Varhaiskasvatus on nykyisin todella raskas ala työntekijöille

Kyllä korkeakoulutetut on pantava tulilinjalle, jos säästöjä tulee. Ne on turhia. Hoitajat pitää kurin.Ja subjektiivinen päivähoito-oikeus pois. Siitä voi leikata. Jos vanhemmat uupuu, sossut voi ottaa lapset huostaan. Me hoitajat jäädään. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä korkeakoulutetut on pantava tulilinjalle, jos säästöjä tulee. Ne on turhia. Hoitajat pitää kurin.Ja subjektiivinen päivähoito-oikeus pois. Siitä voi leikata. Jos vanhemmat uupuu, sossut voi ottaa lapset huostaan. Me hoitajat jäädään. 

Et saa pitää kuria koska korkeakoulutettu ei ole kirjannut kurin käyttöä pedagogiseen suunnitelmaan. Käyttämällä kuria hoitaja vain tuottaa kaaosta ja vaarantaa oman oikeusturvansa. :D

Miten sinä määrittelet "lastenhoitotyön"?

Teoria tarkoittaa ainoastaan sitä, että on sovittu merkitys jollekin käsitteelle, siis yhteinen ymmärrys siitä, mitä joku sana tarkoittaa ja sitten niillä käsitteillä keskustellaan, pohditaan ja vertaillaan abstraktilla tasolla eri mahdollisuuksia. 

Joskus aikoinaan käytettiin lukioissa (ehkä keksittyä) esimerkkiä, jossa empiirisellä kokeella testattiin teoriaa ihmisten kipukokemuksesta johdetusta hypoteesista. Tutkimuskysymys oli, päteekö teoria myös eläimiin ja tuntevatko lehmät kipua. Kokeessa lehmän päähän iskettiin vasaramaisella esineellä ja selvitettiin mittareiden ja aiemman tutkimustiedon avulla lehmän reaktioiden suhdetta hypoteesiin.

Tulos: Lehmä tuntee kipua, kun sitä lyödään. 

Koe ja tutkimus ei ole eettisesti hyväksyttävissä, eikä myöskään riittävän validi, koska otos oli riittämätön. Koetta ei ole sallittua toistaa. Silti on syytä otaksua, että myös eläimet tuntevat kipua, kun niitä satutetaan.

Teoriat eivät ole pysyviä vaan tieteen idea on koetella niitä ja löytää aina pätevämpää tietoa. Tiedettä tehdään, jotta saavutettua tietoa voidaan käyttää maailmassa. On käyttäjästä kiinni, mihin kukakin tieteen saavuttamia tuloksia ja tietoa käyttää.

Vakassa niitä pyritään käyttämään lasten kasvun, heidän perheidensä ja yhteisössä elämisen parhaaksi.

On lasten etu, että varhaiskasvatuksessa on kolmen eri tieteenalan tietoa käytettävissä; kasvatus-, sosiaali- ja hoitotieteiden saavuttamaa tietoa. Testatkaa niitä teorioita ahkerasti, eettisesti ja kriittisinä, lapset ovat innolla mukana testaamassa. Me muut seuraamme tarkalla silmällä, onko varhaiskasvatus luotettava ja kestävä kasvatusidea.

Tässä ketjussa näkee mikä mättää: hoitajat vastaan opettjat. Moni nuori ope lähtee alalta pois, kun hoitajat haukkuvat opettajat ja odottavat opettajien tekevän myös hoitajan työnkuvaan kuuluvia töitä itselleen kuuluvien (opetus ja kirjaus, suunnittelu, arviointi ja dokumentointi) työtehtäviensä ohessa. Ei kukaan voi olla kokoajan joka paikassa. Opelle kuuluu myös tauko siinä missä muillekin.

Vierailija kirjoitti:

Teoriat eivät ole pysyviä vaan tieteen idea on koetella niitä ja löytää aina pätevämpää tietoa. Tiedettä tehdään, jotta saavutettua tietoa voidaan käyttää maailmassa. On käyttäjästä kiinni, mihin kukakin tieteen saavuttamia tuloksia ja tietoa käyttää.

Tieteitä on hyvin erilaisia olemassa. On ns. kovia tieteitä kuten matematiikka ja fysiikka missä saavutetaan tarkkoja ja toteennäytettyjä tuloksia. Sitten on esimerkiksi kasvatustieteen, taloustieteen ja monien humanististen tieteiden kaltaisia aloja missä tutkimukset koostuvat lähinnä mielipiteistä. Keskeistä näillä aloilla on se, että ns. vääriä tuloksia jotka poikkeavat kulloinkin "pinnalla" olevasta koulukunnasta ei parane esittää koska se haittaa vakavasti tutkijan saamaa tutkimusrahoitusta, tulevaa urakehitystä sekä tunnelmaa laitoksen kahvihuoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa näkee mikä mättää: hoitajat vastaan opettjat. Moni nuori ope lähtee alalta pois, kun hoitajat haukkuvat opettajat ja odottavat opettajien tekevän myös hoitajan työnkuvaan kuuluvia töitä itselleen kuuluvien (opetus ja kirjaus, suunnittelu, arviointi ja dokumentointi) työtehtäviensä ohessa. Ei kukaan voi olla kokoajan joka paikassa. Opelle kuuluu myös tauko siinä missä muillekin.

Hoitajilla on näkemys siitä, että mitä työ käytännössä vaatii. Ei voi olla niin, että vain yksi työntekijä (hoitaja) hoitaa lapsia ja kaksi (opettajat) taas tekee kirjallista metatyötä. Varsinkin, kun sillä metatyöllä on lähinnä hoitajan työtä haittaava vaikutus, kun hoitaja joutuu noudattamaan miljoonaa erilaista työtä ohjaavaa asiakirjaa joiden laatimisesta ovat vastanneet henkilöt joilla ei ole kunnon käsitystä siitä mitä käytännön työ on.

Terveen järjenkin pitäisi sanoa, että yksi käsipari ei riitä siihen, että 21 lasta saadaan kunnolla hoidettua. Mutta yliopisto onkin sitä varten, että siellä terve järki erkaannutetaan ihmisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ne opettajat käyttävät myös hyväkseen mahdollisuuttaan olla pois lapsiryhmästä.

Se on kuitenkin tarkkaan säädeltyä, se sak-aika. Tietokoneessa on anturit, jotka mittaavat aktiivista työskentelyaikaa ja kirjoitustyössä syntynyttä tulosta sekä esim. Teams- toimintaa. Kaikista vierailluista sivuista ja poluista jää tallennustieto, kellonaikoineen ja käyttäjätunnuksineen, jota työnantajalla on tietysti vastuu seurata.

Sak-aika, kuten koulutukset, sifosryhmäpalaverit, lomat ja kokouksetkin pitää työaikalainsäädännön ja esim. Titania-ohjeiden mukaan suunnitella ja kirjata työaikasuunnitelmaan ja ne pitää olla esillä hyvissä ajoin ennen listan alkua. Eihän työyhteisö ja työntekijä muuten tiedä, milloin kukakin on ryhmässä tai pois ryhmästä eikä johtaja voi olla tieto

Aivan naurettavaa touhua. Palvotaan suunnitelmia ja koulutuksia ja maalaisjärki on kielletty.

Jos opettajat ja asioista päättävät virkamiehet oikeasti ajattelevat tuolla tavoin niin hyvin ymmärrän miksi koko ala on vakavassa kriisissä.

Mieluummin vaikka jätetään lapset heitteille kuin että jätettäisiin kirjaamatta tietojärjestelmään mikä on torstai-iltapäivän pedagoginen ohjelma ja että mitä kasvatusmenetelmiä tulee käyttää kello 14.35 alkavassa toiminnassa.

Vuosisuunnitelmaan on kirjattu metsäretki mutta sitten paljastuu että onkin rankkasade. Onko pakko mennä metsäretkelle vai voidaanko tehdä dokumentoimaton poikkeama suunnitelmasta?

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa näkee mikä mättää: hoitajat vastaan opettjat. Moni nuori ope lähtee alalta pois, kun hoitajat haukkuvat opettajat ja odottavat opettajien tekevän myös hoitajan työnkuvaan kuuluvia töitä itselleen kuuluvien (opetus ja kirjaus, suunnittelu, arviointi ja dokumentointi) työtehtäviensä ohessa. Ei kukaan voi olla kokoajan joka paikassa. Opelle kuuluu myös tauko siinä missä muillekin.

Opettaja ei tee yksin suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Se tehdään tiimityönä, kuten kaikki toteutuskin.

Päiväkodeissa ei ole "opetustyötä" kuten kouluissa, vaan näkökulmana on kiinnostus lapsen oppimisen edellytysten tunnistamiseen ja kehittämiseen. Opettaja siis leikkii mukana leikeissä, mallittaa, havainnoi ja vie omalla toiminnallaan leikkiä siihen suuntaan, mikä tukee lapsen kasvua. Eri ikäisillä lapsilla, eri yksilöillä ja erilaisissa ympäristöissä tämä tietysti vaatii hieman erilaisia sanoitus- ja toimintatapoja. Koulutuksen arvo on siinä taustatiedossa, kyvyssä havaita oleellisia asioita arjessa ja ohjata lapsen omaa löytämisen iloa ja oivaltamista arvostaen lasta luoviin ratkaisuihin. Siis tutkimaan itse maailmaa ja saamaan toistuvia kokemuksia itsestään uusia asioita oppivana ja joukkoon kuuluvana toimijana.

Maailma ja päiväkodin jokainen ryhmä on aina uusi myös niille työntekijöille, ei se koskaan mikään valmis ole vaan idea juuri on se siellä ja silloin, juuri siinä läsnäolevassa joukossa niiden ihmisten ja esineiden kesken tapahtuva toiminta. Mitä juuri se opettaa. Myös jokainen aikuinen oppii uutta itsestään, muista ja maailmasta ihan joka hetki, tai vahvistaa vanhaa käsitystään. Eri asia on, tunnistaako sen - ja oman vaikutuksensa muiden oppimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli yllätyksenä, että työnantaja ei ilmeisesti kustanna teille hoitajille mitään työvaatteita. Luin Tehy-lehdestä muistaakseni tai sitten se oli Sairaanhoitajat-lehti. Te kuitenkin ulkoilette lähes säällä kuin säällä eli pitää olla monennäköistä ulkovaatetta, jalkinetta. Jotenkin uskomatonta. Itse teen Valtiolla ulkohommia silloin tällöin ja on kaikki kengät, saappaat, sadeasut, t- ja collegepaidat, housut, takit, lippikset sun muut, jotka Valtio kustantaa. Todella väärin teitä kohtaan. Alkakaa vaatia asioita vaikka olettekin naisia.

Hoitoala on oikea työpaikkakiusaamisen tyyssija. Esimiehet näyttää mallia. Järjetön aatamin aikainen hierarkia jota olisi asiallisissa terveissä työpaikoissa mahdoton kuvitella

Opettajat hallitsevat pedagogisen jargonin minkä avulla he perustelevat oman työnsä ja koulutuksensa tarpeellisuutta. Päättäjien tulisi kuitenkin kyetä näkemään kyseisen jargonin taakse.

Se mitä päiväkodeissa todellisuudessa tapahtuu on se millä on oikeasti väliä. Onko rauhallista vai ei? Ehtivätkö lapset oikeasti saada aikuisten huomiota? Saako huonosti käyttäytyvä lapsi rangaistuksen vai pääseekö kuin koira veräjästä? Ehtiikö keskittyä leikkiin vai ollaanko koko ajan keskeyttämässä ties mitä pedagogiikkaa varten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin varhaiskasvatusalan tuuraajana olen pannut merkille, että eläköityvät ns. kilttien lasten aikaan alalle tulleet eivät pysty käsittelemään tämän päivän ongelmia. Useassa päiväkodissa olleena untuvikolle lykätään ongelmalasten ryhmä ja vanha kaarti pakenee taukohuoneeseen tai piirustelemaan niiden kanssa jotka pysyvät ruodussa. Välillä joutuu ulos yksin 7 nepsyn kanssa ja kyllä siinä kunto kohenee kun kivet ja kävyt viuhuvat pään yli. Silti pidän työstäni.

Tärkeä huomio. He ovat vuosia olleet hyviä hoitajia, joista lapset ovat pitäneet ja pitävät edelleen.

Heillä ei kuitenkasn ole koulutusta sellaisten lasten kohtaamiseen, joilla on ongelmia. Siksi he näkevät kovan kurin ainoaksi keinoksi vaikka nepsyjen kohdalla, joilla se ei edes voi toimia.

 

Kiitos tästä, olisihan se pitänyt hoksata itsekkin, että joku "tekoälykäs" on kirjoituksen takana. Mutta kun itse kuulun tuohon porukkaan, niin harmistus nousi meidän puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ne opettajat käyttävät myös hyväkseen mahdollisuuttaan olla pois lapsiryhmästä.

Se on kuitenkin tarkkaan säädeltyä, se sak-aika. Tietokoneessa on anturit, jotka mittaavat aktiivista työskentelyaikaa ja kirjoitustyössä syntynyttä tulosta sekä esim. Teams- toimintaa. Kaikista vierailluista sivuista ja poluista jää tallennustieto, kellonaikoineen ja käyttäjätunnuksineen, jota työnantajalla on tietysti vastuu seurata.

Sak-aika, kuten koulutukset, sifosryhmäpalaverit, lomat ja kokouksetkin pitää työaikalainsäädännön ja esim. Titania-ohjeiden mukaan suunnitella ja kirjata työaikasuunnitelmaan ja ne pitää olla esillä hyvissä ajoin ennen listan alkua. Eihän työyhteisö ja työntekijä muuten tiedä, milloin kukakin on ryhmässä tai pois ryhmästä eikä johtaja voi olla tietoinen, mikä on todellinen henkilöstön ja lasten su

Kuulostaa aivan kauhealta ja sinä vaikutat olevan työpaikkakiusaaja.

Olen Seuren keikkalainen. En ota päiväkodeista vuoroja juuri tuon systemaattisen työpaikkakiusaamisen takia.

Jos joskus lähden tekemään vaka keikkoja niin taatusti hoidan niitä lapsia sen koko ajan enkä mistään rupea yhtä päivää varten katsomaan pedagogista suunnitelmaa tai katselemaan lasten tietoja koneelta. Tilanne on vieraassa paikassa jo lähtökohtaisesti haastava. Hoidan lapsia. Sitten kun pedagogiikan ammattilainen tulee sairaslomalta niin jatkuu opetus. Minulle ei siitä makseta eikä minulla ole siihen koulutusta.

Mieti oikeasti miten suhtaudut sijaisiin jotka ovat teille välttämättömiä ja lopeta se työpaikka kiusaaminen.

Vanhuspuolella ainakin 90% kun menee uuteen paikkaan niin on hyvä vastaan otto. Päiväkodeissa on ihan ihme meininki ja lapset menee pedagogisen pesuveden mukana.

Ja kummasti ne päiväkodin survival kilpailun läpi käyneet ei pärjää yhtään paremmin koulun alussa. Pikemminkin ovat vaan levottomampia kuin turvallisessa ympäristössä kasvaneet.

Sääli että perhepäivähoitoa ei enää oikeen löydy. Se oli aivan ihana hoitomuoto ja hyvällä tuurilla ihan naapurissa tutun mukavan perheenäidin luona

"Sak-aikaa ei ole aina mahdollista pitää. Ei voi esim. jättää ryhmää uuden sijaisen vastuulle ja lastenhoitajan vastuulle ja lähteä suunnittelemaan. Ihmettelen tätä opettajien haukkumista. Usealla opettajalla on järkeä siihen milloin tehdään kirjaus ym töitä ja milloin ollaan ryhmässä lasten parissa. Jos noin ei ole, on se yksilökohtaista. Opettajilla, jotka joutuvat suunnitteluaikaansa siirtämään ja jättämään pois, on varmasti paineita työnsä laadun varmistamisesta ja omien töidensä hoitamisesta. Open ollessa ryhmässä sak-ajalla, ei kukaan niitä töitä tee mitä vain opettajille kuuluu. Ne odottavat siellä opettajaa."

Tuo kuulostaa siltä, että kyseessä on ns. "perfektionistinen yksilösuorittaja", mikä vaikuttaa olevan yleinen opettajakoulutukseen valikoituva ihmistyyppi.

Ongelmaksi muodostuu se, ettei ihminen tällöin luota muiden ihmisten kykyyn ja oikeuteen tehdä oma työnsä aivan riittävän hyvin, jopa erehtyä toisinaan, silloin kun he tekevät sen eri tavalla, eri rytmissä ja eri aikataulussa kuin päävastuussa oleva opettaja itse haluaisi asiat tehtävän.

Mutta sehän juuri on päiväkotikasvatuksen perus lähtökohta, että lapset näkisivät ja kokisivat erilaisia tapoja toimia, sanoittaa, ratkaista ja kohdata. Se valinnanmahdollisuuksien suoma yllättävyys ja aidosti erilaiset tavat olla olemassa - ja silti yhdenvertainen ja tasa-arvoinen jäsen joukossa - ovat ne aivoja, kaveritaitoja, kieltä, ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja ja oman toiminnan ohjausta kehittävät elementit!

Vakaopettajat ovat harmittavan homogeninen joukko. Tulee nähdä tietoisesti vaivaa ja työskennellä sen eteen, ettei lapsille synny käsitys, että valta kuuluu vain tuon näköisille, noin ajatteleville ja toimiville ja toisen näköiset ovat pääsäänyöisesti "vain sijaisia" tai "vain hoitajia", eivätkä he osaa toimia "oikein". Millaista käytännön kokemalla oppimista sen alamaisen asemaan osoitetun sijaisen näköinen lapsi tällöin saa? Samaistumiskohde on lapsilla varsin usein aivan eri kuin mitä se aikuinen olettaa.

"Terveen järjenkin pitäisi sanoa, että yksi käsipari ei riitä siihen, että 21 lasta saadaan kunnolla hoidettua. Mutta yliopisto onkin sitä varten, että siellä terve järki erkaannutetaan ihmisestä."

Myös yliopistossa ollaan kanssasi täysin samaa mieltä, että 21 lasta ei saa hoidettua yksin kukaan, ei edes opettajat.

Myös eduskunnassa lainsäätäjät ovat kanssasi täysin samaa mieltä, että 21 lasta ei tule eikä voi hoitaa kukaan yksinään. Laki määrää, että suhdeluku yhdellä kasvatusvastuullisella aikuisella on oltava seuraava:

2 x alle 1-vuotias lapsi tai

4 x 1-2-vuotias lapsi tai

7 x 3-6- vuotias lapsi tai

13 x 6-7-vuotias lapsi esiopetusaikana, max 4h /pv (ei hoitaja, vaan esikariopettaja)

Jos ryhmässä ei ole riittävästi aikuisia, johtuu se joko johtajasta tai työvuorossa olevasta, mutta omin lupineen ryhmästä poistuneesta työkaverista.

Jos poissaolo on kirjattu työvuorosuunnitelmaan, kantaa vastuun mitoitusvajeesta päiväkodin johtaja.

Jos poissaoloa ei ole kirjattu työvuorosuunnitelmaan, kantaa vastuun mitoitusvajeesta ryhmästä omalla päätöksellään poistunut työntekijä.

Vaatikaa johtajaa täyttämään työvuorosuunnitelmat niin, että ryhmästä poissa ollen tehtävät työtehtävät, lomat yms. on kirjattu näkyviin suunnitelmaan. Toteumaan kirjataan tosiasiallinen toteuma ja muutosriville suunnitelmaan tehdyt muutokset perustelukoodein.

Hyvä johtaja tekisi tämän tietysti pyytämättä, kantaen läpinäkyvästi vastuunsa ja ennakoiden sijaistarpeet vastuullisesti. Jos ei suunnitelmaan ole kirjattu vajaamitoituksen aikoja, vieritetään vastuu henkilöstölle.

Vierailija kirjoitti:

Opettajat hallitsevat pedagogisen jargonin minkä avulla he perustelevat oman työnsä ja koulutuksensa tarpeellisuutta. Päättäjien tulisi kuitenkin kyetä näkemään kyseisen jargonin taakse.

Se mitä päiväkodeissa todellisuudessa tapahtuu on se millä on oikeasti väliä. Onko rauhallista vai ei? Ehtivätkö lapset oikeasti saada aikuisten huomiota? Saako huonosti käyttäytyvä lapsi rangaistuksen vai pääseekö kuin koira veräjästä? Ehtiikö keskittyä leikkiin vai ollaanko koko ajan keskeyttämässä ties mitä pedagogiikkaa varten?

Saako myös huonosti käyttäytyvä hoitaja rangaistuksen vai pääseekö kuin koira veräjästä?

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa näkee mikä mättää: hoitajat vastaan opettjat. Moni nuori ope lähtee alalta pois, kun hoitajat haukkuvat opettajat ja odottavat opettajien tekevän myös hoitajan työnkuvaan kuuluvia töitä itselleen kuuluvien (opetus ja kirjaus, suunnittelu, arviointi ja dokumentointi) työtehtäviensä ohessa. Ei kukaan voi olla kokoajan joka paikassa. Opelle kuuluu myös tauko siinä missä muillekin.

Onko teidät esihenkilöt missä? Heidän tehtävä on selkiyttää työnjako. Pitäkää palaveri, että asia selviää kerralla. 

Korkeakoulutetut on itse uhreja. Moni pettynyt alaan. On annettu liian hyvä kuva. Työ ei vastaa odotuksia eikä itse osata muokata sitä.

Näitä kasvatus- ja sotealan korkeakoulutettuja koulutetaan liikaa. Lähinnä sinne menee ne, joitten kyvyt ja paperit ei muualle riitä.

Tärkeileviä nirppanokkia on liikaa. Luullaan, että titteli suojelee työnteolta. Hyviäkin on.

Hoitajat ajattelee mustavalkoisesti ja haluaa kurittaa ja rangaista "riiviöitä". 

Miten "riiviöiden" käy, jos korkeakoulutetut lähtee. Rikosilmoitukset pelastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 60 v lähihoitaja. 30v sitten päiväkotityö oli todella mukavaa. Ei ollut varhaiskasvatusta, inkluusiota yms. Päiväkodit olivat rauhallisia paikkoja, jossa lapset viettivät aikaa, vanhempien ollessa töissä. Lapset leikkivät, touhusivat pihalla.  Päiväkodissa oli oma keittäjä, joka teki hyvää kotiruokaa. Tunnelma oli rauhallinen. Ei ollut mitään draamaa. Siirryin töihin  töihin psykiatriselle puolelle, jossa tein urani. Tein viime vuonna kokeilun päiväkotiin, Vantaalla. Kokemus oli hirveä. Pelkkää sekamelskaa, kaaosta, kielitaidottomia hoitajia, lapsia. Lapset olivat levottomia,  joka toisella jokin neurokirjon diagnoosi.   Oli pakko lopettaa,  en kestänyt. Jotain on tapahtunut, kun varhaiskasvatus tuli voimaan. Lisänä tietenkin puhelimet.

 

Kiva tarina, mutta 30 v sitten ei päiväkodeissa ollut lähihoitajia. Päivähoitoalan ja te

         Silloin oli ilta-ja aamuope, yksi lastenhoitaja(välivuorossa ) sekä laitosapulainen, joka auttoi pukeutumisessa sekä siivosi ryhmän tilat. Näin ainakin Vantaalla 1988.

"Olen Seuren keikkalainen. En ota päiväkodeista vuoroja juuri tuon systemaattisen työpaikkakiusaamisen takia.

Jos joskus lähden tekemään vaka keikkoja niin taatusti hoidan niitä lapsia sen koko ajan enkä mistään rupea yhtä päivää varten katsomaan pedagogista suunnitelmaa tai katselemaan lasten tietoja koneelta. Tilanne on vieraassa paikassa jo lähtökohtaisesti haastava. Hoidan lapsia. Sitten kun pedagogiikan ammattilainen tulee sairaslomalta niin jatkuu opetus. Minulle ei siitä makseta eikä minulla ole siihen koulutusta."

Työpaikkakiusaamista ei ole se, että päiväkodissa myös sijaiset toimivat ryhmään ja lapsille tehtyjen suunnitelmien mukaisesti ja heiltä sitä myös edellytetään. 

Lyhytaikainen sijainen ei lue koneelta mitään lasten tai perheiden tietoja, vaan esim. lasten erityisruokavaliot, lääkesuunnitelmat ja erityisen tuen tukimuodot esitetään kulloisenkin yksikön johtajan ohjaamalla ja tilanteen vaatimalla tavalla sijaiselle, jotta hän voi kantaa vastuunsa kuten tehtävä edellyttää. Se kerrotaan, mikä on välttämätöntä kertoa juuri sen sijaistuksen aikana, ei muuta.

Lastenhoitajan tai opettajan sijainen on kasvatusvastuullinen ja toimii sen mukaan. Hän ei ole apulainen, ellei ole avustajasopimuksella ja tilattu avustajatehtäviin. 

Sijainen tutustuu aina omatoimisesti esim. työpaikkansa pelastussuunnitelmaan, jotta osaa toimia oikein ja vastuullisena aikuisena hätätilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa näkee mikä mättää: hoitajat vastaan opettjat. Moni nuori ope lähtee alalta pois, kun hoitajat haukkuvat opettajat ja odottavat opettajien tekevän myös hoitajan työnkuvaan kuuluvia töitä itselleen kuuluvien (opetus ja kirjaus, suunnittelu, arviointi ja dokumentointi) työtehtäviensä ohessa. Ei kukaan voi olla kokoajan joka paikassa. Opelle kuuluu myös tauko siinä missä muillekin.

Hoitajilla on näkemys siitä, että mitä työ käytännössä vaatii. Ei voi olla niin, että vain yksi työntekijä (hoitaja) hoitaa lapsia ja kaksi (opettajat) taas tekee kirjallista metatyötä. Varsinkin, kun sillä metatyöllä on lähinnä hoitajan työtä haittaava vaikutus, kun hoitaja joutuu noudattamaan miljoonaa erilaista työtä ohjaavaa asiakirjaa joiden laatimisesta ovat vastanneet henkilöt joilla ei ole kunnon käsitystä siitä mitä käytännön työ on.

Terveen järjenk

Eikö ne opet ole siellä teidän työpaikalla? Jutelkaa rakentavasti keskenänne ja kehittäkää yhdessä heidän kanssaan toimiva malli. Kuunnelkaa toisianne.