Mikä on huvittavin asia, mitä teille on miesselitetty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaatten miehet sitten, että jos on naisella rengasrikko tai jengi perässä niin ei mennä siihen turhaan pätemään, perusoletuksena on oltava "kyllä nainen itsekin osaa/pärjää"

Manchild? Voit edelleen kysyä tarvitseeko naisoletettu apua, mutta älä vuorovaikutuksellasi nolaa, nöyryytä tai puhu naiselle aluntuvasti.

Kuka hullu ottaa riskiä, että syyllistyy noihin tahtomattaan? Tätä ketjua kun lukee, niin arkipäiväinen jutustelu jostain nippelitiedosta riittää nolaamiseen, nöyryyttämiseen ja alentuvuuteen.

Kyse on asenteesta, äänensävystä jne. jonka kyllä tunnistaa kun kohdalle osuu. Ei mistään ohimennen neutraalisti sanotusta toteamuksesta.

Eli kun näette naisen pulassa, niin parasta olla puuttumatta jos "äänensävy jne" ei ole varmasti hanskassa.

Vierailija kirjoitti:

Kattelin viimeksi eilen miten naisoletettu kamppaili pitkään hankalan oven, lastenvaunujen ja ostoskassien kanssa. Onnistuin täysin hillitsemään dominoivan ja patriarkaalisen impulssini alkaa tyrkyttämään "parempaa osaamistani" aikuiselle ihmiselle tähän arkiseen tilanteeseen.

Vieläkin sellainen mukavan lämmin tunne sisällä, jopa tällaisella vanhemmalla heteromiehellä on vielä toivoa oppia uusia asioita.

Ketään kiinnosta sun heteroutes, kun otsassa loistaa valokirjaimin "juntti".

Menkää töihin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua valistettiin hiljattain, että juoksumatolla kannattaisi aina välillä juosta myös alamäkeen. 

Kai missä tahansa juoksumatossa pystyy säätämään maton kulmaa ja alamäkeen/ylämäkeen juoksu kuormittaa lihaksia eri tavalla. Tämäkin asia meni tietysti täysin yli akkojen käsityskyvyn.

Kerrotko vielä lisää näistä matoista, joilla voi juosta nimenomaan alamäkeen? Aika monella salilla olen vuosien varrella treenannut ja tällaista tuotetta ei ole vielä tullut vastaan. Ap

Olen nainen ja ihan neutraalisti tulen tähän sisspleinaamaan, että on olemassa useiden valmistajien juoksumattoja, joista säädetään matto siten, että tulee tunne ja kuormitus, ikään kuin juoksisi alamäkeen. Se matto ei fyysisesti käänny mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ei vaan kestä sitä, että joku tulee hyvää hyvyyttään neuvomaan tai auttamaan. Ei tuntematon neuvoja voi mistään tietää, mitä toinen tietää tai osaa. Mitä pahaa siinä on, jos yrittää auttaa? Onko itsetunto niin huono ettei kestä sitä?

Manspleinaaminen on erittäin riippuvaista kontekstista. Esimerkiksi minulle töissä viisitoista vuotta nuoremmat miehet yrittävät selittää alan perusasioita vaikka tietävät hyvin, että aloitin silloin, kun he olivat vielä penskoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaatten miehet sitten, että jos on naisella rengasrikko tai jengi perässä niin ei mennä siihen turhaan pätemään, perusoletuksena on oltava "kyllä nainen itsekin osaa/pärjää"

Manchild? Voit edelleen kysyä tarvitseeko naisoletettu apua, mutta älä vuorovaikutuksellasi nolaa, nöyryytä tai puhu naiselle aluntuvasti.

Kuka hullu ottaa riskiä, että syyllistyy noihin tahtomattaan? Tätä ketjua kun lukee, niin arkipäiväinen jutustelu jostain nippelitiedosta riittää nolaamiseen, nöyryyttämiseen ja alentuvuuteen.

Kyse on asenteesta, äänensävystä jne. jonka kyllä tunnistaa kun kohdalle osuu. Ei mistään ohimennen neutraalisti sanotusta toteamuksesta.

Jos jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa voin olettaa vastapuolen jatkuvasti seuraavan äänensävyjäni ja asennettani henkilökohtaisen uhriutumisen tunteen löytämiseksi, katson kaikille osapuolille parhaaksi pidättäytyä tällaisesta vuorovaikutuksesta.

Olen lukenut aiheesta useammakin Yhdysvalloissa kirjoitetun artikkelin, jossa kerrotaan huomamatta jäävän alentuvuuden olevan kaikkein viheliäisintä laatua...samaan tapaan kuin ahdistelun puolella "dripping water harrasment" (katso termi googlesta) eli ahdistelu, jota kohde ei huomaa(!)

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ei vaan kestä sitä, että joku tulee hyvää hyvyyttään neuvomaan tai auttamaan. Ei tuntematon neuvoja voi mistään tietää, mitä toinen tietää tai osaa. Mitä pahaa siinä on, jos yrittää auttaa? Onko itsetunto niin huono ettei kestä sitä?

Minkälaista apua on olevinaan vaikka nyt toi että ilmoittaa että toisen käyttämä käsityötekniikka ei ole mahdollinen tai että yliopistossa x ei opeteta ainetta, josta toinen sanoo valmistuneensa? Mikä tässä on se oletettu apu ja hyöty? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kattelin viimeksi eilen miten naisoletettu kamppaili pitkään hankalan oven, lastenvaunujen ja ostoskassien kanssa. Onnistuin täysin hillitsemään dominoivan ja patriarkaalisen impulssini alkaa tyrkyttämään "parempaa osaamistani" aikuiselle ihmiselle tähän arkiseen tilanteeseen.

Vieläkin sellainen mukavan lämmin tunne sisällä, jopa tällaisella vanhemmalla heteromiehellä on vielä toivoa oppia uusia asioita.

Onneksi siihen tuli vanhempi täti-ihminen, joka kysyi naiselta "voinko auttaa" ja piti naiselle ovea auki. Se suu auki möllöttävä vanha mieskin sai jalkoihin liikettä ja yritti rynniä ovesta lastenvaunuja tönien. Sitten nuori nainen ja täti-ihminen naureskelivat yhdessä, että mikä kiire sille nyt tuli.

Mutta... miksi ihmeessä se viisas ja pystyvä, itsenäinen ja vahva nainen alunperinkään oli pyrkimässä ovesta tavalla jolla ei pääse? Eikö sellainen vihjaa tyhmyyteen?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Kattelin viimeksi eilen miten naisoletettu kamppaili pitkään hankalan oven, lastenvaunujen ja ostoskassien kanssa. Onnistuin täysin hillitsemään dominoivan ja patriarkaalisen impulssini alkaa tyrkyttämään "parempaa osaamistani" aikuiselle ihmiselle tähän arkiseen tilanteeseen.

Vieläkin sellainen mukavan lämmin tunne sisällä, jopa tällaisella vanhemmalla heteromiehellä on vielä toivoa oppia uusia asioita.

 

Ketään kiinnosta sun heteroutes, kun otsassa loistaa valokirjaimin "juntti".

Mielummin juntti kuin mansplainaava, alentuva ja loukkaava hirviö.

Vierailija kirjoitti:

Minua valistettiin hiljattain, että juoksumatolla kannattaisi aina välillä juosta myös alamäkeen. 

Kai missä tahansa juoksumatossa pystyy säätämään maton kulmaa ja alamäkeen/ylämäkeen juoksu kuormittaa lihaksia eri tavalla. Tämäkin asia meni tietysti täysin yli akkojen käsityskyvyn.

Meidän salilla juoksumattoihin pystyy laittamaan kallistuksen pelkästään "ylämäkeen".

Eräs mies (lääkäri) sanoi minulle, että minun pitäisi laihduttaa - vaikka siis olen 164/79 eli ihan normaalipainonkin keskivaiheilla vain. Noloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kattelin viimeksi eilen miten naisoletettu kamppaili pitkään hankalan oven, lastenvaunujen ja ostoskassien kanssa. Onnistuin täysin hillitsemään dominoivan ja patriarkaalisen impulssini alkaa tyrkyttämään "parempaa osaamistani" aikuiselle ihmiselle tähän arkiseen tilanteeseen.

Vieläkin sellainen mukavan lämmin tunne sisällä, jopa tällaisella vanhemmalla heteromiehellä on vielä toivoa oppia uusia asioita.

Onneksi siihen tuli vanhempi täti-ihminen, joka kysyi naiselta "voinko auttaa" ja piti naiselle ovea auki. Se suu auki möllöttävä vanha mieskin sai jalkoihin liikettä ja yritti rynniä ovesta lastenvaunuja tönien. Sitten nuori nainen ja täti-ihminen naureskelivat yhdessä, että mikä kiire sille nyt tuli.

Mutta... miksi ihmeessä se viisas ja pystyvä, itsenäinen ja vahva nainen alunperinkään

Jos se ovi on ainoa keino päästä sisään kassien ja lastenvaunujen kanssa, niin siitähän on mentävä. Nainen arveli, että jos hän jättää vähäksi aikaa ostoskassit maahan, se luihulta näyttävä setämies todennäköisesti varastaa ne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kattelin viimeksi eilen miten naisoletettu kamppaili pitkään hankalan oven, lastenvaunujen ja ostoskassien kanssa. Onnistuin täysin hillitsemään dominoivan ja patriarkaalisen impulssini alkaa tyrkyttämään "parempaa osaamistani" aikuiselle ihmiselle tähän arkiseen tilanteeseen.

Vieläkin sellainen mukavan lämmin tunne sisällä, jopa tällaisella vanhemmalla heteromiehellä on vielä toivoa oppia uusia asioita.

Onneksi siihen tuli vanhempi täti-ihminen, joka kysyi naiselta "voinko auttaa" ja piti naiselle ovea auki. Se suu auki möllöttävä vanha mieskin sai jalkoihin liikettä ja yritti rynniä ovesta lastenvaunuja tönien. Sitten nuori nainen ja täti-ihminen naureskelivat yhdessä, että mikä kiire sille nyt tuli.

Mutta... miksi ihmeessä se viisas ja pystyvä, itsenäinen ja vahva nainen alunperinkään

Jos mies avaa oven lastenrattaiden kanssa kulkevalle naiselle, se ei ole manspleinausta. Manspleinausta olisi selittää sille jo synnyttäneelle naiselle parhaat synnytysasennot tjsp.

Vierailija kirjoitti:

Eräs mies (lääkäri) sanoi minulle, että minun pitäisi laihduttaa - vaikka siis olen 164/79 eli ihan normaalipainonkin keskivaiheilla vain. Noloa.

Sellaiset harhat palstapeikolla tänään.

Miksi miehet esittää tässäkin keskustelussa naisia? Ei yksikään nainen kuvittele, että esimerkiksi lääkärin ohjeet ovat manspleinausta. Kertoo vain sen, että miehillä ei ole aiheesta mitään käsitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Muistakaatten miehet sitten, että jos on naisella rengasrikko tai jengi perässä niin ei mennä siihen turhaan pätemään, perusoletuksena on oltava "kyllä nainen itsekin osaa/pärjää"

Jos näet rengasrikon, näet, että toinen on pulassa, silloin voit kysyä tarvitseeko apua.

Setäselittäjä sen sijaan ei näe, tietääkö selityksen uhri pyytämättä selostettua asiaa vai ei, vaan olettaa että hän itse tietää enemmän. Setäselittäjä ei kysy, tiedätkö/tarvitsetko apuja tai neuvoja, vaan olettaa että naisihminen ei tiedä. Väännänkö vielä rautalangasta, vai pyydänkö setäni auttamaan?

Mutta toki jos oma ymmärryksen taso on heikohko erottelemaan tilanteita toisistaan (vrt. "Eihän naisia uskalla enää lähestyä"), niin parempi tosiaan olla kokonaan selittelemättä mitään kenellekään, niin kaikilla on helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ei vaan kestä sitä, että joku tulee hyvää hyvyyttään neuvomaan tai auttamaan. Ei tuntematon neuvoja voi mistään tietää, mitä toinen tietää tai osaa. Mitä pahaa siinä on, jos yrittää auttaa? Onko itsetunto niin huono ettei kestä sitä?

Manspleinaaminen on erittäin riippuvaista kontekstista. Esimerkiksi minulle töissä viisitoista vuotta nuoremmat miehet yrittävät selittää alan perusasioita vaikka tietävät hyvin, että aloitin silloin, kun he olivat vielä penskoja. 

Taidat olla IT-alalla.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaatten miehet sitten, että jos on naisella rengasrikko tai jengi perässä niin ei mennä siihen turhaan pätemään, perusoletuksena on oltava "kyllä nainen itsekin osaa/pärjää"

Mun aikana renkaanvaihto opetettiin autokoulussa, ja käytäntö on kyllä pitänyt huolen siitä, että sen osaa tehdä. Lappi on yhtä soratietä. Jos on jengi perässä, ei se mies siinä mitään auta. Oliko muuta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ei vaan kestä sitä, että joku tulee hyvää hyvyyttään neuvomaan tai auttamaan. Ei tuntematon neuvoja voi mistään tietää, mitä toinen tietää tai osaa. Mitä pahaa siinä on, jos yrittää auttaa? Onko itsetunto niin huono ettei kestä sitä?

Manspleinaaminen on erittäin riippuvaista kontekstista. Esimerkiksi minulle töissä viisitoista vuotta nuoremmat miehet yrittävät selittää alan perusasioita vaikka tietävät hyvin, että aloitin silloin, kun he olivat vielä penskoja. 

Taidat olla IT-alalla.

Oikein arvasit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaatten miehet sitten, että jos on naisella rengasrikko tai jengi perässä niin ei mennä siihen turhaan pätemään, perusoletuksena on oltava "kyllä nainen itsekin osaa/pärjää"

Jos näet rengasrikon, näet, että toinen on pulassa, silloin voit kysyä tarvitseeko apua.

Setäselittäjä sen sijaan ei näe, tietääkö selityksen uhri pyytämättä selostettua asiaa vai ei, vaan olettaa että hän itse tietää enemmän. Setäselittäjä ei kysy, tiedätkö/tarvitsetko apuja tai neuvoja, vaan olettaa että naisihminen ei tiedä. Väännänkö vielä rautalangasta, vai pyydänkö setäni auttamaan?

Mutta toki jos oma ymmärryksen taso on heikohko erottelemaan tilanteita toisistaan (vrt. "Eihän naisia uskalla enää lähestyä"), niin parempi tosiaan olla kokonaan selittelemättä mitään kenellekää

Ei avun tarjoajaan voi koskaan suhtautua negatiivisesti. Jos on olemassa väärä tapa tarjota sinulle apua on avun tarjoaminen itsessään minulle älytöntä ja tarpeeton riski johonkin konfliktiin.

Nykyään on oman arvokkuuden varjelu viety tasolle, jossa kaikki vastuu vuorovaikutuksen onnistumisesta ulkoistetaan muille. Koska jokaisen kokemus siitä mikä mahdollisesti on loukkaavaa, syntyy tilanne, jossa ihmiset kävelevät ohi. Tämä ilmiö on alkanut laajeta jopa ensiaputilanteisiin. Kun itse viimeksi menin auttamaan sairaskohtauksen saanutta ihmistä KAKSI vieressä tilannette mulkoillutta ihmistä alkoi hokemaan "Älä koske siihen".