Palstan kuvailut miehistä ja naisista ovat sidonnaisia yhteiskuntaluokkaan

"Suomessa rajat on häilyvät. Varsinkin isojen kaupunkien ulkopuolella.



Mutta asun Britanniassa ja täällä ne tunnistaa. Ja kun viettää kaiken aikansa ylemmän keskiluokan kanssa, huomaa erot lomilla Suomessakin. En puhu huonosta käytöksestä tai shokkivärihiuksista, eli ns. alaluokasta. Enemmän siitä mikä on ns. normaalia elämää itselle. Missä käydään lomilla ja miten usein, mistä kaupoista ostetaan vaatteet, mitkä odotukset on lasten koulutukselle ja harrastuksille, miten panostetaan omaan hyvinvointiin ja ns. näkymättömään ulkonäköön/freesaukseen, miten rahoja sijoitetaan, millaisia kalkuloituja riskejä osataan ja uskalletaan ottaa. Onko asenne, että kaikki on mahdollista vai mietitään mikä voi mennä vikaan. Ja tietenkin itse koulutus ja työpaikat. 



Eri. "

Suomessa suurin osa on keskiluokkaa, pikkukaupungeissa luokkaeroja on kenties vaikea huomata, kun vielä ryhmäpaine pakottaa yhdenmukaisuuteen. Pk-seudulla oli kyllä eriytymistä jo kasarilla. 

Itsekin olen nuorempana asunut Britanniassa ja käynyt ensimmäiset kouluaskelmani "britanniaksi". Se tosiaan on luokkayhteiskunta enemmän kuin Suomi mikä kuitenkin näkyy vähän eri tavalla kuin Suomessa, koska täällä on peruskoulu ja yläluokka on ollut hyvin pieni. Mistä muuten ylempi keskiluokka Britanniassa ostaa vaatteet? Ap

"Puhuin kuningattaren henkilökohtaisesta olohuoneesta jonka hän on itse sisustanut joskus kasarilla. 



Niissä miljoonakodeissa asuvat ovat ylempää keskiluokkaa. Suomessa taas on niin vähän yläluokkaa, että tuskin sosiaalityöntekijät niihin koteihin usein eksyvät. "

Kiitos tarkennuksesta. Jos jossain on tallella aito kasarisisustus, niin se osoittaa juuri sitä mistä puhuin eli ettei koti välttämättä ole ihan uusinta uutta. Kasarihuoneella alkaa olla jo museaalista arvoa. 

Sitä en osaa sanoa minkä verran sosiaalityöntekijät vierailevat työnsä puolesta yläluokkaisissa kodeissa, mutta oman ammattini ja taustanikin puitteissa tiedän, että tarvetta olisi. Ei yläluokkaisuus suojaa lapsen huumeongelmilta, päihdeongelmilta tai perheväkivalllalta. Ap

Vierailija kirjoitti:

"Suomessa rajat on häilyvät. Varsinkin isojen kaupunkien ulkopuolella.



Mutta asun Britanniassa ja täällä ne tunnistaa. Ja kun viettää kaiken aikansa ylemmän keskiluokan kanssa, huomaa erot lomilla Suomessakin. En puhu huonosta käytöksestä tai shokkivärihiuksista, eli ns. alaluokasta. Enemmän siitä mikä on ns. normaalia elämää itselle. Missä käydään lomilla ja miten usein, mistä kaupoista ostetaan vaatteet, mitkä odotukset on lasten koulutukselle ja harrastuksille, miten panostetaan omaan hyvinvointiin ja ns. näkymättömään ulkonäköön/freesaukseen, miten rahoja sijoitetaan, millaisia kalkuloituja riskejä osataan ja uskalletaan ottaa. Onko asenne, että kaikki on mahdollista vai mietitään mikä voi mennä vikaan. Ja tietenkin itse koulutus ja työpaikat. 



Eri. "

Suomessa suurin osa on keskiluokkaa, pikkukaupungeissa luokkaeroja on kenties vaikea huomata, kun vielä ryhmäpaine pakottaa yhdenmukaisuuteen. Pk

Lasten yksityiskoulun vanhempien pukeutumisen perusteella. Paljon näkyy niitä Suomessa parjattuja logoja etenkin kengissä ja laukuissa. Monesti äidit ovat kotirouvia ja pukeutuvat kuljetusmatkoilla parempiin urheiluleggingseihin ja pieniin toppeihin (Lululemon, Sweaty Betty, Vuori), ovat niin hoikkia että se näyttää hyvältä. Tai sitten on rentoa vapaa-ajan pukeutumista esimerkkeinä Boden Sézane, Sandro, Ralph Lauren. 

Töissä taas näen paljon: Veronica Beard, LK Bennnett, Hobbs, Reiss etc.

Eli ei mitään Chaneliä tai Dioria arkena ainakaan (paitsi ne kengät ja laukut). Mutta siististi pukeutuneena kuljetaan ja nuhjuisuutta vältellään vaikka oltaisiin vain lasta viemässä kouluun. 

"Lasten yksityiskoulun vanhempien pukeutumisen perusteella. Paljon näkyy niitä Suomessa parjattuja logoja etenkin kengissä ja laukuissa. Monesti äidit ovat kotirouvia ja pukeutuvat kuljetusmatkoilla parempiin urheiluleggingseihin ja pieniin toppeihin (Lululemon, Sweaty Betty, Vuori), ovat niin hoikkia että se näyttää hyvältä. Tai sitten on rentoa vapaa-ajan pukeutumista esimerkkeinä Boden Sézane, Sandro, Ralph Lauren. 

Töissä taas näen paljon: Veronica Beard, LK Bennnett, Hobbs, Reiss etc.

Eli ei mitään Chaneliä tai Dioria arkena ainakaan (paitsi ne kengät ja laukut). Mutta siististi pukeutuneena kuljetaan ja nuhjuisuutta vältellään vaikka oltaisiin vain lasta viemässä kouluun. "

Ai tarkoitit merkkejä, luulin, että on jokin tietty ostostapa, josta en tiedä. 

Minun korvaani legginsit ja pienet topit kuulostavat sangen alaluokkaiselta brittiläisyydeltä. Siihen vielä huulitäytteet ja botoksit päälle, niin koossa on aika normipaketti. 

Mutta nykyisin kontakti Britanniaan on hyvin ohut, käymme noin kerran vuodessa työmatkalla. Ap

Ostotapa voisi olla Net-A-Porter.

Ja pienet topit ovat todellakin ylemmän keskiluokan käytössä. Etenkin kuntosalilla (kallis) jossa olen tasan ainoa alle kuusikymppinen nainen jolla on T-paita. Samoin silikoneja, botoxia ja huulitäytteitä käytetään paljon. Mutta miedommin, vain tietäjät tietää. Ylemmällä keskiluokalla on myös varaa kymppitonnien kasvojen kohotuksiin jo varhaiskeski-iässä ja kuukausittaisiin kampaamokäynteihin, että vaaleat raidat pysyvät kuosissa. 

Automerkeistä ei varmaan tarvitse edes mainita. 

Köyhät vaatteilla koreilee on suomalaisuuden suurin valhe. 

Vierailija kirjoitti:

Ostotapa voisi olla Net-A-Porter.

Ja pienet topit ovat todellakin ylemmän keskiluokan käytössä. Etenkin kuntosalilla (kallis) jossa olen tasan ainoa alle kuusikymppinen nainen jolla on T-paita. Samoin silikoneja, botoxia ja huulitäytteitä käytetään paljon. Mutta miedommin, vain tietäjät tietää. Ylemmällä keskiluokalla on myös varaa kymppitonnien kasvojen kohotuksiin jo varhaiskeski-iässä ja kuukausittaisiin kampaamokäynteihin, että vaaleat raidat pysyvät kuosissa. 

Automerkeistä ei varmaan tarvitse edes mainita. 

Köyhät vaatteilla koreilee on suomalaisuuden suurin valhe. 

Kuntosali on aivan eri asia kuin julkisilla paikoilla liikkumnen vähäpukeisena. Se on oikeastaan kaikkialla vähän sellainen w. trashin merkki, siis paljastava pukeutuminen. Kysyin huvikseni tekoäly Copilotilta kuuluvatko legginsit ja pienet topit ylemmän keskiluokan pukeutumistyyliin Britanniassa. Se oli sitä mieltä, että eivät missään nimessä. Itse en brittielämää enää arkisen elämän normaalitilanteissa tunne, kun olen siellä viimeksi pitempään oleskellut kasarilla. Silloin kaikki ainakin oli huomattavan tylsän konservatiivista mitä tulee ylemmän keskiluokan elämään. Keskiluokka on Britanniassa huomattavasti pienempi kuin Suomessa, noin 25 prosenttia. Eli yksityiskoulussasi voi hyvin olla taustoiltaan alaluokkaisia ihmisiä, jotka ovat sitten tuoneet pukeutumisen mukanaan? Vain vaatemerkit ovat kalliimpia kuin ennen.

Viimeistä lausettasi en ymmärrä lainkaan. Ap

Liittyykö tuo viimeinen lause samaan kokonaisuuteen kuin edeltävä lause automerkeistä eli että käsität luokan kuluttamisen kautta? 

Jos puhutaan ihmisistä, joilla on varaa yksityiskouluun Britanniassa, voidaan hyvin puhua vaikkapa varakkaasta putkimiesyrittäjän perheestä eikä suinkaan ylemmästä keskiluokasta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostotapa voisi olla Net-A-Porter.

Ja pienet topit ovat todellakin ylemmän keskiluokan käytössä. Etenkin kuntosalilla (kallis) jossa olen tasan ainoa alle kuusikymppinen nainen jolla on T-paita. Samoin silikoneja, botoxia ja huulitäytteitä käytetään paljon. Mutta miedommin, vain tietäjät tietää. Ylemmällä keskiluokalla on myös varaa kymppitonnien kasvojen kohotuksiin jo varhaiskeski-iässä ja kuukausittaisiin kampaamokäynteihin, että vaaleat raidat pysyvät kuosissa. 

Automerkeistä ei varmaan tarvitse edes mainita. 

Köyhät vaatteilla koreilee on suomalaisuuden suurin valhe. 

Kuntosali on aivan eri asia kuin julkisilla paikoilla liikkumnen vähäpukeisena. Se on oikeastaan kaikkialla vähän sellainen w. trashin merkki, siis paljastava pukeutuminen. Kysyin huvikseni tekoäly Copilotilta kuuluvatko legginsit ja pienet topit ylemmän keskiluokan pukeutum

Ei tietenkään minkään tutkimuksen mukaan jota tekoäly siteeraa. Mutta ne topit ovat tosielämässä nykypäivän trendi ainakin Lontoossa. Naiset menevät koulukuljetuksen jälkeen salille vähän laitepilatekseen tai barreen. 

Koulun vanhemmat ovat ylempää keskiluokkaa, nyt ja taustaltaan. Pääosin brittejä. Kun kolmen lapsen kouluvuosi kustantaa sen 100k, siihen 2-4m koti, vaimo kotona, lasten harrastukset, lomamatkat ja muu kulutus, ei yleensä ole tarvinnut aloittaa sosiaalisen ja taloudellisen pääoman keräämistä nollasta.

Yliopistot ja työpaikat kertovat myös taustasta. Ja hääkuvat (brittityyliin isosti esillä kodeissa), vähintään toinen suku on selkeästi ylempää keskiluokkaa. 

Olen itse selkeästi koulun köyhä, eksoottinen musta lammas. 

Keskiluokkaa voi olla koko maassa 25%, mutta tietyillä alueilla silti suurin osa asukkaista. Vrt. Kauniainen ja Pihtiputaa.

Vierailija kirjoitti:

Liittyykö tuo viimeinen lause samaan kokonaisuuteen kuin edeltävä lause automerkeistä eli että käsität luokan kuluttamisen kautta? 

Jos puhutaan ihmisistä, joilla on varaa yksityiskouluun Britanniassa, voidaan hyvin puhua vaikkapa varakkaasta putkimiesyrittäjän perheestä eikä suinkaan ylemmästä keskiluokasta. Ap

Jossain Essexissä juu. Mutta ei kaikkialla. Lähes kaikki yksityiskoulut myös kartoittavat vanhempien ammatit hakutilanteessa ja se VOI olla yksi sisäänpääsykriteereistä, koska iso syy maksaa kouluista ei suinkaan ole opetus vaan lasten kavereiden vanhempien tausta ja ns. taso. 

Onko Suomesta oikeasti tullut näin selkeästi luokkayhteiskunta jo nyt?

Sitäkö tämä uusliberalistinen talouspolitiikka on saanut aikaan jo ihan parissa vuosikymmenessä? Siis sama politiikka, joka koko ajan rikastuttaa rikkaita ja köyhdyttää köyhiä - ja hiljalleen myös kutistaa ja näivettää keskiluokkaa.

Miten moni suomalainen ihan aidosti haluaa tällaista? 

Vierailija kirjoitti:

Onko Suomesta oikeasti tullut näin selkeästi luokkayhteiskunta jo nyt?

Sitäkö tämä uusliberalistinen talouspolitiikka on saanut aikaan jo ihan parissa vuosikymmenessä? Siis sama politiikka, joka koko ajan rikastuttaa rikkaita ja köyhdyttää köyhiä - ja hiljalleen myös kutistaa ja näivettää keskiluokkaa.

Miten moni suomalainen ihan aidosti haluaa tällaista? 

Koska se alempi luokka on romahtanut monesta syystä niin alas ettei heidän kanssaan haluta enää olle edes tekemisissä. Ja toisaalta ylempi luokka ei enää halua elää kuin ysärillä. 

69. Copilot ei maininnut lainkaan lähdettä, mutta jos lapset heitetään kouluun matkalla kuntosalille, niin se selittää asian. 

Sitä minun on vaikea uskoa, että tuollaisessa asussa lähdettäisiin kaupungille ostoksille tai muuten ihmisten ilmoille, jos kyseessä on ylempi keskiluokka. Britanniassa luokkayhteiskunta on edelleen voimissaan ja duunarikulttuuriin törmää säännöllisesti esimerkiksi Ranskan viinialueella, jonne varakkaat duunarit tulevat lomailemaan. Linnan pihassa on helv kallis museourheiluauto ja pöytään pyydetään ranskalaisia ja ketsuppia kovalla äänellä ja vahvalla cockney-aksentilla :) 

Minusta britit ovat ehkä maailman symppiksin kansa. Ihan sama ovatko duunareita vai mitä, pidän tosi paljon briteistä ja Britanniasta, vaikka en kyllä sinne muuttaisikaan pysyvästi. Mutta aina on kiva käydä. Silloin aikoinaan mulla oli pääosa ystävistä duunareita, kun kuuluttiin samaan musiikilliseen genreen. Ap

Missä roolissa kenelläkin on taitoja ja mahdollisuuksia palvella kokonaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet miesten tekstit kertovat syvästä syrjäytymisestä. Naisista ei kyetä näkemään mitään muuta kuin kuva. Naisten elämänpiiri, ajatukset, toiveet ovat täysin tavoittamattomissa. Ei myöskään ole käsitystä parisuhteista tai perheistä. On todennäköisesti kasvettu pelkän äidin kanssa. Ei myöskään kyetä ymmärtämään. että normaaliin perhe-elämään kuuluu aikuisten töiden teko, jotta perhe saadaan elätettyä. 

Olen samaa mieltä. Yhteiskuntaluokkaan tämä liittyy sikäli, että varallisuus luo sosiaalista liikkuvuutta. Jos ei ole näkymään muunlaiseen maailmaan, se jää vieraaksi. Ap

Palstallahan suohteellisen raivoisasti kielletään yhteiskuntaluokkien olemassaolo suomalaisessa yhteiskunnassa. Kouluttamattomat ajattelevat, että kyse on jostain paremmuusjärjestyksestä ja ihmisarvosta, pikk

Mua kyllä ärsyttää, että korkeakouluja käymätön on puheissa yhtä kuin kouluttamaton. Olen yo-merkonomi ja pari muutakin amistutkintoa löytyy, mutta ei niitä näissä puheissa edes lasketa kun en ole akateeminen. 

Sitä minun on vaikea uskoa, että tuollaisessa asussa lähdettäisiin kaupungille ostoksille tai muuten ihmisten ilmoille, jos kyseessä on ylempi keskiluokka. 

Ei toki, tuskin mikään luokka. Paitsi leggarit on ihan normivaatetus nykyään vapaalla. Mutta Kings Roadille pukeudutaan toisin. Maximekkoihin ja vaaleisiin tennareihin tähän aikaan vuodesta. Talvella Burberryn ja Barbourin takkeihin ja saappaisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liittyykö tuo viimeinen lause samaan kokonaisuuteen kuin edeltävä lause automerkeistä eli että käsität luokan kuluttamisen kautta? 

Jos puhutaan ihmisistä, joilla on varaa yksityiskouluun Britanniassa, voidaan hyvin puhua vaikkapa varakkaasta putkimiesyrittäjän perheestä eikä suinkaan ylemmästä keskiluokasta. Ap

Jossain Essexissä juu. Mutta ei kaikkialla. Lähes kaikki yksityiskoulut myös kartoittavat vanhempien ammatit hakutilanteessa ja se VOI olla yksi sisäänpääsykriteereistä, koska iso syy maksaa kouluista ei suinkaan ole opetus vaan lasten kavereiden vanhempien tausta ja ns. taso. 

En ole aiheen asiantuntija, mutta käsittääkseni sisäoppilaitokset ovat elitistisimpiä, muut eivät sitten virallisesti ainakaan valikoi taustan perustella, vaikka sillä jotain merkitystä voi ollakin, jos tarvitaan vaikka suosituskirje. Jotkut koulut ja jopa sisäoppilaitoksetkin ottavat sisälle myös erityisen lahjakkaita lapsia pääsykokeiden perusteella vapaaoppilaiksi. Rahalla ei välttämättä pääse, mutta lahjakkuudella kyllä eli pääsykokeilla ja harrastuneisuudella kylläkin. Yläluokka käy sisäoppilaitoksia, heidän vanhempansa ovat usein käyneet samaa koulua, mutta joskus sinne voi päästä joku ulkomaalainenkin, jos on riittävät näytöt.

Kaikki mitä olen kuullut sisäoppilaitoksista on melko kamalaa, oli se sitten Britanniassa tai missä muussa maailmalla tahansa. Yksi läheisimmistä nuoruusiän ystävistäni on käynyt nunnien johtaman sisäoppilaitoksen alakouluikäisenä, myös kirjallisuudesta lukemani kokemukset ovat karuja. Peruskoulu on kumminkin aika hyvä keksintö, vaikka olihan täällä Suomessakin joskus 50-60-luvulla tapana lähteä kauas kotoa oppikouluun kortteeriin asumaan, jos asui maaseudulla. Aika nuorena. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liittyykö tuo viimeinen lause samaan kokonaisuuteen kuin edeltävä lause automerkeistä eli että käsität luokan kuluttamisen kautta? 

Jos puhutaan ihmisistä, joilla on varaa yksityiskouluun Britanniassa, voidaan hyvin puhua vaikkapa varakkaasta putkimiesyrittäjän perheestä eikä suinkaan ylemmästä keskiluokasta. Ap

Jossain Essexissä juu. Mutta ei kaikkialla. Lähes kaikki yksityiskoulut myös kartoittavat vanhempien ammatit hakutilanteessa ja se VOI olla yksi sisäänpääsykriteereistä, koska iso syy maksaa kouluista ei suinkaan ole opetus vaan lasten kavereiden vanhempien tausta ja ns. taso. 

En ole aiheen asiantuntija, mutta käsittääkseni sisäoppilaitokset ovat elitistisimpiä, muut eivät sitten virallisesti ainakaan valikoi taustan perustella, vaikka sillä jotain merkitystä voi ollakin, j

Kyllä päiväkoulutkin valikoivat. Ihan siellä alakoulutasolla. Perinteiset brittikoulut jotka panostavat laajasti urheiluun ja taideaineisiin, toivovat sitä ylemmän keskiluokan taustaa. Open dayt ja lasten testipäivät (jo neljä vuotiaat testataan) ovat testipäiviä myös vanhemmille. Mutta ei tarvitse olla yksisarvinen päästäkseen sisään. Kouluja vaihtaessa kysytään suositukset ja todistukset vanhasta koulusta.

Ne koulut jotka ovat brändänneet itsensä akateemisiksi ns. syöttökouluiksi akateemisiin yläkouluihin ja lukioihin alkavat usein vähän myöhemmin, testaus on rankempaa ja sisäänpääsyprosentti pieni. Niissä kouluissa on nykyään huomattava määrä aasialaisia.

On toki paljon niitäkin kouluja joihin ei ole tunkua ja kuka tahansa pääsee sisään, jos rahat riittää. Ellei lapsi nyt riko paikkoja tai muita lapsia testipäivänä.

Kaikkiin sisäoppilaitoksiin testataan, haastatellaan ja tarvitaan suositukset. En tiedä onko vanhanaikaisia nunnakouluja enää olemassa, mutta nykypäivän yksityiskoulut ovat ihan mukavia paikkoja ja puitteet kuin Harry Potterista.

Stipendejä on paljon erilaisia, mutta ne harvoin kattavat koko summaa ellei syynä ole diversity and inclusion, eli PR. 

77. Aloitin nelivuotiaana nursery schoolissa, joten on jonkinlainen käsitys asiasta myös omakohtaisesti. Nunnien johtama sisäoppilaitos jota ystävättäreni kävi ei ollut Britanniassa, vaan lattareissa. Kaikkialla maailmassa yksityiskouluissa on erilaisia testejä ja pääsykokeita, Suomessa myös. Oma lapseni kävi yksityiskoulua täällä Suomessa, mutta täällä ei tarvinnut maksaa mitään. 

Mutta tämä meni nyt vähän ohi aiheen, kiitti infopläjäyksestä. Ap

Minä olen aivan häkellyksissä siitä kahvilatreffi-ketjusta. Ensin luulin vitsiksi, mutta se on niin pitkä, että ilmeisesti mukana on tosissaankin kirjoittavia ihmisiä. Sellaisia, joille kahvila on eksottiinen ja kallis paikka. Paikka, josta puhutaan kuin kyse olisi matkasta ulkomaille; liian kallis, stressaava ja panostuksena liioiteltu ensitreffeille. Ja kyseenalainenkin senkin puolesta, että ei anna treffikumppanille sellaista vaikutelmaa, että budjetti on rajaton. 

En tunne ketään ihmistä, joka voisi ajatella noin.

Vierailija kirjoitti:

Onko Suomesta oikeasti tullut näin selkeästi luokkayhteiskunta jo nyt?

Sitäkö tämä uusliberalistinen talouspolitiikka on saanut aikaan jo ihan parissa vuosikymmenessä? Siis sama politiikka, joka koko ajan rikastuttaa rikkaita ja köyhdyttää köyhiä - ja hiljalleen myös kutistaa ja näivettää keskiluokkaa.

Miten moni suomalainen ihan aidosti haluaa tällaista? 

Voidaan me tästäkin keskustella, vaikka ajattelin, että keskusteltaisiin palstalla vallitsevasta mies- ja naiskuvasta, jota itse pidän fiktiivisenä.

Tasa-arvoinen ja keskiluokkainen Suomi on todella nuori idea. Se kesti noin 20 vuotta, 70-luvun puolivälistä ysärin lamaan suurin piirtein. Historian perspektiivistä siis luokkayhteiskunta ei ole mikään uutuus, vaan niin päin, että sosiaalidemokratian ideat olivat uutuuksia, joiden pohja on murehtunut sekä ideologisesti että talouselämän näkökulmasta. Sellun keittäminen ei ei oikein enää kannata ja uutta Nokiatakaan ei ole näköpiirissä. Ideoille ja ihanteille tarvitaan myös rahoitusta, sillä ei mikään puolue ainakaan julkisesti kannata hyvinvointivaltion purkamista ja luokkayhteiskunnan paluuta. Ap