Lue keskustelun säännöt.
Palstan kuvailut miehistä ja naisista ovat sidonnaisia yhteiskuntaluokkaan
24.08.2025 |
Useimmiten palstalla nähdyt kuvaukset naisista ja miehistä ovat selkeästi alemman sosiaaliluokan leimaamia. (Toki niistä valtaosa on vain muutaman vakiopalstalaisen kynästä.)
Miehet ovat äijiä, jotka käyvät miesten reissuilla ryyppäämässä. Naiset ovat kikattavia ja merkkilaukkuja haluavia bimboja kananpersekampauksissaan. Molemmat ovat lihavia - sille kyllä on vähän katettakin, koska valtaosa suomalaisista on lihavia.
En ole koskaan ollut missään tekemisissä kyseisenlaisten ihmisten kanssa. En tunne yhtäkään miestä, joka kävisi miesten reissuilla ryyppäämässä, koko kuvaus tuo itselleni mieleen teini-ikäiset pojat. Itse asiassa samantyyppinen on naistenkin kuvaus. Aivan kuin kuvaukset olisivat yläasteikäisistä.
Vaikka kyse onkin vain muutaman palstavakkarin stereotypiasta, niin se kertoo hänen elinympäristöstään. Tuollaisia aikuiset ovat. Lapsellisia tai lapsekkaita aikuisia on, ainoa kokemus sellaisesta on eräs perheenäiti, jonka lapsi oli samalla luokalla alakoulussa kuin oma lapseni. Luulin häntä alkuun jälkeenjääneeksi. Hän käyttäytyi kuin teini-ikäinen, ehkäpä siksi, että jännitti meitä muita. Lapsi oli tosi fiksu, äitiään kypsemmän oloinen jo ala-asteella ja perheestä tuli lastensuojelun asiakas. Surullista, mutta tyypillistä, tytöstä tuli teiniäiti kuten omakin äiti oli ollut.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aivan häkellyksissä siitä kahvilatreffi-ketjusta. Ensin luulin vitsiksi, mutta se on niin pitkä, että ilmeisesti mukana on tosissaankin kirjoittavia ihmisiä. Sellaisia, joille kahvila on eksottiinen ja kallis paikka. Paikka, josta puhutaan kuin kyse olisi matkasta ulkomaille; liian kallis, stressaava ja panostuksena liioiteltu ensitreffeille. Ja kyseenalainenkin senkin puolesta, että ei anna treffikumppanille sellaista vaikutelmaa, että budjetti on rajaton.
En tunne ketään ihmistä, joka voisi ajatella noin.
Mä en ole tuota ketjua lukenut. Kunpa Suomessa olisikin hienoja kahviloita! Pöytiintarjoilu ym. onko enää Fasulla ja Ekbergilläkään, Akateemisen yläkerrassa on vielä, mutta se on aika hälyisä tila eikä mitenkään hieno. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Suomesta oikeasti tullut näin selkeästi luokkayhteiskunta jo nyt?
Sitäkö tämä uusliberalistinen talouspolitiikka on saanut aikaan jo ihan parissa vuosikymmenessä? Siis sama politiikka, joka koko ajan rikastuttaa rikkaita ja köyhdyttää köyhiä - ja hiljalleen myös kutistaa ja näivettää keskiluokkaa.
Miten moni suomalainen ihan aidosti haluaa tällaista?
Koska se alempi luokka on romahtanut monesta syystä niin alas ettei heidän kanssaan haluta enää olle edes tekemisissä. Ja toisaalta ylempi luokka ei enää halua elää kuin ysärillä.
Yhteiskuntaluokat ovat aina läsnä. Itse muistelen kasarilla nuoruudessani oli harvinaisen selvää ketkä pikkukaupungissa olivat työväenluokkaa ja ketkä keskiluokkaa. Oli silloinkin alaluokka. Ne äidit tiedettiin, jotka saivat rahaa siitä, että pyllistuvät Jallulle ta isät, jotka olivat olleet vankilassa. Nyt sitä sakkia vaan on enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aivan häkellyksissä siitä kahvilatreffi-ketjusta. Ensin luulin vitsiksi, mutta se on niin pitkä, että ilmeisesti mukana on tosissaankin kirjoittavia ihmisiä. Sellaisia, joille kahvila on eksottiinen ja kallis paikka. Paikka, josta puhutaan kuin kyse olisi matkasta ulkomaille; liian kallis, stressaava ja panostuksena liioiteltu ensitreffeille. Ja kyseenalainenkin senkin puolesta, että ei anna treffikumppanille sellaista vaikutelmaa, että budjetti on rajaton.
En tunne ketään ihmistä, joka voisi ajatella noin.
Mä en ole tuota ketjua lukenut. Kunpa Suomessa olisikin hienoja kahviloita! Pöytiintarjoilu ym. onko enää Fasulla ja Ekbergilläkään, Akateemisen yläkerrassa on vielä, mutta se on aika hälyisä tila eikä mitenkään hieno. Ap
Käypä huviksesi lukemassa. Ketjussa ei todellakaan ole kyse siitä, ettei kahvilat Suomessa olisi riittävän tasokkaita treffipaikaksi, vaan ihan jostain muusta.. Mikäli edes ymmärsin vähääkään kirjoittajien näkökulmista. Minun lukukokemukseni oli siis aito hämmennys ja oivallus siitä, että tässä samassa yhteiskunnassa asuu ihmisiä, joita luulisin kummelihahmoiksi, jos livenä tapaisin.
Käypä huviksesi lukemassa. Ketjussa ei todellakaan ole kyse siitä, ettei kahvilat Suomessa olisi riittävän tasokkaita treffipaikaksi, vaan ihan jostain muusta.. Mikäli edes ymmärsin vähääkään kirjoittajien näkökulmista. Minun lukukokemukseni oli siis aito hämmennys ja oivallus siitä, että tässä samassa yhteiskunnassa asuu ihmisiä, joita luulisin kummelihahmoiksi, jos livenä tapaisin.
Siellä oli naisiakin, joille kahvila oli kerta kaikkisen liian hieno paikka olla. Muut ihmiset kuulivat keskusteluja ja kädet vapisivat kahvikupin kanssa. Puhumattakaan rahanmenosta. Kympin kahvi ja pulla ostos oli viikon ruokarahat.
Ap, mitä mieltä olet minusta? Olen ns. luokkapudokas, tulen sivistyneestä ja hienosta akateemisesta suvusta, mutta olen valmistunut "vain " ammattikoulusta. Onko minulla mahdollisuutta normaaliin elämään mielestäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aivan häkellyksissä siitä kahvilatreffi-ketjusta. Ensin luulin vitsiksi, mutta se on niin pitkä, että ilmeisesti mukana on tosissaankin kirjoittavia ihmisiä. Sellaisia, joille kahvila on eksottiinen ja kallis paikka. Paikka, josta puhutaan kuin kyse olisi matkasta ulkomaille; liian kallis, stressaava ja panostuksena liioiteltu ensitreffeille. Ja kyseenalainenkin senkin puolesta, että ei anna treffikumppanille sellaista vaikutelmaa, että budjetti on rajaton.
En tunne ketään ihmistä, joka voisi ajatella noin.
Mä en ole tuota ketjua lukenut. Kunpa Suomessa olisikin hienoja kahviloita! Pöytiintarjoilu ym. onko enää Fasulla ja Ekbergilläkään, Akateemisen yläkerrassa on vielä, mutta se on aika hälyisä tila eikä mitenkään hieno. Ap
Käypä huviksesi lukemassa. Ketjussa ei todellakaan ole
Täytyypä käydä, kiitos vinkistä. On ymmärrettävää, ettei haluta käyttää viimeisiä rahoja kahviin ja pullaan. Itse olen lukenut kiinnostuneena kaikki ruokajakelua käsittelevät näkemäni ketjut. Täällä on paljon asioita, joista en tiedä mitään, siinä yksi syy käydä. Myös ajattelutavoissa on eksoottisuutta, josta aloituksessa kertomani asiat ovat myös esimerkkejä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Käypä huviksesi lukemassa. Ketjussa ei todellakaan ole kyse siitä, ettei kahvilat Suomessa olisi riittävän tasokkaita treffipaikaksi, vaan ihan jostain muusta.. Mikäli edes ymmärsin vähääkään kirjoittajien näkökulmista. Minun lukukokemukseni oli siis aito hämmennys ja oivallus siitä, että tässä samassa yhteiskunnassa asuu ihmisiä, joita luulisin kummelihahmoiksi, jos livenä tapaisin.
Siellä oli naisiakin, joille kahvila oli kerta kaikkisen liian hieno paikka olla. Muut ihmiset kuulivat keskusteluja ja kädet vapisivat kahvikupin kanssa. Puhumattakaan rahanmenosta. Kympin kahvi ja pulla ostos oli viikon ruokarahat.
Kyllä, kirjoittajana oli sekä naisia että miehiä, jotka puhuivat kahvilakäynnistä kuin kyse olisi kuulennosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis, onko tää joku parodia-ketju?
Uskomatonta tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä mieltä olet minusta? Olen ns. luokkapudokas, tulen sivistyneestä ja hienosta akateemisesta suvusta, mutta olen valmistunut "vain " ammattikoulusta. Onko minulla mahdollisuutta normaaliin elämään mielestäsi?
En ole sinusta mitään mieltä, kun en tunne. Taidan itsekin olla jonkin sortin luokkapudokas.
Jos kerran olet sivistyssuvusta, niin tuskinpa amiksen käyminen on itsetuntoosi vaikuttanut. Oma kokemukseni on se, että mitä enemmän on sosiaalista liikkuvuutta ja sivistystä suvussa, sitä liberaalimmat ovat ajatuskannat mitä tulee elämäntapoihin ja henkilökohtaisiin valintoihin. Näin ainakin kaupunkilaisissa suvuissa, maalla asuvista ja pikkukaupungeista en niinkään osaa sanoa, kun ei ole kokemusta. Itselläni on ehkä vähän gloriaakin tiettyjä amisammatteja kohtaan ja maalaisuutta kohtaan myöskin. Se on eksotiikkaa ja erilaisuutta, mikä kiinnostaa. Omilla vanhemmillakin oli samanlaista asennetta. Opin kunnioittamaan hyviä työmiehiä, heistä puhuttiin aina hyvin arvostavasti. Palvelijoista myöskin. Äitini pitää vieläkin yhteyttä yhteen heistä, vaikka työsuhteesta on yli 50 vuotta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis, onko tää joku parodia-ketju?
Uskomatonta tekstiä.
Mikäs tässä niin uskomatonta on. Jos ei ole tuttua, niin et sitten ole palstakonkari kuten minä.
Täällä on tietty aina huomioitava, että osa trollaa. Mutta nämä asiat, joista aloituksessa kerron, ovat mielestäni totisinta totta niille, jotka päivästä toiseen niistä täällä jauhavat. Se on kuin uskontunnustus, jota toistellaan kuin Terve Mariaa. Ap
Miten löydän sen kahvilaketjun? Ei ole sellaista tässä lähettyvillä ainakaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten löydän sen kahvilaketjun? Ei ole sellaista tässä lähettyvillä ainakaan. Ap
https://www.vauva.fi/keskustelu/6175744/onko-tosiaan-niin-etta-nykyisin…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten löydän sen kahvilaketjun? Ei ole sellaista tässä lähettyvillä ainakaan. Ap
https://www.vauva.fi/keskustelu/6175744/onko-tosiaan-niin-etta-nykyisin…
Kiitos :D Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku tuon tyylinen kahvilaketju on ollut aiemminkin :D En kyllä ihan koko ketjua jaksanut lukea, asia tuli selväksi.
Silloin kun deittailu oli ajankohtaista, en itse asiassa ikinä ole mennyt treffeille tuntemattoman kanssa. Ne joita tapailin, olivat ennestään tuttuja, samoista piireistä. Joten ei tarvinnut miettiä kumpiko maksaa sen kahvikupillisen :) Ap
Ihmisten (ja ilmiöiden) luokittelu stereotypioihin antaa usein harhaanjohtavan kuvan todellisuudesta. Elämä on monimuotoisempaa kuin kaavat, joilla sitä yritetään kuvata ja selittää.
Ap:n kommenteista syntyy kuva, että hän ylläpitää sisäistä tasapainoaan luokittelemalla ympäristöään aika lailla yksinkertaistavasti. Maailma ei tunnu olevan ap:lle turvallinen tila, ellei hän pysty jakamaan ihmisiä selkeisiin kategorioihin ja määrittelemään tarkasti, mihin kategoriaan kukin heistä kuuluu.
Tässä mielessä ap tuo mieleen tapauksen, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten (ja ilmiöiden) luokittelu stereotypioihin antaa usein harhaanjohtavan kuvan todellisuudesta. Elämä on monimuotoisempaa kuin kaavat, joilla sitä yritetään kuvata ja selittää.
Ap:n kommenteista syntyy kuva, että hän ylläpitää sisäistä tasapainoaan luokittelemalla ympäristöään aika lailla yksinkertaistavasti. Maailma ei tunnu olevan ap:lle turvallinen tila, ellei hän pysty jakamaan ihmisiä selkeisiin kategorioihin ja määrittelemään tarkasti, mihin kategoriaan kukin heistä kuuluu.
Tässä mielessä ap tuo mieleen tapauksen, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista,
Palstakuuluisuus ilmaantui paikalle ikiaikaisine saagoineen. Olen muistaakseni kuullut tämän tarinan jo 70-luvulla, jonkin version ainakin.
Myös aikakaudet elävät palstalla limittäin. Äsken huomasin jonkun otsikon, missä puhuttiin "karuskista". Senkin sanan olen jossain kuullut jossain 70-luvulla, silloinkin se oli vieras sana, jota en käyttänyt. Kysyin Copilotilta, sana on peräisin länsimurteista ja tosiaan tarkoittaa karamellia.
Palstalla käy hyvinkin vanhoja ihmisiä, vielä vanhempia kuin minä. Senkin sanoista ja tarinoista joskus huomaa. Ap
Palstakuuluisuus ilmaantui paikalle ikiaikaisine saagoineen. Olen muistaakseni kuullut tämän tarinan jo 70-luvulla, jonkin version ainakin.
Myös aikakaudet elävät palstalla limittäin. Äsken huomasin jonkun otsikon, missä puhuttiin "karuskista". Senkin sanan olen jossain kuullut jossain 70-luvulla, silloinkin se oli vieras sana, jota en käyttänyt. Kysyin Copilotilta, sana on peräisin länsimurteista ja tosiaan tarkoittaa karamellia.
Palstalla käy hyvinkin vanhoja ihmisiä, vielä vanhempia kuin minä. Senkin sanoista ja tarinoista joskus huomaa. Ap
On toki mahdollista, että olet kuullut mummoni tarinan jo 1970-luvulla, koskä kyllä hän kertoi sitä tutuilleen jo teininä 1950-luvulla. Aika suppeissa piireissä siinä kuitenkin liikuttiin. Jos olet ollut kirkon palveluksessa tai luottamushenkilönä, olet hyvinkin saattanut tuntea mummoni.
Vauvapalstalle mummo alkoi kirjoittaa vuosituhannen vaihteen tienoilla, enkä usko tämän palstan olleen olemassakaan paljon pidempään. Kirjoittamista hän jatkoi, kunnes Herra kutsui hänet tykönsä ja siitä tulee pian kolme vuotta.
Voisitko kertoa vielä, miten mummon myöhemmät vaiheet sujuivat. Pitikö esimerkiksi hänen raittiuslupauksensa vielä aikuisiällä ?
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa vielä, miten mummon myöhemmät vaiheet sujuivat. Pitikö esimerkiksi hänen raittiuslupauksensa vielä aikuisiällä ?
Mummon raittiuspäätös piti ja jatkui hänen elämänsä loppuun asti. Raittiusaate yhdisti mummoa ja vaaria, en usko että he koskaan ottivat pisaraakaan alkoholia. Mutta eivät he saarnanneet siitäkään asiasta. Kun me nuoret joskus hölmöilimme, he suhtautuivat siihen vain hyväntahtoisesti päivitellen.
Mummo avioitui vaarin kanssa 1960-luvun alussa. Luja kristillinen vakaumus heillä oli molemmilla ja se heitä yhdisti silloinkin, kun elämässä oli vaikeuksia ja haasteita.
Ahkeria olivat molemmat. Yhteiset rahat heillä oli aina ja se tuntui toimivan hyvin, kun olivat kumpikin sellaisia tarkan markan ihmisiä. Eivät pihejä, mutta tarkkoja.
Mummo oli alkuun kotona lapsia hoitamassa - sekin oli ajan tapa silloin - ja myöhemmin töissä seurakunnan taloushallinnossa. Mummo oli myös hyvin aktiivinen seurakuntatyössä ja osallistui vuosikymmenten kuluessa moniin kirkollisiin askareisiin.
Vaarilla oli sellainen mikroyritys, jossa oli työssä hänen itsensä lisäksi yhdestä kahteen apumiestä. Tekivät korjausrakentamista ja muuta pientä remonttia. Vaarikin oli hurskas mies, mutta jäyhempi, eikä samalla tavalla osallistunut kirkolliseen vapaaehtoistyöhön.
Tuo taitaa olla luokkayhteiskuntaan kuuluva ajatusmalli eli kaikilla on paikkansa, johon ovat periaatteessa tyytyväisiä. Sellaista maailmaa ei oikein taida olla, koska tasa-arvon idea on niin laajalle levinnyt ja ajatellaan, että kaikille pitäisi kuulua kaikki.
En siis ota kantaa siihen pitäisikö noin olla vai ei, analysoin vain ajatusmallia. Ap