin. Siitä tästä ketjusta keskustellaan.
ap
Nyt menin sekaisin. Puhutko siitä, että toinen on oikeasti väärässä (miten se mitataan?) vai siitä, että yhden ihmisen mielestä toinen on väärässä? Jos alkaa olla sitä mieltä, että toinen on väärässä kaikesta, kannattaa miettiä omaakin suhtautumista ihmisiin ja elämään.
Tästä juuri keskustellaan. Täällä on ihmisiä sitä mieltä, että on objektiivisesti väärin jättää paita tuolin reunalle, koska on olemassa asia nimeltä VAATEkaappi.
ap
Minä hallitsen paljon paremmin rakennustekniset jutut ja niiden suhteen olen "tyranni", että mitkä sisustus- tai pihajutut ovat siksi ehdottomasti nou-nou. Muuten pitää olla kyllä vapaus tehdä lähes mitä lystää. Ja ainahan se yhteiselo on jonkun verran kompromisseja ja myöntymistä. Olen sitä mieltä, että sen, joka on passiivisempi sisustaja tai siivoaja, pitää sitten enemmän myöntyä ja tehdä kuten "käsketään".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kompromisseja täytyy olla, että kumpikin viihtyy. Jos toisella on tottumus laittaa tavarat aina heti omille paikoilleen ja siivota säännöllisesti, ja toinen pitää ruokapöytää ja lattioita romusäilönä, roskiksena ja pyykkikorina, niin ei voi vain toisen tapojen mukaan elää.
Jos et nauti sotkusta niin sitten siivoat. Simple as that.
Jos et nauti sotkusta, niin sitten eroat, simppeliä :)
Entäs jos nauttii seksistä muttei sotkusta?
Entä jos nauttii kissoista, muttei sotkusta?
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on että siivotaan säännöllisesti, jos lapsia ja esim astmaa, yskimistä on turha ihmetellä jos lattialla vaatekasoja ja villakoiria pyörii lastenhuoneidenkin seinänvierustoilla.
Ja huom ! Lapsi ei ole vastuussa oman huoneensa siisteydestä eikä opikaan siivoamaan kun sanotaan, että siivoa huoneesi. Ei alle 10- vuotias osaa ilman aikuisen apua ja neuvoja. Olen huomannut että hyvinkin pieniltä lapsilta vaaditaan imurointia olohuoneessa tai eteisen järjestämistä, kun isä eikä äiti jaksa.jopa 6-7 vuotiaalta. Eikä ole harvinaista. Ja miehen on osattava laittaa tavarat paikoilleen, sehän nyt on minimivaatimus, vaikka ei mitenkään haluakaan vaikuttaa sisustukseen. Sikolättejä näkee nuorien lapsiperheiden ja kieltämättä vanhempienkin kodeissa käydessä.
Kerroppas mitä tarkottaa säännöllisesti.
Ehkä kerran vuodessa? Ei sentään vaan kerran kuussa. Hyi sikolätti. Eli kerran viikossa? Ei riitä mihinkään. Päivittäin? Eijeijei. Tunnin välein? Minimissään mutta mieluusti useammin.
Mun lapset huolehti omien huoneiden siivouksen ja järjestämisen ikävuosina 5 - 12 mutta siitä eteenpäin heillä ei oo kiinnostanu. Mitään niin sotkusta en oo koskaa nähny kuin teinityttö, tämä siis lähes kaikkia teinityttöjä koskeva ja todistettu jo omassa nuoruudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni säästää kaiken mahdollisen krääsän ja romun mitä jää. Löytyy rikkinäistä Nokiaa, Scart-liittimiä, vanhoja latureita, digiboksia ym. Niitä äitini kanssa heitämme salaa pois.
Vaimoni säästää kaiken mahdollisen krääsän ja romun mitä jää. Löytyy meikkejä, hajuvesiä, koruja, valokuva albumeja, tuhkauurna ym.
Niitä lapsen kanssa heitämme salaa pois.
Onko se vanhentunut ja rikkinäinen elektroniikka yhtä tärkeää kuin albumi täynnä valokuvia?
Sinäkö osaat sanoa? Minä en voi sanoa toisten tavaroiden tärkeysjärjestystä. Ja miksi se elektroniikka on sun mielestä rikkinäistä?
Mutta jos halutaa vääntään niin esim. itsellä on eräs lai
Jossain vaiheessa tuo laite voi hajota muutenkin, vaikka laturi on tallessa. Mikset siirrä niitä kuvia muualle tai teetä edes paperikuvia, jos ne ovat mielestäsi tärkeitä? Tosin kiinnostavaa, että puhut epämääräisesti "eräästä laitteesta" ikäänkuin sinulla olisi jokin hyvin erikoinen laite, jota ei voi nimetä esim. kameraksi, videonauhuriksi tms.
Ei se itekseen hajoa.
Tallennusformaatti on sellainen ettei sitä noin vain siirretä ja laite ei ole mikään mainitsemistasi. Se on multimedia härpäke kymmenien vuosien takaa.
Tällähän ei ole asian kanssa mitään merkitystä vaan sillä on että kukaan ei voi mulle tulla sanomaan että valokuva albumi olis tärkiämpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi täytyy olla? Kun toinen on oikeassa ja toinen väärässä."
Ei ole oikeaa ja väärää kun on ihmisen kodista kyse.
Kun kaksi ihmistä asuttaa yhtä kotia, yhtäkkiä toinen voikin olla väärässä kaikesta ja hänen pitäisi mukautua toisen sääntöihin. Siitä tästä ketjusta keskustellaan.
ap
Nyt menin sekaisin. Puhutko siitä, että toinen on oikeasti väärässä (miten se mitataan?) vai siitä, että yhden ihmisen mielestä toinen on väärässä? Jos alkaa olla sitä mieltä, että toinen on väärässä kaikesta, kannattaa miettiä omaakin suhtautumista ihmisiin ja elämään.
Et siis ymmärrä keskustelua. Väännän rautakangesta.
Pari asuu yhdessä. Toisen mielestä koti pitää olla just niinko hän sanoo ja kaikki muu on väärin. Toinen joko alistuu tai eroaa.
Yleensä (ei aina senkin vänkääjät) määrääjä on se justiina kaulimen kanssa ja alistuja mies jolle tämä justiina on tärkeämpi kuin omassa kodissaan viihtyminen.
Vierailija kirjoitti:
Minä hallitsen paljon paremmin rakennustekniset jutut ja niiden suhteen olen "tyranni", että mitkä sisustus- tai pihajutut ovat siksi ehdottomasti nou-nou. Muuten pitää olla kyllä vapaus tehdä lähes mitä lystää. Ja ainahan se yhteiselo on jonkun verran kompromisseja ja myöntymistä. Olen sitä mieltä, että sen, joka on passiivisempi sisustaja tai siivoaja, pitää sitten enemmän myöntyä ja tehdä kuten "käsketään".
"Olen sitä mieltä, että sen, joka on passiivisempi sisustaja tai siivoaja, pitää sitten enemmän myöntyä ja tehdä kuten "käsketään"."
Miksi? Jos toisen mielestä esimerkiksi olohuoneen pöydällä ei koskaan saisi pitää mitään, ja toinen jättäisi mielellään vaikka kesken olevan kirjan siihen - onko tosiaan tämän, joka lukee pakko totella ja laittaa kirja pois kirjahyllyyn? Tai edelleen se paita siinä tuolin nojalla, mitä se haittaa?
Eikö siis vaativamman tarvitse joustaa yhtään, jotta koti pysyy juuri sellaisena kun hän haluaa?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hallitsen paljon paremmin rakennustekniset jutut ja niiden suhteen olen "tyranni", että mitkä sisustus- tai pihajutut ovat siksi ehdottomasti nou-nou. Muuten pitää olla kyllä vapaus tehdä lähes mitä lystää. Ja ainahan se yhteiselo on jonkun verran kompromisseja ja myöntymistä. Olen sitä mieltä, että sen, joka on passiivisempi sisustaja tai siivoaja, pitää sitten enemmän myöntyä ja tehdä kuten "käsketään".
"Olen sitä mieltä, että sen, joka on passiivisempi sisustaja tai siivoaja, pitää sitten enemmän myöntyä ja tehdä kuten "käsketään"."
Miksi? Jos toisen mielestä esimerkiksi olohuoneen pöydällä ei koskaan saisi pitää mitään, ja toinen jättäisi mielellään vaikka kesken olevan kirjan siihen - onko tosiaan tämän, joka lukee pakko totella ja laittaa kirja pois kirjahyllyyn? Tai edelleen se paita siinä tuolin nojalla, mitä se haitta
Ei se riitä että kirja on hyllyssä vaan koko kirjahylly kirjoineen on hävitettävä koska se ei sovi tyrannin sisustukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hallitsen paljon paremmin rakennustekniset jutut ja niiden suhteen olen "tyranni", että mitkä sisustus- tai pihajutut ovat siksi ehdottomasti nou-nou. Muuten pitää olla kyllä vapaus tehdä lähes mitä lystää. Ja ainahan se yhteiselo on jonkun verran kompromisseja ja myöntymistä. Olen sitä mieltä, että sen, joka on passiivisempi sisustaja tai siivoaja, pitää sitten enemmän myöntyä ja tehdä kuten "käsketään".
"Olen sitä mieltä, että sen, joka on passiivisempi sisustaja tai siivoaja, pitää sitten enemmän myöntyä ja tehdä kuten "käsketään"."
Miksi? Jos toisen mielestä esimerkiksi olohuoneen pöydällä ei koskaan saisi pitää mitään, ja toinen jättäisi mielellään vaikka kesken olevan kirjan siihen - onko tosiaan tämän, joka lukee pakko totella ja laittaa kirja pois kirjahyllyyn? Tai edelleen se paita siinä tuolin nojalla, mitä se haitta
Siksi sanoinkin vaan, että pitää joustaa enemmän. Molempien pitää toki joustaa. Ja hain tuolla ehkä enemmän sitä, että jos ääripäät unohdetaan, eikä kumpikaan ole neuroottinen sisustaja tai siivoaja, tai sitten myöskään täysin veltto sohvaperuna, niin enemmän pitäisi mennä sen enemmän tekevän ehdoilla. Sisutuksella ja siivoamisella on kuitenkin ihan hyvä tarkoitus, eikä noin normisiistin tapauksessa koskaan voi liikaa siivota tai sisustaa.
Jos et nauti sotkusta, niin sitten eroat, simppeliä :)