Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita iäkkäitä (40-50 v.) jotka käy ihan hirvittävää kriisiä läpi?
18.08.2025 |
Olen 45. Tänä vuonna se iski täydellä voimalla: kriisi, paniikki ja syvä epätoivo. En näe mitään järkeä enää missään, koska alamäki on edessä joka tapauksessa. Se on jo alkanut. Liikkeeni ovat hidastuneet, ajatukseni ei kulje kirkkaasti, olen menettänyt mielenkiinnon kaikkeen maalliseen.
Mietin miten helpottavaa olisi päättää päivät, koska näen vain tämän maailman ja ihmisyyden rumuuden ja kurjuuden. Olen ollut mielisairaalassa töissä ja ymmärrän täysin miksi ihmiset sekoavat tai riistävät henkensä.
Näen kaiken elämän vain väliaikaisena ja valheellisena, oikea todellisuus on kärsimystä ja mätänevää lihaa. Kaiken kauneuden ja ilon takana häilyy menetys ja suru. Näen vastaantulevat ihmiset vain tulevina kuolleina, ja ympäristön savuavina raunioina. Kaikki lamaannuttaa niin paljon, että en kykene useinkaan muuhun kuin epäuskoisena tuijottamaan jonnekin tyhjyyteen. Olen eristäytynyt lähes kokonaan, en jaksa ainuttakaan ihmistä, koska minulla ei ole mitään sanottavaa enkä ole kiinnostunut kuulemaan kenenkään asioita. Yhdentekevää ihan kaikki.
Kotona on vielä kaksi lasta, heidän edessään tsemppaan. Odotan että he pääsevät omilleen, koska heillä ei ole muita. Olen ainoa huoltaja. Siinä ainoa syy miksi vielä yritän sietää tätä mielettömyyden teatteria.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä olet mieleltäsi vanhus ja ilmeisesti myös sairas. Hae apua äläkä tänne oksenna pahaa oloasi ja mollaa nuorehkoja, terveitä ja elämäniloisia ihmisiä.
Tämä on keskustelupalsta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa ap:lla olla aika aloittaa estrogeenikorvaushoito...
1)hiukset on sen mittaisen miksi ne leikkaa
Pitkät hiukset ovat naisellisesti. Ei ole pakko olla naisellinen.
2) liki/kaukonäköisyys ei katso sukupuolta
Harmi, huonot geenit
3) eikä painokaan
Ei. Ikävää, jos olet lihava. Ei kaunista eikä naisellista.
4) värianalyysistä en osaa edes aloittaa?? Täh?
Suosittelen. Väärän sävyiset vaatteetsaavat näyttämään vanhemmalta ja väsyneeltä.
5) miten vaatteiden väri muka ilmaisee sukupuolta? Se värianalyysi; oikeat sävyt tuovat esiin parhaat puolesi naisena.
Vierailija kirjoitti:
1)hiukset on sen mittaisen miksi ne leikkaa
Pitkät hiukset ovat naisellisesti. Ei ole pakko olla naisellinen.
2) liki/kaukonäköisyys ei katso sukupuolta
Harmi, huonot geenit
3) eikä painokaan
Ei. Ikävää, jos olet lihava. Ei kaunista eikä naisellista.
4) värianalyysistä en osaa edes aloittaa?? Täh?
Suosittelen. Väärän sävyiset vaatteetsaavat näyttämään vanhemmalta ja väsyneeltä.
5) miten vaatteiden väri muka ilmaisee sukupuolta? Se värianalyysi; oikeat sävyt tuovat esiin parhaat puolesi naisena.
Oletko venäläinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1)hiukset on sen mittaisen miksi ne leikkaa
Pitkät hiukset ovat naisellisesti. Ei ole pakko olla naisellinen.
2) liki/kaukonäköisyys ei katso sukupuolta
Harmi, huonot geenit
3) eikä painokaan
Ei. Ikävää, jos olet lihava. Ei kaunista eikä naisellista.
4) värianalyysistä en osaa edes aloittaa?? Täh?
Suosittelen. Väärän sävyiset vaatteetsaavat näyttämään vanhemmalta ja väsyneeltä.
5) miten vaatteiden väri muka ilmaisee sukupuolta? Se värianalyysi; oikeat sävyt tuovat esiin parhaat puolesi naisena.
Oletko venäläinen?
En ole. Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä olet mieleltäsi vanhus ja ilmeisesti myös sairas. Hae apua äläkä tänne oksenna pahaa oloasi ja mollaa nuorehkoja, terveitä ja elämäniloisia ihmisiä.
Tämä on keskustelupalsta.
Keski-ikäisten ihmisten kutsuminen iäkkäiksi ei ole keskustelua, vaan haukkumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä olet mieleltäsi vanhus ja ilmeisesti myös sairas. Hae apua äläkä tänne oksenna pahaa oloasi ja mollaa nuorehkoja, terveitä ja elämäniloisia ihmisiä.
Tämä on keskustelupalsta.
Keski-ikäisten ihmisten kutsuminen iäkkäiksi ei ole keskustelua, vaan haukkumista.
Ap kirjoittaa omista lähtökohdistaan, hakee vertaistukea ja kokee olevansa iäkäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä olet mieleltäsi vanhus ja ilmeisesti myös sairas. Hae apua äläkä tänne oksenna pahaa oloasi ja mollaa nuorehkoja, terveitä ja elämäniloisia ihmisiä.
Tämä on keskustelupalsta.
Ap vaikuttaakin tosi tasapainoiselta keskustelukumppanilta. Hänen kannattaisi keskustella ennemminkin psykiatrin kanssa.
48v. Elän elämäni parasta aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä olet mieleltäsi vanhus ja ilmeisesti myös sairas. Hae apua äläkä tänne oksenna pahaa oloasi ja mollaa nuorehkoja, terveitä ja elämäniloisia ihmisiä.
Tämä on keskustelupalsta.
Keski-ikäisten ihmisten kutsuminen iäkkäiksi ei ole keskustelua, vaan haukkumista.
Ap kirjoittaa omista lähtökohdistaan, hakee vertaistukea ja kokee olevansa iäkäs.
Ks. otsikko. Siinä ap leimaa mutkin samanikäiset iäkkäiksi.
Kukaan tuohon ikähaarukkaan kuuluva ei sano itseään iäkkääksi - koska ei ole.
Provo joltain kapinoitsevalta teiniltä. Aggressio kohdistetaan aikuisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, mä olen 47v nainen ja elän elämäni parasta aikaa: naimisissa, asuntolaina maksettu (asutaan pientaloalueella Helsingissä), lapset iloisia ja terveitä, iältään 10-, 7- ja 5-vuotiaat.
Näytän naiselta (pitkät hiukset, olen hoikka, pukeudun naisellisesti ja kerään miesten katseet). Koen että edessä on vielä paljon ihanampaa ja parempaa kuin mitä tähän asti on ollut ja tapahtunut. Mutta jokainen on omanlaisensa yksilö.
Kuka nainen ei sitten näytä naiselta?
Kerää miesten katseet 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin me ihmiset olemme erilaisia. Käyn itse kahdeksaa kymppiä, sydäntauti on, sekään ei vaivaa. Elämä on ihanaa. Kaunis puhdas luonto ympärillä, työt ei enää rasita,eikä mikään muukaan. Töitä tein ilolla yli 40 v ja nyt ei ole pikkurahan puutetta.
Maailma tapahtumat huoleta eikä rassaa. Miki minä niistä huolta kantaisin ,kun en niille mitään voi. Kiitollinen olen.
Vierailija kirjoitti:
Olet nuori vielä.
T. 75
Niin? Eikö se juuri olet pahinta, että jo nuori kokee elämänsä kärsimyksenä? Vaikka kuinka monta ahdistavaa vuotta kenties tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
On joo, kova viidenkympin kriisi päällä. Oli myös joskus 4-kympin kriisi ja 3-kympin kriisi.
Välillä tuntuu, että on yhtä saatanan kriisiä koko aikuisikä.
No täällä sama, 50 tulee pian mittariin ja pakko myöntää että kyllähän se taas ahdistaa pikkasen tämä fakta että ikä alkaa olemaan jo isommissa luvuissa vaikka ei henkisesti siltä tunnu. Koitan olla miettimättä liikaa, mutta ympäristö kyllä muistuttelee tämän tästä asiasta ettei vaan unohtuisi. Olihan 40 paikkeilla myös kriisinpaikka mutta 30 taas ei niinkään, no siinä korvilla tapahtui paljon muuta omaa elämää mullistavaa niin ehkä en kerennyt tajuta koko asiaa kun fokus oli muualla.
Vierailija kirjoitti:
Hormonikorvaushoito esivaihdevuosiin ja taas maistuu elämä paremmalta.
Pitääkin käydä gynellä, vaikka en hormoneja mielellään ottaisi, ehkä on jotain muutakin tarjolla. Mutta jotain tässä on tapahtumassa, nyt 50 korvilla alkaa kuukautiset näköjään temppuilla ja samalla mieliala, energiatasot vaihtelee hurjasti päivästä riippuen olen huomannut, tästäkö se alamäki alkaa..
Ei tuolla kriisillä ole mitään tekemistä iän kanssa. N57
Mä saan kiinni ap:n ajatuksesta. Asiani ovat hyvin; oma terveys kunnossa, lapsella kaikki hyvin, ei taloudellisia ongelmia. Kuitenkin elämän raadollisuus ja määräaikaisuus muistuttaa jatkuvasti itsestään.
Isälläni oli muistisairaus, sitten lapsellani epäiltiin syöpää (onneksi selvittiin säikähdyksellä), sitten isä kuoli, äidilläni todettiin syöpä ja hän kuoli. Olipa siinä alku nelikymppiselle elämälleni.
Entäs nyt? Siskoni on alkanut sekoilla ja taitaa olla muistisairaus hänelläkin, vaikka on "nuori". Itse lasken vuosia, että alkaako mulla kohta samat oireet. Vai iskeekö se syöpä, mikä äidin puolella sukua on jyllännyt.
Mies korisee kuin vanha ukko. Varmasti on uniapneaa, kaikki täsmää. Olen yrittänyt saada häntä lääkäriin, mutta ei hän mene. Niinpä minun on suhtauduttava asiaan niin, että minä en välitä. Jollei hän välitä itsestään eikä edes perheestään, niin miksi minä olisin enää huolissani. Kiva liitto tällainen. Vaihtoehtona toinen kiva eli ero. En jaksa.
Mitäs mukavaa elämällä olisi vielä? Todella vaikeaa keksiä mitään, mitä odotan. Nautin toki rauhallisista aamuista (kuten nyt), ulkoilusta, lapsen kanssa vietetystä ajasta, hyvästä ruoasta... mutta joku eksistentialistinen kriisi minulla on. Terapiakin on käytynä eli apua sain. Ei se silti tätä tyhjyyden tunnetta poista.
Mulla tulee usein mieleen eräs espanjalaisen kirjallisuuden lause: "Elämä on uni. Kun heräät, se on ohi.". Uskon, että näin se on. Tolleroin tässä mitättömyyden harhassa nyt, kunnes jossain vaiheessa tajuan miksi olin täällä. Ja siihen tämä sitten loppuu.
Alue: Aihe vapaa
Suosittelen gynekologilla käyntiä.