Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatus on nykyisin todella raskas ala työntekijöille
23.08.2025 |
Meistä jokainen alkaa olla loppu, silti joudumme tekemään yhä enemmän samassa työajassa. Lapset ovat haastavia, esihenkilöiltä ei saa tarpeeksi tukea, ylitöitä ei saisi tehdä eli jätetäänkö työkaveri/-kaverit pulaan ylitysten vuoksi? Tässä vain muutamia epäkohtia.
Kommentit (428)
Tarkat pedagogiset suunnitelmat ja raportit on kaikesta eikä mitään tapahdu ilman niitä.
Jotain sentään: lapsia unohtuu retkillä puistoihin ja vierailukohteisiin, josta vieraat ihmiset näitä hätääntyneitä ottaa talteen. Joskus lapsia karkaa myös sivuovista tielle, mutta ei hätää, kyllä vieraat ihmiset tulee avuksi, etteivät jää autojen alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarkat pedagogiset suunnitelmat ja raportit on kaikesta eikä mitään tapahdu ilman niitä.
Jotain sentään: lapsia unohtuu retkillä puistoihin ja vierailukohteisiin, josta vieraat ihmiset näitä hätääntyneitä ottaa talteen. Joskus lapsia karkaa myös sivuovista tielle, mutta ei hätää, kyllä vieraat ihmiset tulee avuksi, etteivät jää autojen alle.
Aika tärkeä työntekijäryhmä vakassa tämä vieraat ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa näkee mikä mättää: hoitajat vastaan opettjat. Moni nuori ope lähtee alalta pois, kun hoitajat haukkuvat opettajat ja odottavat opettajien tekevän myös hoitajan työnkuvaan kuuluvia töitä itselleen kuuluvien (opetus ja kirjaus, suunnittelu, arviointi ja dokumentointi) työtehtäviensä ohessa. Ei kukaan voi olla kokoajan joka paikassa. Opelle kuuluu myös tauko siinä missä muillekin.
Tämä on vain yksi ketju sadoista keskusteluketjuista, joita vakauudistus on herättänyt.
Suomen päiväkotijärjestelmän kaari 1990-luvulta tähän päivään on kuin toisinto Eläinten vallankumouksesta.
1970-luvulla säädetty päivähoitolaki markkinoitiin naisten yhteiskunnallisen ja seksuaalisen vapautumisaallon jatkona, kaikkien mahdollisuutena mennä töihin, saada omaa rahaa, urakehitys ja mahdollisuus toteuttaa muutakin unelmaa kuin tytär-vaimo-äiti-vanhushoitaja.
1980-luvulla oli paljon rahaa, peruskoulubuumi ja postmodernien ideoiden kultakausi päiväkotirakentamisessa, lelutuotannossa ja lasten kouluttamisessa. Vanha ja uusi ajattelu, konservatiivit ja liberaalit kasvatusideat, repesivät täysin eri suuntiin ja viimein NL hajottua, EU:n kasvettua, globaalin kaupan ja internetin levitessä maailmaan ei vauhtia ja uuden yhteismaailman ideaa voinut pysäyttää mikään.
1990-luku päiväkodeissa toi tasa-arvon ja maailmanlaajuisen yhteistyön ideat, ihan kuin Eläinten vallankumouksessa eläimet päättivät lopettaa sorton ja harvainvallan, mullistaa tuotantotilan toimintaperiaatteet täysin - ja tekivätkin niin.
Ei kestänyt kovinkaan kauan aurinkoisella tilalla, kun yhdessä sovittuihin teeseihin alkoi kuulua uusi säkeistö: kaksi jalkaa hyvä, neljä jalkaa parempi...
2016 lienee se vaihe, kun siat muuttivat taloon. Siitä se sitten onkin jatkunut, käsikirjoituksen mukaan... milloin milläkin perusteluilla...
Vierailija kirjoitti:
Ei nepsyjä ollut ennen. Jos lapsi joskus vuonna 2010 riehui niin ei sille haettu diagnoosia vaan se laitettiin jäähypenkille istumaan. Entisen kasvatuksen ja nykyisen kasvatuksen välillä on todella iso ero ja hyvin ymmärrän, että vanhemman polven työntekijöiden on vaikea sopeutua siihen.
Itse sain tourette diagnoosini -96, veli pari vuotta myöhemmin adhd. Kyllä meitä oli ennenkin mutta ei meistä äläkkää pidetty kun oli perus käytöstavat iskistettu uhriutumisen ja erityispalvelujen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut on itse uhreja. Moni pettynyt alaan. On annettu liian hyvä kuva. Työ ei vastaa odotuksia eikä itse osata muokata sitä.
Näitä kasvatus- ja sotealan korkeakoulutettuja koulutetaan liikaa. Lähinnä sinne menee ne, joitten kyvyt ja paperit ei muualle riitä.
Tärkeileviä nirppanokkia on liikaa. Luullaan, että titteli suojelee työnteolta. Hyviäkin on.
Hoitajat ajattelee mustavalkoisesti ja haluaa kurittaa ja rangaista "riiviöitä".
Miten "riiviöiden" käy, jos korkeakoulutetut lähtee. Rikosilmoitukset pelastaa.
Korkeakoulutetut koko ajan muokkaavat päiväkotitoimintaa mieleisekseen. Vaipanvaihto, syöttäminen, vauhdin antaminen keinussa, hiekkakakkujen tekeminen ja vaatteiden kuivattaminen vähenevät. Suunnitelmat, raportit, palaverit, nepsyepäilyt, toiminnanohjausjärjestelmät, lastensuojeluilmoitukset ja moniammatillinen yhteistyö taas lisääntyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjausta on hoito alalla kaikkialla. Itse olen vanhusten hoidossa. Perus työpäivänä tehdään lääkekirjaukset yms tärkeät ja sitten ihan minuutin kirjaukset syömisistä ja vanhuksen päivän fiiliksistä.
Ei tulisi mieleenikään istua koneella tunti tai kaksi päivässä. Puolessa tunnissa jos ei saa kirjattua keskiverto päivän perus kirjauksia niin kannattaa pyytää työn ohjausta kun ei kerran hommat suju järkevässä ajassa. Terveen lapsen kohdalla se kirjaaminen onnistuu tehokkaalta ja ahkeralta pari minuuttia per lapsi. Eihän siellä edes lääkitä tai hoideta haavoja yms.
Kyllä meillä vanhuspuolellakin toimistossa istuskelijoita piisaa. Laiskuus on yleinen vaiva joka alalla. Ei ole yhtään hyvää perustetta istua koneella tunteja joka iltapäivä varsinkaan päiväkodissa.
Juu kirjaamiseen voi mennä se pari minuuttia per lapsi, mutta kun niitä lapsia on ryhmässä 21, niin kirjaamiseen meneekin lähes kolme varttia :)
Kun päivähoito korvattiin varhaiskasvatuksella niin samalla henkilökunnan määrä ryhmissä olisi pitänyt nostaa kolmesta viiteen. Kolme työntekijää tekisi lastenhoitoa niin kuin aina ennenkin, ja kaksi työntekijää taas olisi toimistossa tekemässä kirjauksia, laatimassa suunnitelmia ja näin poispäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoittamiseen ei ehkä kulu montaa minuuttia, mutta sen selvittämiseen, mitä sinne kenekin lapsen kohdalta on syytä kirjoittaa menee viikkoja.
Ei niitä kirjauksia mistään valmiista fraasitekstioppaasta kopioida, vaan jokainen kirjaus perustuu siihen, mitä lasten päiväkotitoiminnasta on havainnoitu, mitä haastatteluvastauksia on saatu, mitä on sovittu tiimissä ja huoltajien kanssa sekä mitä mahdollisuuksia kyseisessä päiväkodissa ja ryhmässä on tehdä kunkin lapsen hyväksi. Jos ei vaka-paikka olemassaolevilla resursseillaan pysty tarjoamaan sitä, mikä olisi lapsen kasvulle ja kehitykselle eduksi, pitää selvittää veon ja muiden yhteistyötahojen kanssa yhdessä, mitä keinoja on vastata tarpeeseen ja missä tai miten.
Ei niitä vasuja noin vain hutaista ja kirjata mitä sattuu mieleen juolahtamaan. Ne on kirjattava niin, että se on sopimus ja suunnitelma, mitä päiväkodissa tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään kunkin lapsen kehityksen, kasvatuksen ja oppimisen tukemiseksi.
Eihän siinä sille lapselle mitään suunnitella, vaan suunnitelma on työsuunnitelma ja työtapaohje henkilöstölle, sille tiimille, että miten he toimivat ja millaisen ympäristön rakentavat, jotta se vastaisi juuri tuon lapsen tarpeisiin.
Eikä lasta arvioida missään kohtaa vasussa, vaan arvioidaan sitä, miten tehdyt toimenpiteet, toimintaympäristöt, rakenteelliset ratkaisut ja menetelmät ovat onnistuneet. Niitä muutetaan, jos eivät toimi tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ja se kaikki kirjoitetaan sinne vasuun.
Ei voi kirjoittaa, että nukkariaikaan X ei lepää vaan leikkii kotileikkiä tai pelaa sählyä hoitajan kanssa, jos ei tosiasiassa ole mahdollista irrottaa yhtä hoitajaa ja tarvittavaa tilaa kyseiseen tarkoitukseen tuohon aikaan. Ryhmärakenne ja henkilöstöresurssit sekä muut kokonaisuuteen vaikuttavat asiat asettavat rajoituksia toiveille ja ihanteille.
Suunnitellaan siis vain sellaisia asioita, jotka voidaan oikeasti toteuttaa ja joihin kaikki asianosaiset voivat sitoutua. Jpskus vasuun on kirjattu keskustelun tuloksena, että lapsi tulee päiväkotiin vain 2 pv viikossa ja 4h ajaksi kerrallaan, koska muuna aikana vanhempi haluaa tarjota sellaista, mitä päiväkoti ei voi tarjota.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa näkee mikä mättää: hoitajat vastaan opettjat. Moni nuori ope lähtee alalta pois, kun hoitajat haukkuvat opettajat ja odottavat opettajien tekevän myös hoitajan työnkuvaan kuuluvia töitä itselleen kuuluvien (opetus ja kirjaus, suunnittelu, arviointi ja dokumentointi) työtehtäviensä ohessa. Ei kukaan voi olla kokoajan joka paikassa. Opelle kuuluu myös tauko siinä missä muillekin.
Todella järkyttävää tekstiä. Siis oikeasti koet että työtäsi päiväkodissa on vain opetus, kirjaus, suunnittelu, arviointi ja dokumentointi? Koet oikeasti että mikään muu työtehtävä ei kuulu sinulle?
Ja ei en ole töissä päiväkodissa eikä tulisi mieleenkään mennä töihin mihinkään lähellekään tuollaisia tärkeilijöitä.
En koskaan tajunnut että päiväkodin opettajat kokevat työnsä tuolla tavalla. Eipä tarvi kaukaa hakea alan ongelmia jos siellä on puolet työntekijöistä rajaamassa itseään ulos lasten pukemisesta, vaipan vaihdosta, syöttämisestä ja muusta konkreettisesta hoidosta.
Saa kyllä myös itseään syyttää sellainen marttyyrihoitaja joka tuollaiseen systemaattiseen kiusaamiseen opettajien suunnalta alistuu.
Tälläistä hulluutta en osannut edes kuvitella että osa päiväkodin opettajista kuvittelee olevansa siellä tekevänsä esimiestyötä. Teillä on esimies erikseen. Sinä et ole kenenkään esimies. Yritä nyt edes se ymmärtää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtämättä täysi tilannetta, voisi kuvitella että porukassa on kaikkia kirjainyhdistelmiä nepsyistä, kansalaissuuksista, kielistä ja kulttuurista.
Sitten vanhemmat painat päälle! Ei näin saa tehdä. Ei saa syödä tätä ja tätä jne
En ainakaan halua lastani alkavan tälle uralle!
Vierailija kirjoitti:
"Olen Seuren keikkalainen. En ota päiväkodeista vuoroja juuri tuon systemaattisen työpaikkakiusaamisen takia.
Jos joskus lähden tekemään vaka keikkoja niin taatusti hoidan niitä lapsia sen koko ajan enkä mistään rupea yhtä päivää varten katsomaan pedagogista suunnitelmaa tai katselemaan lasten tietoja koneelta. Tilanne on vieraassa paikassa jo lähtökohtaisesti haastava. Hoidan lapsia. Sitten kun pedagogiikan ammattilainen tulee sairaslomalta niin jatkuu opetus. Minulle ei siitä makseta eikä minulla ole siihen koulutusta."
Työpaikkakiusaamista ei ole se, että päiväkodissa myös sijaiset toimivat ryhmään ja lapsille tehtyjen suunnitelmien mukaisesti ja heiltä sitä myös edellytetään.
Lyhytaikainen sijainen ei lue koneelta mitään lasten tai perheiden tietoja, vaan esim. lasten erityisruokavaliot, lääkesuunnitelmat ja erityisen tuen tukimuodot esitetään kulloisenkin yksikön johtajan ohjaamalla ja til
Täysin todellisuudesta vieraantunutta jargonia. Kukas niiden lapsien perään katsoo jos opettajat on tekemässä suunnitelmia ja hoitajan sijainen tutustumassa niihin suunnitelmiin sitä yhtä keikkaa varten? Olet niin syvällä että kaikki rationaalisuus on sinusta haihtunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vasu-keskustelu?
VASU = varhaiskasvatussuunnitelma
Vasun perusteet = valtakunnallinen, normitettu ohjekirja varhaiskasvatusta järjestäville palveluntuottajille (vrt. OPS kouluissa), velvoittavasti noudatettava
Kuntavasu = jokaisen kunnan on laadittava oma em. perusteisiin perustuva ja kunnan omat erityispiirteet huomioiva varhaiskasvatussuunnitelma, jota jokainen päiväkoti / vaka-yksikkö / vakatoimija noudattaa, ohjeistaa sekä yksityisiä että julkisia vaka-toimijoita
Yksikkövasu = varhaiskasvatusyksikön henkilöstön yhdessä laatima, päiväkodin johtajan ohjauksessa ja johdolla suunnittelema kaikkia pk-ryhmiä ohjaava toimintasuunnitelma
Ryhmävasu = jokaisen päiväkotiryhmän tiiminbyhteistyönä laatima toimintasuunnitelma juuri sille kaudelle ja sen ryhmän lasten tarpeista, laaditaan vasta sitten, kun kaikkien lasten omat vasut on kirjattu, eli niiden pohjalta ryhmätason ohje
Lapsen Vasu = jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatuksen suunnitelma, millaiset toimet, välineet, tukitavat ja ympäristöt tukevat juuri nyt hänen kasvuaan, mitä hän harjoittelee ja miten
Vasu keskustelu = lapsen vasu laaditaan aina yhteistyössä koko kasvatus- ja hoitotyötiimin, lapsen huoltajien ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Huoltajat kutsutaan keskusteluun paikan päälle tai teams, kesto max 30 min, kirjaus keskustelun aikana tai max 30 min sen jälkeen. Allekirjoitus huoltajalta / kuittaus vastaanotetuksi. Lapsen oma näkemys itseään koskevassa asiassa on selvitettävä pätevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja se tapa sekä lapsen näkemys kirjoitetaan muuttelematta lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaan.
Lapsen vasu laaditaan aina, vaikkei huoltaja tulisikaan keskusteluun.
Lisätietoa OPH sivuilta.
Kyllä, kirjaamista ja suunnittelua piisaa.... Lasten vasut ja ryhmävasut ovat "eläviä dokumentteja" eli niitä päivitetään koko ajan, pitkin vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut on itse uhreja. Moni pettynyt alaan. On annettu liian hyvä kuva. Työ ei vastaa odotuksia eikä itse osata muokata sitä.
Näitä kasvatus- ja sotealan korkeakoulutettuja koulutetaan liikaa. Lähinnä sinne menee ne, joitten kyvyt ja paperit ei muualle riitä.
Tärkeileviä nirppanokkia on liikaa. Luullaan, että titteli suojelee työnteolta. Hyviäkin on.
Hoitajat ajattelee mustavalkoisesti ja haluaa kurittaa ja rangaista "riiviöitä".
Miten "riiviöiden" käy, jos korkeakoulutetut lähtee. Rikosilmoitukset pelastaa.
Korkeakoulutetut koko ajan muokkaavat päiväkotitoimintaa mieleisekseen. Vaipanvaihto, syöttäminen, vauhdin antaminen keinussa, hiekkakakkujen tekeminen ja vaatteiden kuivattaminen vähenevät. Suunnitelmat, raportit, palaverit, nepsyepäilyt, toiminnanohjausjärjestelmät, lastensuojeluilmoitukset ja moniammatillinen yhteisty
Totta, perushoito on rajattu selkeästi hoitajien työnkuvaan kuuluvaksi nykyään ja akateemisia taitoja edellyttävät tehtävät opettajille ja sosionomeille.
Olet oikeassa, työtehtävät on nyt rajattu selkeämmin koulutustasoa / koulutuksen sisältöjä vastaaviksi.
2000-luvun alussa sekä hoitajat että opettajat tekivät kaikkea yhtälailla ja tehtäviin pätevöittäviä koulutuspolkuja oli ainakin yhdeksän eritasoista. Jopa siivoojat ja päiväkotiapulaiset olivat usein mukana pukemassa, päiväunilla, retkillä, leikeissä, musiikkituokioilla ja juhlinnassa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa näkee mikä mättää: hoitajat vastaan opettjat. Moni nuori ope lähtee alalta pois, kun hoitajat haukkuvat opettajat ja odottavat opettajien tekevän myös hoitajan työnkuvaan kuuluvia töitä itselleen kuuluvien (opetus ja kirjaus, suunnittelu, arviointi ja dokumentointi) työtehtäviensä ohessa. Ei kukaan voi olla kokoajan joka paikassa. Opelle kuuluu myös tauko siinä missä muillekin.
Todella järkyttävää tekstiä. Siis oikeasti koet että työtäsi päiväkodissa on vain opetus, kirjaus, suunnittelu, arviointi ja dokumentointi? Koet oikeasti että mikään muu työtehtävä ei kuulu sinulle?
Ja ei en ole töissä päiväkodissa eikä tulisi mieleenkään mennä töihin mihinkään lähellekään tuollaisia tärkeilijöitä.
En koskaan tajunnut että päiväkodin opettajat kokevat työnsä tuolla tavalla. Eipä tarvi kaukaa hakea alan ongelmia jos siellä on
Hmm, joo, olen aivan varmasti kanssasi samaa mieltä siitä, että sekä luetunymmärtämisen taito että kuvittelukyky taitona ovat ihania. Kaikkein parasta on, että niitä voi kumpaakin kehittää, päivittäin ja ilmaiseksi, koko ikänsä ja missä ammatissa tahansa tai työttömänä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut on itse uhreja. Moni pettynyt alaan. On annettu liian hyvä kuva. Työ ei vastaa odotuksia eikä itse osata muokata sitä.
Näitä kasvatus- ja sotealan korkeakoulutettuja koulutetaan liikaa. Lähinnä sinne menee ne, joitten kyvyt ja paperit ei muualle riitä.
Tärkeileviä nirppanokkia on liikaa. Luullaan, että titteli suojelee työnteolta. Hyviäkin on.
Hoitajat ajattelee mustavalkoisesti ja haluaa kurittaa ja rangaista "riiviöitä".
Miten "riiviöiden" käy, jos korkeakoulutetut lähtee. Rikosilmoitukset pelastaa.
Korkeakoulutetut koko ajan muokkaavat päiväkotitoimintaa mieleisekseen. Vaipanvaihto, syöttäminen, vauhdin antaminen keinussa, hiekkakakkujen tekeminen ja vaatteiden kuivattaminen vähenevät. Suunnitelmat, raportit, palaverit, nepsyepäilyt, toiminnanohjausjärjestelmät, l
Totta, perushoito on rajattu selkeästi hoitajien työnkuvaan kuuluvaksi nykyään ja akateemisia taitoja edellyttävät tehtävät opettajille ja sosionomeille.
Olet oikeassa, työtehtävät on nyt rajattu selkeämmin koulutustasoa / koulutuksen sisältöjä vastaaviksi.
2000-luvun alussa sekä hoitajat että opettajat tekivät kaikkea yhtälailla ja tehtäviin pätevöittäviä koulutuspolkuja oli ainakin yhdeksän eritasoista. Jopa siivoojat ja päiväkotiapulaiset olivat usein mukana pukemassa, päiväunilla, retkillä, leikeissä, musiikkituokioilla ja juhlinnassa yms.
Ja sitten tosiaan ihmetellään, kun yksi ihminen ei ehdi hoitaa 21 lasta.
Vierailija kirjoitti:
"Terveen järjenkin pitäisi sanoa, että yksi käsipari ei riitä siihen, että 21 lasta saadaan kunnolla hoidettua. Mutta yliopisto onkin sitä varten, että siellä terve järki erkaannutetaan ihmisestä."
Myös yliopistossa ollaan kanssasi täysin samaa mieltä, että 21 lasta ei saa hoidettua yksin kukaan, ei edes opettajat.
Myös eduskunnassa lainsäätäjät ovat kanssasi täysin samaa mieltä, että 21 lasta ei tule eikä voi hoitaa kukaan yksinään. Laki määrää, että suhdeluku yhdellä kasvatusvastuullisella aikuisella on oltava seuraava:
2 x alle 1-vuotias lapsi tai
4 x 1-2-vuotias lapsi tai
7 x 3-6- vuotias lapsi tai
13 x 6-7-vuotias lapsi esiopetusaikana, max 4h /pv (ei hoitaja, vaan esikariopettaja)
Jos ryhmässä ei ole riittävästi aikuisia, johtuu se joko johtajasta tai työvuorossa olevasta, mutta omin lupineen ryhmästä poistuneesta työkaverista.
Just niin, pitää jäädä näkyviin ja todistusdokumentiksi, että ryhmässä todellakin on joka päivä liian vähän henkilökuntaa.
Muuten ei voi AVIin tai mihinkään valittaa, jos ei pysty näyttämään, että katsoppas, tuossa on kaikkien työajat ja tuossa päivän lapsimäärät ja mitäs sanoo laki. Ei siellä laissa sallita kuin yllättävä satunnainen ylitys. Säännölliset viikkopalsut, koulutukset, lomat, opejenn sak ajat, naapuritiimin kokouksen vahtivuorot, vasukeskustelut jne. ei ole mitään yllättäviä satunnaisia tilanteita vaan peruskäytäntö.
Lapsilla on silloin aina vähemmän kuin laki sallii niitä kasvattajia siellä lasten keskuudessa.
Tämä pitää korjata heti! Joko muut työt kaikki pois tai lisää henkilökuntaa heti. 5 kasvattajaa / 21 lasta, pienillä 5 per 12 lasta. Silloin onnistuu sijaistuskin ehkä omasta takaa. Nyt vaan kättä taskuun ja työtarjoukset vetämään, kuntapäättäjät. Lapsia on kynitty liian monta vuotta teidän mässäiltäviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Terveen järjenkin pitäisi sanoa, että yksi käsipari ei riitä siihen, että 21 lasta saadaan kunnolla hoidettua. Mutta yliopisto onkin sitä varten, että siellä terve järki erkaannutetaan ihmisestä."
Myös yliopistossa ollaan kanssasi täysin samaa mieltä, että 21 lasta ei saa hoidettua yksin kukaan, ei edes opettajat.
Myös eduskunnassa lainsäätäjät ovat kanssasi täysin samaa mieltä, että 21 lasta ei tule eikä voi hoitaa kukaan yksinään. Laki määrää, että suhdeluku yhdellä kasvatusvastuullisella aikuisella on oltava seuraava:
2 x alle 1-vuotias lapsi tai
4 x 1-2-vuotias lapsi tai
7 x 3-6- vuotias lapsi tai
13 x 6-7-vuotias lapsi esiopetusaikana, max 4h /pv (ei hoitaja, vaan esikariopettaja)
Jos ryhmässä ei ole riittävästi aikuisia, johtuu se joko johtajasta tai työvuorossa olevasta, mutta omin lup
Just niin, pitää jäädä näkyviin ja todistusdokumentiksi, että ryhmässä todellakin on joka päivä liian vähän henkilökuntaa.
Muuten ei voi AVIin tai mihinkään valittaa, jos ei pysty näyttämään, että katsoppas, tuossa on kaikkien työajat ja tuossa päivän lapsimäärät ja mitäs sanoo laki. Ei siellä laissa sallita kuin yllättävä satunnainen ylitys. Säännölliset viikkopalsut, koulutukset, lomat, opejenn sak ajat, naapuritiimin kokouksen vahtivuorot, vasukeskustelut jne. ei ole mitään yllättäviä satunnaisia tilanteita vaan peruskäytäntö.
Lapsilla on silloin aina vähemmän kuin laki sallii niitä kasvattajia siellä lasten keskuudessa.
Tämä pitää korjata heti! Joko muut työt kaikki pois tai lisää henkilökuntaa heti. 5 kasvattajaa / 21 lasta, pienillä 5 per 12 lasta. Silloin onnistuu sijaistuskin ehkä omasta takaa. Nyt vaan kättä taskuun ja työtarjoukset vetämään, kuntapäättäjät. Lapsia on kynitty liian monta vuotta teidän mässäiltäviksi.
Toimistotyötä tekeväkin lasketaan läsnäolevaksi henkilökunnan jäseneksi vaikka hän ei tosiasiassa olisikaan huolehtimassa lapsista sillä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasu-keskustelu?
VASU = varhaiskasvatussuunnitelma
Vasun perusteet = valtakunnallinen, normitettu ohjekirja varhaiskasvatusta järjestäville palveluntuottajille (vrt. OPS kouluissa), velvoittavasti noudatettava
Kuntavasu = jokaisen kunnan on laadittava oma em. perusteisiin perustuva ja kunnan omat erityispiirteet huomioiva varhaiskasvatussuunnitelma, jota jokainen päiväkoti / vaka-yksikkö / vakatoimija noudattaa, ohjeistaa sekä yksityisiä että julkisia vaka-toimijoita
Yksikkövasu = varhaiskasvatusyksikön henkilöstön yhdessä laatima, päiväkodin johtajan ohjauksessa ja johdolla suunnittelema kaikkia pk-ryhmiä ohjaava toimintasuunnitelma
Ryhmävasu = jokaisen päiväkotiryhmän tiiminbyhteistyönä laatima toimintasuunnitelma juuri sille kaudelle ja sen ryhmän lasten tarpeista, laaditaan vasta sitten, kun kaikkien lasten omat vasut on kirjattu, eli niiden
Varhaiskasvatuslaki muuttui vuoden alusta. Paikallista vasua ei enää tarvi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut on itse uhreja. Moni pettynyt alaan. On annettu liian hyvä kuva. Työ ei vastaa odotuksia eikä itse osata muokata sitä.
Näitä kasvatus- ja sotealan korkeakoulutettuja koulutetaan liikaa. Lähinnä sinne menee ne, joitten kyvyt ja paperit ei muualle riitä.
Tärkeileviä nirppanokkia on liikaa. Luullaan, että titteli suojelee työnteolta. Hyviäkin on.
Hoitajat ajattelee mustavalkoisesti ja haluaa kurittaa ja rangaista "riiviöitä".
Miten "riiviöiden" käy, jos korkeakoulutetut lähtee. Rikosilmoitukset pelastaa.
Korkeakoulutetut koko ajan muokkaavat päiväkotitoimintaa mieleisekseen. Vaipanvaihto, syöttäminen, vauhdin antaminen keinussa, hiekkakakkujen tekeminen ja vaatteiden kuivattaminen vähenevät. Suunnitelmat, raportit, palaverit, nepsyepäilyt, toiminnanohjausjärjestelmät, lastensuojeluilmoitukset ja moniammatillinen yhteisty
Onko koskaan tutkittu tämän toiminnan hyötyjä? En kaipaa moraalisaarnaa, vaan ihan tietoa tai linkkiä tutkimukseen.
Myös peruskoulusta löytyy näitä perfektionistisiä turvallisuusnarkomaaneja, jotka rakastavat sääntöjä ja rangaistuksia ja luovuudesta ei ole tietoakaan.