HS: Espoolaisopettaja vaatii vanhempia kirjoittamaan kirjeen lapsistaan.

Opettaja voi pyytää ja kun vanhempi ei tuollaista kirjettä kirjoita, tietää opettaja, että ongelmia on tulossa ja paljon. 

Fiksu vanhempi oivaltaa, että kirjeessä on vain ne asiat, jotka hän itse haluaa kirjoittaa. Ei siis tarvitse kertoa, että perheen isä käy vieraissa ja äidillä on tapana saada siitä itkupotkuraivareita ja lapset itkee itsensä uneen. Ehei, sitä voi kirjoitata, että Leo harrastaa jalkapalloa ja harkat on tiistaisin ja torstaisin, Leon parhaat kaverit ovat Luca ja Rasmus, jotka asuvat naapurissa ja koko perhe pelaa mielellään yhdessä lautapelejä.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että ko. opettajalla on tässä tehtävässä hyvä tarkoitus. En kuitenkaan antaisi itse tuollaista tehtävää oppilaideni vanhemmille, sillä se voi olla pahimmillaan myös eriarvoistava. Olen äidinkielen opettaja, joten minulle olisi erittäin helppoa kirjoittaa lapsestani sivukaupalla kielellisesti tasokasta tekstiä. Kylläpä olisi mukavaa kirjoittaa omasta pikku nuppusestani ja samalla näyttää opettajalle, kuinka hienosti kirjoittaminen sujuu tältä äidiltä. Mutta miltähän tehtävä tuntuisi vanhemmasta, jolla on vaikkapa keskivaikea tai vaikea lukivaikeus tai jokin muu syy sille, että kirjoittaminen ei suju? Ja miten opettaja varmistaa, että hän ei vahingossakaan tee oppilaistaan mitään oletuksia sen perusteella, mitä ja miten heidän vanhempansa kirjoittavat? 

Oikeastiko suhtaudut tuohon omasta lapsesta kertomiseen jonkinlaisena kilpailuna? Olen kirjoittanut muutaman kirjan, mutta mielessä ei ole käynyt, että omasta lapsesta kertoisin opettajalle kirjeessä 300 sanaa enempää. On tarkoitus kertoa vain omasta mielestäni olennaiset asiat.

Oppilas ei toistaiseksi ole saanut arvosanoja sillä perusteella, miten hyvin vanhempansa opettamaani ainetta osaavat. Miksi se vaikuttaisi sinunkaan arviointeihisi?

Vierailija kirjoitti:

Jos ja kun tällaisia kirjeitä joudutaan väsäämään, niin vanhemmat, joilla on sana hallussa ja kirjoitustaitoja, saavat paljon paremman ja värikkäämmän kirjeen aikaiseksi. Lapsesta saan tällöin huomattavasti paremman vaikutelman kuin huonosti laaditusta kirjeestä. Ei kaikki vanhemmat ole kirjailijoita tai toimittajia.

Niinpä. Oma äitini oli hädin tuskin kansakoulun läpi selvittänyt ihminen, jota ei omat lapset kiinnostaneet. Voin vain kuvitella mitä hän olisi kirjoittanut, varmaan jonkun "hauskan" runon. Onneksi tuollaista ei pyydetty aikoinaan vaan sain tulla tunnetuksi omista taidoistani enkä äidistäni.

Opettaja voi pyytää oppilaita kirjoittamaan aineen aiheesta "MInun perheeni". Ne vasta värikästä luettavaa ovat, siellä aika avoimesti kerrotaan niin kaljalle person isän toilailut kuin äidin kiukku. 

No mitähän väärää tuossakin nyt on, ap? Ei ole iso rasti aikuiselle ihmiselle kirjoittaa lapsestaan, on tuttu ja kiva aihe. Itse voi päättää minkälaisia asioita siihen kirjeeseen kirjoittaa ja miten. Mutta ehkä vauvalle kirjoittaminen on suurin kirjallinen työ mihin kykenee; silloinhan tällaiset pyynnöt voi lamaannuttaa.

Meitä pyydettiin lyhyesti kertomaan lapsesta jotain kun hän meni ekalle. En ymmärtänyt pöyristyä asiasta vaikka kirjallinen tuottaminen ei olekaan vahvinta alaani. Laitoin vain millainen lapsi on ja mistä tykkää ja muutaman hauskan jutun mitä lapsi sanoi pienenä. On nyt 25-vuotias. 

Eiköhän tässä vastahankaisuudessa ole kyse siitä, että osa vanhemmista pelkää tulevansa arvostelluksi perheen elämäntilanteen vuoksi. On eri juttu kirjoittaa keskiluokkaisesta elämästä kuin mennä sanomaan, että meillä on muuten iso uusioperhe, johon kuuluu 12 lasta eri liitoista ja ollaan erottu useamman kerran. Tai että me vanhemmat ollaan kotona työttöminä ja ei ole tarkoituskaan käydä töissä, eikä lasten koulunkäyntikään kiinnosta.

Opettajan tulisi tehdä oppilaiden perheiden kanssa yhteistyötä, mutta osa perheistä kieltäytyy ehdottomasti kertomasta mitään lapsen koulunkäyntiin vaikuttavista asioista. Siinä sitä sitten ihmetellään, kun lapsi myöhästyy joka toinen viikko koulusta vain siksi, että silloin on äitiviikko ja koulumatkaa 18 km, kun isän kodista on vain 400 m. Mutta ei vahingossakaan kerrota opettajalle, että näin meidän perhe on päättänyt toimia.

Onpas typeriä ja kovia kommentteja. Ei ihme, että lapset voivat huonosti eivätkä osaa käyttäytyä koulussa, jos vanhempien asenteet lapsen kouluun ovat näin kielteisiä. Se tarttuu lapseenkin ja vaikeuttaa hänen sopeutumistaan koulun tapoihin.

Tottakai tuo opettajan TOIVOMA kirje vanhemmilta on hyvä tapa tutustua myös lapsen vanhempiin ja heidän kykyynsä tuntea ja kuvata omaa lastaan. Lapsihan on kotinsa ja vanhempiensa peili, kuva. Näin opettaja ymmärtää lasta heti paremmin ja työ luokan hyväksi helpottuu. Kannattaisi kaikkien opettajien ottaa käytäntöön. 

Onpa nyt kamalaa jos/kun edes yksi aikuinen on nuoresta kiinnostunut.

Mitä ovat nämä tekosyihin (kiire!!! tietoturva!!!!) vetoavat vanhemmat jotka ei sen vertaa jaksa vaivautua. Aikaa kyllä riittää selailla puhelinta tai katsoa tv:tä. Eihän tuossa mitään romaania pyydetä, kirjeen kirjoittamiseen menisi aikaa korkeintaan 5-10 minuuttia. Mutta eihän nyky-aikuiset jaksa pitää enää edes kynää kädessä. 

Totuus taitaa olla siinä, että harva vanhempi osaa enää kitjoittaa kirjeitä ja paljastaa osaamattomuutensa. Siksi kritisoi täällä koko ideaa.

Onkin lapselle kiva, kun narsistiäiti tai psykopaatti-isä suoltaa sujuvaa satua lapsesta ja perheestä. Opettaja ei pysty arvioimaan totuutta ja lapsi saa jälleen kärsiä vanhempiensa takia.

Vierailija kirjoitti:

Onkin lapselle kiva, kun narsistiäiti tai psykopaatti-isä suoltaa sujuvaa satua lapsesta ja perheestä. Opettaja ei pysty arvioimaan totuutta ja lapsi saa jälleen kärsiä vanhempiensa takia.

Tuo oli muuten hyvä pointti.

Vierailija kirjoitti:

Opettaja voi pyytää oppilaita kirjoittamaan aineen aiheesta "MInun perheeni". Ne vasta värikästä luettavaa ovat, siellä aika avoimesti kerrotaan niin kaljalle person isän toilailut kuin äidin kiukku. 

Tuo on yksityiselämän urkkimista, ja siitä voi seurata opelle syyte mm. vainoamisesta.

Aika naiivia olettaa, että vanhemmat kirjoittaisivat edes osapuilleen totta. Tai että kaikilla vanhemmilla on hyvä tahto omia lapsiaan kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tässä vastahankaisuudessa ole kyse siitä, että osa vanhemmista pelkää tulevansa arvostelluksi perheen elämäntilanteen vuoksi. On eri juttu kirjoittaa keskiluokkaisesta elämästä kuin mennä sanomaan, että meillä on muuten iso uusioperhe, johon kuuluu 12 lasta eri liitoista ja ollaan erottu useamman kerran. Tai että me vanhemmat ollaan kotona työttöminä ja ei ole tarkoituskaan käydä töissä, eikä lasten koulunkäyntikään kiinnosta.

Tai en halua kertoa syöpäsairaudestani opettajalle, kuinka se vaikuttaa talouteemme,  lapseeni jne. Nämä asiat eivät kuulu opelle vaan terveydenhuoltoon.

Pyytää vai vaatii, ap?

Miksi tämäKIN on sinulle ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Opettaja voi pyytää ja kun vanhempi ei tuollaista kirjettä kirjoita, tietää opettaja, että ongelmia on tulossa ja paljon. 

Fiksu vanhempi oivaltaa, että kirjeessä on vain ne asiat, jotka hän itse haluaa kirjoittaa. Ei siis tarvitse kertoa, että perheen isä käy vieraissa ja äidillä on tapana saada siitä itkupotkuraivareita ja lapset itkee itsensä uneen. Ehei, sitä voi kirjoitata, että Leo harrastaa jalkapalloa ja harkat on tiistaisin ja torstaisin, Leon parhaat kaverit ovat Luca ja Rasmus, jotka asuvat naapurissa ja koko perhe pelaa mielellään yhdessä lautapelejä.

Ja mitä opettaja tekee ylläolevalla tiedolla? Miten se vaikuttaa lapsen oppimiseen? 

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tässä vastahankaisuudessa ole kyse siitä, että osa vanhemmista pelkää tulevansa arvostelluksi perheen elämäntilanteen vuoksi. On eri juttu kirjoittaa keskiluokkaisesta elämästä kuin mennä sanomaan, että meillä on muuten iso uusioperhe, johon kuuluu 12 lasta eri liitoista ja ollaan erottu useamman kerran. Tai että me vanhemmat ollaan kotona työttöminä ja ei ole tarkoituskaan käydä töissä, eikä lasten koulunkäyntikään kiinnosta.

Opettaja pyysi kertomaan lapsesta, ei vanhempien seksielämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatii? Siis vaatiko oikeasti? 

Vaatii. Lasta ei oteta luokalle, jos vanhemmat eivät kirjoita kirjettä. 

Valehtelet, törkeästi, erittäin typerästi!

Jokainen epäpätevä opettajakin tietää, että tuommoinen ei voisi estää lapsen kouluunottoa. Tämä opettaja toivoo kirjeit, ei taatusti vaadi. .