En mahda minkään mutta minua loukkaa syvästi viesteihin vastaamattoomuus

Okei. Alan ymmärtää miksi sulle ei vastata. Maaninen stalkkeri vastauskirjanpidon kanssa käyttelemässä punakynää ja heristämässä sormeaan ei ole ihan ykkösvalinta itselle

Enpä kyllä itsekään aivan saa kiinni vastaamattomuudesta. Vois luulla, että jos on aikaa availla saapuneita viestejä, niihin joutaa silloin myös vastaamaankin. Toki vaikka lapsiperheissä voi sattua jotain yllättävää ja se voi siks jäädä, en tarkota nyt niitä, vaan niitä kellä se on enemmän sääntö kuin poikkeus

Minä ymmärrän enkä ota henkilökohtaisesti jos joku ei vastaa.

Ihmisillä voi olla kroonisia kipuja, läheisen tai lasten hoitoa, hillitön työputki, masennus tai mikä vaan elämänkriisi päällä ja silti tärkeintä on tuo että vastataan viestiin mikä ei ole edes millään tavalla kiireinen?

Olen itsekin yksinäinen ihminen ja silti ymmärrän jos vastausta ei tule- nyt tai myöhemminkään. En halua olla pikkumainen jos jollain on vaikka oikeasti tiukka tilanne elämässä. Laitan joskus myöhemmin uuden viestin tai odotan että hän itse palaa paremmalla aikaa asiaan.

Kuule ratkeaa sillä ettet laita mitään ensin juuri kenellekään 

Onhan se vastaamattomuus epäkohteliasta. Jos ei halua olla yhteyksissä, olisi kaikkia kohtaan reilua sanoa, että kiitos mutta ei kiitos. Ja jos taas ei ole aikaa tai voimavaroja juuri nyt, niin luulisi ihmisen omaavan sen verran selkärankaa, että saisi tämän kakaistua ulos.

Jollain tapaa sosiaalinen kanssakäyminen on kyllä muuttanut muotoaan. Kutsuin kaverin saunomaan ja viettämään iltaa, ja hän vastasi, että tulee, jos ei sitten innostu maalaamaan pihavajaansa, jos kelit suosii. Olisi varmaan pitänyt osata sanoa jotain, mutta vähän monttu auki jäin. Loppujen lopuksi kaveri ilmoitti sovitun päivän aamuna tulevansa, ja tein sen jälkeen pieniä järjestelyjä, kun en aiemminkaan viitsinyt.

Tämä ja muutama muu vastaavanlainen asia ihmisten toiminnassa on saanut aikaan sen, että olen myös jonkun edellä kirjoittaneen lailla alkanut keskittyä enemmän omaan ja perheeni elämään ja tullut myös jotenkin välinpitämättömäksi. Aiemmin suunnittelin aikataulujani ajatellen muita, nykyään katson vain oman perheen menoja ja sovin sitten muita tapaamisia, jos kiinnostaa Olen vähentänyt yhteydenpitoa muutaman ihmisen kanssa, kun olen todennut, että minun aikani on ollut heille merkityksetöntä. Nyt kun kyselevät seuraani, sovin, kun huvittaa. Aina usein huvittaa joku muu.

 Ei työelämässä päätetä että kenen sähköpostiin vastataan ja kenen ei - siellä onkin riski saada potkut.

Työelämässä tapahtuu hyvin paljon sitä, että joku unohtaa vastata johonkin sähköpostiin... Siitä ei todellakaan seuraa potkuja vaan ystävällinen muistutus "hei varmistan että tämä viesti ei jäänyt huomaamatta, tarvitsisin vastauksen jo tänään jo mahdollista, kiitos"

Ainostaan jos joku kiusaa työpaikalla, selvästi siis ilkeyttään jättäen vastaamatta yhden henkilön viesteihin niin siitä voi tulla jotain seurauksia, tuskin potkuja

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vastaamattomuus epäkohteliasta. Jos ei halua olla yhteyksissä, olisi kaikkia kohtaan reilua sanoa, että kiitos mutta ei kiitos. Ja jos taas ei ole aikaa tai voimavaroja juuri nyt, niin luulisi ihmisen omaavan sen verran selkärankaa, että saisi tämän kakaistua ulos.

Jollain tapaa sosiaalinen kanssakäyminen on kyllä muuttanut muotoaan. Kutsuin kaverin saunomaan ja viettämään iltaa, ja hän vastasi, että tulee, jos ei sitten innostu maalaamaan pihavajaansa, jos kelit suosii. Olisi varmaan pitänyt osata sanoa jotain, mutta vähän monttu auki jäin. Loppujen lopuksi kaveri ilmoitti sovitun päivän aamuna tulevansa, ja tein sen jälkeen pieniä järjestelyjä, kun en aiemminkaan viitsinyt.

Tämä ja muutama muu vastaavanlainen asia ihmisten toiminnassa on saanut aikaan sen, että olen myös jonkun edellä kirjoittaneen lailla alkanut keskittyä enemmän omaan ja perheeni elämään ja tullut myös jotenkin välinpitämättömäksi. Aiemmin suun

Mun mielestä tuo vastaus on paljon epäkohteliaampaa, kuin se että unohtaa kokonaan vastata. "Tuun jos jaksan, olet minulle plan B heti pihavajan jälkeen" :D

Vierailija kirjoitti:

 Ei työelämässä päätetä että kenen sähköpostiin vastataan ja kenen ei - siellä onkin riski saada potkut.

Työelämässä tapahtuu hyvin paljon sitä, että joku unohtaa vastata johonkin sähköpostiin... Siitä ei todellakaan seuraa potkuja vaan ystävällinen muistutus "hei varmistan että tämä viesti ei jäänyt huomaamatta, tarvitsisin vastauksen jo tänään jo mahdollista, kiitos"

Ainostaan jos joku kiusaa työpaikalla, selvästi siis ilkeyttään jättäen vastaamatta yhden henkilön viesteihin niin siitä voi tulla jotain seurauksia, tuskin potkuja

Niin siis tarkoitan tilanteita joissa jätetään TAHALLAAN vastaamatta. Se, että viattomasti unohtaa, on asia erikseen - silloinhan siinä ei ole ollut mitään pahantahtoista motiivia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Ei työelämässä päätetä että kenen sähköpostiin vastataan ja kenen ei - siellä onkin riski saada potkut.

Työelämässä tapahtuu hyvin paljon sitä, että joku unohtaa vastata johonkin sähköpostiin... Siitä ei todellakaan seuraa potkuja vaan ystävällinen muistutus "hei varmistan että tämä viesti ei jäänyt huomaamatta, tarvitsisin vastauksen jo tänään jo mahdollista, kiitos"

Ainostaan jos joku kiusaa työpaikalla, selvästi siis ilkeyttään jättäen vastaamatta yhden henkilön viesteihin niin siitä voi tulla jotain seurauksia, tuskin potkuja

 

Niin siis tarkoitan tilanteita joissa jätetään TAHALLAAN vastaamatta. Se, että viattomasti unohtaa, on asia erikseen - silloinhan siinä ei ole ollut mitään pahantahtoista motiivia.

Mutta mistä sen toisaalta voi tietää, mikä on kenenkin motiivi? Paljon on myös ihmisiä jotka tulkitsevat väärin

Hei Ap, 

Ymmärrän sinua täysin. Vastaamattomuus on mielestäni huonoa käytöstä. Itse huomioin aina toisen vaikka lyhyesti, mutta saman päivän aikana. Paremmalla ajalla sitten enemmän.

Nyt on sellainen tilanne, että olen hiljaa ja odottavalla kannalla. Itse en lähetä mitään, paitsi lähimmälle ystävälleni jonka kanssa vuorovaikutus pelaa täydellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vastaamattomuus epäkohteliasta. Jos ei halua olla yhteyksissä, olisi kaikkia kohtaan reilua sanoa, että kiitos mutta ei kiitos. Ja jos taas ei ole aikaa tai voimavaroja juuri nyt, niin luulisi ihmisen omaavan sen verran selkärankaa, että saisi tämän kakaistua ulos.

Jollain tapaa sosiaalinen kanssakäyminen on kyllä muuttanut muotoaan. Kutsuin kaverin saunomaan ja viettämään iltaa, ja hän vastasi, että tulee, jos ei sitten innostu maalaamaan pihavajaansa, jos kelit suosii. Olisi varmaan pitänyt osata sanoa jotain, mutta vähän monttu auki jäin. Loppujen lopuksi kaveri ilmoitti sovitun päivän aamuna tulevansa, ja tein sen jälkeen pieniä järjestelyjä, kun en aiemminkaan viitsinyt.

Tämä ja muutama muu vastaavanlainen asia ihmisten toiminnassa on saanut aikaan sen, että olen myös jonkun edellä kirjoittaneen lailla alkanut keskittyä enemmän omaan ja perheeni elämään ja tullut m

Ette varmaan oo koskaan maalanneet mitään? Jos sää on hyvä ja itse jaksaa niin todellakin se kannattaa tehdä. Mielestäni tuo oli mutkaton vastaus, jota itse arvostaisin. Tuleehan noita saunoja ja saunot varmaan ilman vieraitakin. Ei kyse ole mistään juhlista. Sitä vajaa ei välttämättä montaa tilaisuutta saa maalata.

Olisiko sitten parempi ollut että olisi sanonut että en pääse? Tai että valehtelisi jotain? 

AP ymmärrän sua ihan täysin. En itsekään ymmärrä näitä ryhmiä, missä kukaan ei kommentoi mitään. Pari kertaa laitoin viestiä ja hiljasta oli. Nyt en itsekään enää vastaile kenellekään mitään ja laitoin koko ryhmän mutelle. Samoin en pidä "kavereista" jotka tahallaan jättävät vastaamatta.

Ymmärrän kyllä, että välillä elämä on vaan kiireistä ja aina ei ennätä tai muisteta vastata, mutta sitten kun taas jutellaan niin on ainakin reilua pyytää anteeksi. Tai kirjoittaa edes, että nyt on kiirettä. Palataan asiaan toisella kertaa yms. En itsekää aina muista tai ennätä vastata, niin se on täysin ok. Mutta se että, ihmisellä ei ole käytöstapoja ja tahallaan jättää vastaamatta ihan tarkoituksella on todella törkeää, varsinkin jos sitä ei edes pyydetä myöhemmin anteeksi. Olen alkanut välttelemään kyseisiä ihmisiä, jotka tekevät tätä koska tunnen että en saa heiltä tarpeeksi arvostusta ja jos minua ei arvosteta, niin en itsekään viitsi haaskata aikaani kyseisiin ihmisiin. Ja en todellakaan lähettele viestejä muutenkaan päivittäin tai edes viikottain, että kyse ei ole mistään viestien pommittamisesta. 

Teet elämästäsi vaikeaa ap.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mäkin tätä ihmettelen. Ihmisillä on kuitenkin lähes koko ajan se luuri siinä naaman edessä. 

Mä jätän kokonaan vastaamatta joillekin ihmisille silloin, kun mulla ei ole aikaa ja jaksamista vastailla myös niihin kahteenkymmeneen lisäviestiin tai "voinko soittaa?" -pyyntöön.

Ap kuulostaa juuri sellaiselta pommittajalta, jolta tulee hirveä määrä tekstiä ja sitten hän loukkaantuu, kun toinen ei enää kymmenien viestien jälkeen vastaakaan.

Pistin välit poikki yhteen "kaveriin", joka ei vastannut viestiin. Harmi, että lähes 10 vuotta tuhlasin elämästäni tämän tyypin kaverina.

Vierailija kirjoitti:

Pistin välit poikki yhteen "kaveriin", joka ei vastannut viestiin. Harmi, että lähes 10 vuotta tuhlasin elämästäni tämän tyypin kaverina.

Aika sitkeä olet ollut, kun 10 vuoden ajan jaksoit lähettää viestejä, joihin ei vastata!

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vastaamattomuus epäkohteliasta. Jos ei halua olla yhteyksissä, olisi kaikkia kohtaan reilua sanoa, että kiitos mutta ei kiitos. Ja jos taas ei ole aikaa tai voimavaroja juuri nyt, niin luulisi ihmisen omaavan sen verran selkärankaa, että saisi tämän kakaistua ulos.

Jollain tapaa sosiaalinen kanssakäyminen on kyllä muuttanut muotoaan. Kutsuin kaverin saunomaan ja viettämään iltaa, ja hän vastasi, että tulee, jos ei sitten innostu maalaamaan pihavajaansa, jos kelit suosii. Olisi varmaan pitänyt osata sanoa jotain, mutta vähän monttu auki jäin. Loppujen lopuksi kaveri ilmoitti sovitun päivän aamuna tulevansa, ja tein sen jälkeen pieniä järjestelyjä, kun en aiemminkaan viitsinyt.

Tämä ja muutama muu vastaavanlainen asia ihmisten toiminnassa on saanut aikaan sen, että olen myös jonkun edellä kirjoittaneen lailla alkanut keskittyä enemmän omaan ja perheeni elämään ja tullut myös jotenkin välinpitämättömäksi. Aiemmin suun

Olisin perunut tuon tapaamisen, kun tietäisin tyypin olevan matkalla luokseni. Enkä sen jälkeen enää kutsuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistin välit poikki yhteen "kaveriin", joka ei vastannut viestiin. Harmi, että lähes 10 vuotta tuhlasin elämästäni tämän tyypin kaverina.

Aika sitkeä olet ollut, kun 10 vuoden ajan jaksoit lähettää viestejä, joihin ei vastata!

Et sitten taaskaan ymmärtänyt lukemaasi. 

Mää maksan joka tekstarista jonka lähetän. Eli jos on selvä case niin en todellakaan ala vastaan ok/sopii/kyllä. Sähköposteihin vastaan koska se on ilmasta. Somehömpötyksiin en kuulu. Nim. työtön.

Vierailija kirjoitti:

Se on tätä nykyaikaa. Puhelinta roplataan ja whatsapissa roikutaan 24/7, mutta viesteihin ei jostain syystä pystytä vastaamaan. 

Kenenkään ei tarvitse silti olla tavoitettavissa 24/7! Todella rankka tuo nykyajan vaatimus, että viesteihin ja puheluihin on vastatattava viipymättä. Kukaan ei nostanut äläkkää siitä, jos joku ei vastannut lankapuhelimeen joka kerta, kun se soi. Tai siitä, että kirjeeseen vastattiin jopa viikkojen viiveellä! Olen sitä mieltä, että ihmiselle ei ole luontaista tää nykytyyli, jossa huomiota pitää jakaa jatkuvasti muualle.