Lue keskustelun säännöt.
Mikä sana suomen kielestä sinun mielestäsi puuttuu?
17.08.2025 |
Niin, mikä sana sinusta suomen kielestä puuttuu?
Kommentit (275)
Suomen kielessä on yksi sana tulehdus. Englanniksi (ja monessa muussa kielessä) on kaksi eri termiä. Infection ja inflammation.
Infection tarkoittaa mikrobin aiheuttamaa tulehdusta (tarkemmin sitten vaikka sieni-infektio, bakteerin aiheuttama tulehdus, virusinfektio).
Imflammation tarkoittaa "sisäsyntyistä" tulehdusta, jossa ei ole mitään taudinaiheuttajaa. Esimerkiksi liiallisen liikunnan aiheuttama tulehdus akillesjänteessä, jännetupintulehdus tai vaikka liikakuormituksen aiheuttama lihaksen kuumotus ja turpoaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana, millä kuvataan huonekalun "syvyyttä", siis sitä miten ulkoneva seinästä esim. jokin senkki tai laatikosto on. Jos sanon, että haluan kapeamman laatikoston, tulee väärinkäsitys. Vähemmän syvänkö pitää sanoa?
Niin, syvyyshän on kyllä ihan oikea sana tuossa kuvaamaan huonekalun syvyyttä, mutta tosiaan syvän vastakohtaa ei ole, eli suoraa sanaa vähemmän syvälle ei ole.
Onko esim. englannissa tällaista sanaa?
Epäsyvä
Littana? Vai olisiko littana senkki jäänyt jo katujyrän alle?
Isovanhempi, joka on isän puolelta. Mummu ei voi olla koska se on äidin äiti. Pitää lainata ruotsista fammu, farmor, famo, famu.
Ei ole sanaa vanhemmalle, jonka lapsi on kuollut. Lapsi on puoliorpo tai orpo, mutta mikä on vanhempi?
Ei ole sanaa puolisolle, jonka puoliso on hoitokodissa. Elävän leski?
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi, joka on isän puolelta. Mummu ei voi olla koska se on äidin äiti. Pitää lainata ruotsista fammu, farmor, famo, famu.
Ei ole sanaa vanhemmalle, jonka lapsi on kuollut. Lapsi on puoliorpo tai orpo, mutta mikä on vanhempi?
Ei ole sanaa puolisolle, jonka puoliso on hoitokodissa. Elävän leski?
Isovanhemmille on runsaasti nimityksiä, yhteistä niille on se, etteivät ne ole sidoksissa siihen, kumman vanhemman puolelta ko. isovanhemmat ovat. Ei se ruotsinkielinen farmor ole yksi sana, vaan se on yhdyssana, isän äiti. Mormor äidin äiti jne.
Jos koskaan saan lapsenlapsia, haluan olla ämmi. Siinähän voi sitten muut miettiä, että kenen puolelta olen. Oma isäni on äijä. Mieheni äiti on meidän lapsille mummu, eli siis mormor?
Mutta - minulle ei ole nimitystä, minulta on kuollut kaksi lasta, toiset ovat edelleen hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Suomenkieliset käyttää omaa kieltään hyvinkin hienosti myös murteita. Kiitos , vastataan useimmin olankohautuksella mikä tarkoittaa ei ole mitään liittämistä kun on luonnollista auttaa. Tai Eipä kestä. Tai kiitos sullekin. Tai ole hyvä. OLETKO KUURO VAI ETKÖ OLE VIELÄ OPETELLUT SUOMEN KIELTÄ MITEN VASTAAT. ANTEEKSI sanaan vastaat tilanteen mukaan tietysti. Saat anteeksi tai ei se mitään ei tullut vahinkoa tai ole hyvä. SORRY ON IHAN YLEINEN SANA ANTEEKSI SORI. WELCOME PLEASE. VOITKO VOISITTEKO ANTAISITKO . THANK YOU. KIITOS KIITTI. VOI HYVIN . HYVÄÄ PÄIVÄÄ. SIUNAUSTA. KIITOS JA NÄKEMIIN NÄKEMISIIN. SEE YOU SOON.
Ei mitään vaikeaa.
Sen sijaan että pidät koko alan pohjassa kirjoituskoneesi vaihtonäppäintä, käyt vain napsauttamassa kirjoitusalueen vasemmassa yläkulmassa olevaa B-kirjainta aloittaessasi ja lopettaessasi tekstin, jota haluat korostaa. Voit myös lihavoida yksittäisiä sanoja valitsemalla ne ja napsauttamalla B-kirjainta.
Jos tekstisi käsittelee useampia eri asioita, voit jaksottaa sitä jakamalla sen kapoaleisiin ylimääräisillä rivinvaihdoilla.
Kyllä se siitä.
Suomenkieliset käyttää omaa kieltään hyvinkin hienosti myös murteita. Kiitos , vastataan useimmin olankohautuksella mikä tarkoittaa ei ole mitään liittämistä kun on luonnollista auttaa. Tai Eipä kestä. Tai kiitos sullekin. Tai ole hyvä. Oletko kuuro vai etkö ole vielä opetellut suomen kieltä miten vastaat. Anteeksi sanaan vastaat tilanteen mukaan tietysti. Saat anteeksi tai ei se mitään ei tullut vahinkoa tai ole hyvä. Sorry on ihan yleinen sana anteeksi sori. Welcome please. Voitko voisitteko antaisitko. Thank you. Kiitos kiitti. Voi hyvin. Hyvää päivää. Siunausta. Kiitos jä näkemiin näkemisiin. See you soon. Tsau ciao. Moi. Hello. Mikä on vaikeaa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomenkielen kankeus tulee tässä sanassa hyvin esiin. Esim. nuori joutuu sanomaan että mun vanhemmat on tosi myötähäpeää herättäviä.
Ei voi sanoa yhdellä sanalla että mun vanhemmat on tosi myötähäpeä.
Häpeän tai myötähäpeän vanhempiani.
Joo, periaatteessa tuo suosia on sama kuin prefer, tai lähin vastine, mutta se ei silti tunnu ihan samalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin verbi confront.
Ihan vaan kohdata.
Huomasin että evääni katoavat työpaikalla, joten kohtasin työkaverini? Ei oikein toimi. Asian voi ilmaista suomen kielellä kyllä monella tavalla, mutta mun mielestä sellaista yhtä korvaavaa sanaa, jossa olisi sama sävy, ei oikein ole.
Kävin tiukkasävyisen keskustelun työkaverini kanssa?
Et siis haastanut. Ainakaan riitaa.
Tai kyseenalaistanut, riitauttanut, syyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana, millä kuvataan huonekalun "syvyyttä", siis sitä miten ulkoneva seinästä esim. jokin senkki tai laatikosto on. Jos sanon, että haluan kapeamman laatikoston, tulee väärinkäsitys. Vähemmän syvänkö pitää sanoa?
Samaan törmännyt kuvaillessani parveketta. Epäsyvä... 😀
Matala?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Please.
Voisitko ystävällisesti auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole varsinainen sanan puute, mutta aikamuotoja on suomen kielessä vähemmän kuin monessa muussa kielessä. Tuleva tekeminen pitää ilmaista jollain lisäsanalla. Samoin joissakin verbeissä preesens ja imperfekti ovat samanlaiset.
"Pyyhitkö pöydän", onko se kysymys siitä, onko pöytä jo pyyhitty vai kohtelias kehotus pöydän pyyhkimiseen?
Et ole kontekstista kuullut?
https://mikontalolights.fi/mita-tarkoittaa-tekstin-konteksti/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana, millä kuvataan huonekalun "syvyyttä", siis sitä miten ulkoneva seinästä esim. jokin senkki tai laatikosto on. Jos sanon, että haluan kapeamman laatikoston, tulee väärinkäsitys. Vähemmän syvänkö pitää sanoa?
Niin, syvyyshän on kyllä ihan oikea sana tuossa kuvaamaan huonekalun syvyyttä, mutta tosiaan syvän vastakohtaa ei ole, eli suoraa sanaa vähemmän syvälle ei ole.
Onko esim. englannissa tällaista sanaa?
Epäsyvä
Littana? Vai olisiko littana senkki jäänyt jo katujyrän alle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syvyyssuunnassa kapeampi.
Syvyydeltään kapeampi.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi, joka on isän puolelta. Mummu ei voi olla koska se on äidin äiti. Pitää lainata ruotsista fammu, farmor, famo, famu.
Ei ole sanaa vanhemmalle, jonka lapsi on kuollut. Lapsi on puoliorpo tai orpo, mutta mikä on vanhempi?
Ei ole sanaa puolisolle, jonka puoliso on hoitokodissa. Elävän leski?
Äidinäiti, äidinisä, isänäiti, isänisä.
Oma sana pojalle sukulaisuusterminä.
Virossa on erikseen "poiss" ja "poeg", ruotsissa "pojke" ja "son", englannissa "boy" ja "son". Meillä käytetään kummastakin käsitteestä samaa sanaa.
Sanalle "cool" kaipaisin kompaktimpaa ja yleisluontoisempaa käännöstä kuin "katu-uskottava". Cool ei kuitenkaa ole vielä kovinkaan kotiutunut lainasanana suomeen ja lausutaan mielestäni edelleen "khuul", eli siinä on suomelle vieras äänne, mikä tekee sen käytöstä puheessa stressaavaa. Vaatteesta tai tyylistä puhuessa tuo katu-uskottava on hyvä sana mutta entä jos jonkun vanhemmat on cool?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenkielen kankeus tulee tässä sanassa hyvin esiin. Esim. nuori joutuu sanomaan että mun vanhemmat on tosi myötähäpeää herättäviä.
Ei voi sanoa yhdellä sanalla että mun vanhemmat on tosi myötähäpeä.
Häpeän tai myötähäpeän vanhempiani.
Mitä ihmettä? Vanhemmat on NOLOJA.
Ei tarvitse miettiä myötähäpeää tai häpeää, noloja ne on. Aina olleet.
Olen huomannut tämän esim. työkaverien kanssa, joihin säilyttää luonnostaan tietyn muodollisen välin, mutta ei haluaisi olla kuitenkaan liian jäykkä.