Palliatiivinen hoito - paljonko ihminen tarvitsee nestettä / ruokaa
Omaiseni on joutunut palliatiiviselle / saattohoito-osastolle. Häntä yritettiin nesteyttää mutta eivät siinä onnistuneet. En tiedä miksi yrittivät sitä vain kädestä eikä esim jalkojen suonista. Nyt ilmeisesti on vain sen varassa kuinka paljon itse syö ja juo mutta koska häntä lääkitään ei hän tokkuraisena oikein siihen pysty.
En pääse itse ostamaan ruokaa mistä hän pitää tai syöttämään / juottamaan häntä todella pitkän välimatkan takia. Tarjolla on vaan sairaalan sosetta, joita hän ei suostu kuulemma nyt syömään koska on pahaa ja juomaakin on mennyt vain ehkä pari desiä päivässä. Siis on kirjattu, että kieltäytyy syömästä mutta kuitenkin kun siskoni (myöskin todella pitkä välimatka) kävi viemässä ns. nomaalia ruokaa oli syönyt todella paljon ja sanonut, että on kamala nälkä.
Kuinka kauan ihminen voi kestää noin pienellä ravinnolla ja vedellä? Mutään rasvaa ei kehossa juuri enää ole. Tuntuu, ettei tuommoinen näännyttämineb ole kovin ihmisarvoista. Mitään kipuja ei hänellä ole.
Kommentit (191)
"Hohhoijaa. Keuhkokuumetta tulee hoitaa kunnes hoito ei tehoa ja sen jälkeen anestesia tai nukutus olisi eettistä. Minultakin olisi jo 10 vuotta sitten kuollut turhaan vanhempi, jos keuhkokuume olisi jätetty hoitamatta."
Kyse on varmasti iäkkäästä kuolevasta.
Meillä annettiin tasan yhtä antibioottia, laajakirjoista. Eikä se auttanut. Sen jälkeen 80v nukkui pois.
Jos kuoleva on siinä kunnossa, että osaa vielä sanoa, että sose on pahaa tai syö tuotaessa ruokaa hyvällä ruokahalulla, hänelle tulisi tarjota hyvää ruokaa. Vai miltä itsestänne tuntuisi kun todettaisiin, että "sori, sä teet kuolemaa, ei anneta parempaa sosetta".
Saattohoidon yksi tärkeä tarkoitus on tarjota hyvä lähtö. Niin kauan kuin ihminen näkee, kuulee ja puhuu, on niin kuin me muutkin, häntä tulisi kohdella yhtenä meistä. Jotta viimeiset hetket olisivat mahdollisimman miellyttävät.
Minä vein saattohoitoon läheiselle hampurilaisaterian, josta tiesin hänen pitävän paljon. En unohda sitä hymyä ja iloa koskaan.
Syötin viimeisenä iltana hänelle vielä puuroa, vaikka hän oli jo puoliksi sokea, mutta ymmärsi yhä mitä tapahtui. Saattohoitopaikan hoitaja toi annoksen pyytämättä.
Vierailija kirjoitti:
Jos kuoleva on siinä kunnossa, että osaa vielä sanoa, että sose on pahaa tai syö tuotaessa ruokaa hyvällä ruokahalulla, hänelle tulisi tarjota hyvää ruokaa. Vai miltä itsestänne tuntuisi kun todettaisiin, että "sori, sä teet kuolemaa, ei anneta parempaa sosetta".
Saattohoidon yksi tärkeä tarkoitus on tarjota hyvä lähtö. Niin kauan kuin ihminen näkee, kuulee ja puhuu, on niin kuin me muutkin, häntä tulisi kohdella yhtenä meistä. Jotta viimeiset hetket olisivat mahdollisimman miellyttävät.
Minä vein saattohoitoon läheiselle hampurilaisaterian, josta tiesin hänen pitävän paljon. En unohda sitä hymyä ja iloa koskaan.
Syötin viimeisenä iltana hänelle vielä puuroa, vaikka hän oli jo puoliksi sokea, mutta ymmärsi yhä mitä tapahtui. Saattohoitopaikan hoitaja toi annoksen pyytämättä.
Se sose on aivan samaa ruokaa jota muutkin potilaat syövät, se on vain soseutettu. Emme voi tarjota sitä "parempaa sosetta" kun valitettavasti keittiöltä on tilattavissa ainoastaan ruokalistan mukainen ruoka.
Vierailija kirjoitti:
"Hoitotyössä rankkaa on joskus kohdata omaiset, jotka eivät kuoleman prosessia ymmärrä ja jättävät jopa turhia valituksia omaisensa kohtelusta, vaikka kuolema on ollut täysin luonnollinen."
Varmasti on rankkaa, mutta omaisilla ja potilaalla itsellään pitäisi myös olla oikeutensa. En ole ap, mutta olen itse vihainen nimenomaan siitä, että kuolema oli luonnollinen. Me emme olisi halunneet luonnollista (=kärsimystä täynnä olevaa) kuolemaa ja sen odottelua vaan eutanasian tai nukutuksen.
Ymmärrän täysin, että halusitte eutanasian tai nukutuksen. Pointtini olikin, että vastustan kärsimyksen pidentämistä nesteytyksellä yms.
Rankkaa on se, että omaiset tinkaavat miksen ota verikokeita tai vaadi lääkäriltä siirtoa erikoissairaanhoitoon, kun tilanne on se että potilas on repinyt jo happiviiksetkin irti osoituksena omasta halustaan kuolla.
Itselleni laadin hoitotahdon ja toivon, että kun sitä tarvitaan, niin hoitotyön käytännöt ovat jo niin pitkällä että hoitotahtoja todella myös noudatetaan. Palliatiivisen sedaation voi saada nykyäänkin.
Meidän kansalaisten täytyy laatia hoitotahdot, jotta emme olisi myöskään tuossa tilanteessa, josta kirjoitit. Ja vaatia että niitä myös noudatetaan. Hyvä kommentti.
T. Sairaanhoitaja jolle vastasit
Tuo on varmasti yleinen käsitys, että kuolevan pitäisi saada sitä ja tätä.
Ruokaa, nestettä, lääkettä... Name it.
Mutta se on väärä käsitys. Asioita vain pahentava käsitys.
Kuoleva on kuolemassa. Ei sd tarvitse mitään. Ei edes niitä taskuja.
"Käärinliinoissa ei ole taskuja."
Korkeintaan kipulääkettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanottiin, että lähellä kuolemaa potilas ei yleensä halua enää syödä, eikä nälän tunnetta ole, joten ristitiitaista, että potilaalla onkin hirveä nälkä. Joku tässä mättää. Eikö ruokaa haluta antaa siksi, ettei tarvitse vaihtaa vaippoja jatkuvasti tai jostain muusta, yhtä hullusta syystä?
Ilmeisesti potilas ei ole vielä lähelläkään kuolemaa, kun oikea ruoka kuitenkin maistuu.
Ei se ole ristiriitaista. kuuluu prosessiin.
Ai epäloogisuus vai?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmasti yleinen käsitys, että kuolevan pitäisi saada sitä ja tätä.
Ruokaa, nestettä, lääkettä... Name it.
Mutta se on väärä käsitys. Asioita vain pahentava käsitys.
Kuoleva on kuolemassa. Ei sd tarvitse mitään. Ei edes niitä taskuja.
"Käärinliinoissa ei ole taskuja."
Korkeintaan kipulääkettä.
Ikävä, että jaat väärää tietoa. Käytännöt näyttävän riippuvan hoitopaikasta. Onneksi läheiseni saattohoitopaikka oli hyvä.
Saattohoitopaikkaan voi joskus järjestää nukkumapaikan läheiselle, voisitko Ap harkita tällaista. Silläkin saattaa olla merkitystä hoidon laadun suhteen.
Meille ehdotettiin tätä nukkumapaikkajärjestelyä, eli ei vaadittu, vaan saattohoitopaikasta esitettiin tällainen järjestelyvaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Palli höhöhöö
Tämä on se keskustelu, josta pysyt poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palli höhöhöö
Tämä on se keskustelu, josta pysyt poissa.
Oon ylilaudalta
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmasti yleinen käsitys, että kuolevan pitäisi saada sitä ja tätä.
Ruokaa, nestettä, lääkettä... Name it.
Mutta se on väärä käsitys. Asioita vain pahentava käsitys.
Kuoleva on kuolemassa. Ei sd tarvitse mitään. Ei edes niitä taskuja.
"Käärinliinoissa ei ole taskuja."
Korkeintaan kipulääkettä.
Olet joku, joka ei tiedä mitään aiheesta. Olisitko kiltti ja menisit trollaamaan muihin keskusteluihin, kiitos.
Oletko käynyt maistamassa sitä sairaalan ruokaa kun sen mauttomaksi tiedät. Olen itse ollut useissa leikkauksissa ja syönyt sekä nestemäistä, että soseutettua ruokaa, maku on ollut hyvä. Olen nähnyt hoitajana sitäkin, että omaiset tuovat kuolevalle erityisherkkuja, joita tuputtavat niin, että potilas kuolee viimeistään seuraavana päivänä. Kyllä saattohoito on potilasystävällistä. Ymmärrän kyllä, että olet huolissasi ja kipuilet asian kanssa. Tämä ei ole sinulle helppoa, varsinkin kun omaiset ovat kaukana, mutta luota.
Vierailija kirjoitti:
"Hohhoijaa. Keuhkokuumetta tulee hoitaa kunnes hoito ei tehoa ja sen jälkeen anestesia tai nukutus olisi eettistä. Minultakin olisi jo 10 vuotta sitten kuollut turhaan vanhempi, jos keuhkokuume olisi jätetty hoitamatta."
Kyse on varmasti iäkkäästä kuolevasta.
Meillä annettiin tasan yhtä antibioottia, laajakirjoista. Eikä se auttanut. Sen jälkeen 80v nukkui pois.
En ymmärtänyt, mitä halusit sanoa tuolla ylemmällä. Vastasin siihen lainaukseen. Minulta olisi kuollut Turhaan vanhempi 10 vuotta sitten, ellei tätä olisi hoidettu ihan kunnolla. Hän ei jäänyt sänkypotilaaksi toivuttuaan. Kuolema olisi ollut turha ilman hoitoa, vaikka hän ei ollut nuoremmasta päästä.
Kiva jos sinulla 80 v omainen nukkui pois ilmeisesti ihan unessa tai nukutuksessa rauhallisesti eikä kärsinyt tai riutunut pois kamppaillen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on sitä "saattohoitoa" Suomessa. Aivan järkyttävää ja hirveää seurata vieressä. Eutanasia tai edes jokin nukutus/sedaatio kuolemaan asti olisi inhimillistä. Me yritimme pyytää nukutusta omaiselle, jolla oli aivosyöpä ja hän ei pystynyt syömään eikä juomaan, ei ymmärtänyt enää tätä maailmaa yhtään sekä oli kokonaan sokeutunut. Mutta ei suostuttu nukuttamaan. Hän kieri edes takas sängyssä melkein kaksi viikkoa syömättä ja käytännössä juomatta. Tätä on se todellisuus, älkää uskoko kaunopuheita
Olisiko se nukutus ollut sitten eutanasia. On niitä lääkkeitä joita voi antaa tekemään vointia siedettäväksi kuten morfiini. Kukaan ei toki kiellä kuolevaa otamasta kerralla isoa annosta lääkettä jos sattuu kotona olemaan varastossa jotain mutta yliannoksen antaminen jonkun toimesta niin että henki menee v
Isäni nukutettiin viimeisiksi tunneikseen. Ei oikein enää ollut tässä maailmassa, mutta kehosta ja sen reaktioista näki, että olo oli epämukava ja ehkä kivulias. Meitä kehotettiin jättämään hyvästit ennen nukutusta, vaikka ei isä niitä tainnut enää kuulla. Nukutuksen aikana hän sitten kuoli. Tosin täytyy sanoa, että voi olla, että nukutus-käsite on väärä tässä yhteydessä, mutta kuitenkin se aiheutti hänelle syvän unenkaltaisen tilan ja oli mukava nähdä miten kehokin sitten rentoutui. Sai lähteä rauhassa. Ei ollut mitään ongelmia ainakaan saada isälleni tarpeellista kipulääkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme siinä on, ettei ihmiset hyväksy elämän loppumista? Käly juuri jutteli, kun terveyskeskuksen vuodeosastolla (joka nyt lopetettiin kyllä) makaa täysin kasviksi menneitä vanhuksia. Vuosien hoitokierre takana ja lopulta maataan sängyssä koppurassa. Sitten tulee eläkeikäiset lapset kiljumaan hoitoa. Pitäisi erikoissairaanhoitoon saada keuhkokuumeesta ja kauhea paniikki, että vuosia sängyssä maannut äiti 95v. pitäisi jollain keinolla pitää hengissä. Sen sijaan puolisot kuulemma ymmärtää. Ne sanoo, ettei enää tarvitse hoitaa ja nyt on sen aika. Ehkä se läheinen vanha ymmärtää paremmin kuin vanhempaan takertuvat jo itsekin ikääntyneet lapset? Valitteli, että nuoret lääkärit on arkoja tekemään päätöksiä omaisten painostuksessa, kun kokeneet lääkärit uskaltaa jo päättää, koska hoitoa ei enää aktiivisesti jatketa.
Ja kyllä, oma isoäitini kuoli, koska isoisä antoi luvan lopettaa antibiootit. Oli viides keuhkokuume
Näin. Muistakaa jokainen tehdä oma hoitotahto, niin ei voi omaiset alkaa vaatia, että pitää pitää vihanneksena sairaalassa vaipoissa vuosikausia kokemassa miten muumioituu vähä vähältä. Itse ainakin olen kirjannut omaan hoitotahtooni myös kuolintahtoani ja päivitän sitä pikkuhiljaa, mitä nyt tulee mieleen. Ensimmäisenä laitoin tärkeimmät kaikki muut on sitten lähinnä vain hienosäätöä. Olen myös miettinyt etukäteen tilanteen, jossa Suomessa olisi eutanasia sallittu ja kirjannut sinne sitäkin silmälläpitäen, että millaisissa tilanteissa haluan saada avustetun kuoleman.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmasti yleinen käsitys, että kuolevan pitäisi saada sitä ja tätä.
Ruokaa, nestettä, lääkettä... Name it.
Mutta se on väärä käsitys. Asioita vain pahentava käsitys.
Kuoleva on kuolemassa. Ei sd tarvitse mitään. Ei edes niitä taskuja.
"Käärinliinoissa ei ole taskuja."
Korkeintaan kipulääkettä.
nykyisin on saatavilla tsskullisiakin käärinliinoja, joten tuon sanonnan voi unohtaa
Jos palliatiivinen potilas on siinä kunnossa, että hyvällä halulla syö hampurilaisateriaa, niin ei hän ole osastolla vaan kotona. Yleistä on sekin, että läheisille esitetään parempaa vointia mitä on. Puhutaan nälästä ja syödään väkisin. Silloin voi miettiä kumpaa siinä hoidetaan. Molempia toki pitää, mutta ei ne ympärillä vaativat ja kauhistelevat omaiset useinkaan auta. Uskokaa faktoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmasti yleinen käsitys, että kuolevan pitäisi saada sitä ja tätä.
Ruokaa, nestettä, lääkettä... Name it.
Mutta se on väärä käsitys. Asioita vain pahentava käsitys.
Kuoleva on kuolemassa. Ei sd tarvitse mitään. Ei edes niitä taskuja.
"Käärinliinoissa ei ole taskuja."
Korkeintaan kipulääkettä.
Ikävä, että jaat väärää tietoa. Käytännöt näyttävän riippuvan hoitopaikasta. Onneksi läheiseni saattohoitopaikka oli hyvä.
Saattohoitopaikkaan voi joskus järjestää nukkumapaikan läheiselle, voisitko Ap harkita tällaista. Silläkin saattaa olla merkitystä hoidon laadun suhteen.
Meille ehdotettiin tätä nukkumapaikkajärjestelyä, eli ei vaadittu, vaan saattohoitopaikasta esitettiin tällainen järjestelyvaihtoehto.
Höpö höpö
Mitä ihmeen väärää tietoa jakaisin
Juurihan lääkäri puhui tästä, että omaiset vaativat nesteytystä, punasoluja jne. eli sitä ja tätä
Siis täysin samaa tietoa jaan mitä lääkäri tässä Ylen jutussa kertoo
https://yle.fi/aihe/a/20-50673
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmasti yleinen käsitys, että kuolevan pitäisi saada sitä ja tätä.
Ruokaa, nestettä, lääkettä... Name it.
Mutta se on väärä käsitys. Asioita vain pahentava käsitys.
Kuoleva on kuolemassa. Ei sd tarvitse mitään. Ei edes niitä taskuja.
"Käärinliinoissa ei ole taskuja."
Korkeintaan kipulääkettä.
Olet joku, joka ei tiedä mitään aiheesta. Olisitko kiltti ja menisit trollaamaan muihin keskusteluihin, kiitos.
Todellakin tiedän. Ja samaa sanoo lääkärikin.
Sinä itse et vain tiedä.
Mikä ihme siinä on, ettei ihmiset hyväksy elämän loppumista? Käly juuri jutteli, kun terveyskeskuksen vuodeosastolla (joka nyt lopetettiin kyllä) makaa täysin kasviksi menneitä vanhuksia. Vuosien hoitokierre takana ja lopulta maataan sängyssä koppurassa. Sitten tulee eläkeikäiset lapset kiljumaan hoitoa. Pitäisi erikoissairaanhoitoon saada keuhkokuumeesta ja kauhea paniikki, että vuosia sängyssä maannut äiti 95v. pitäisi jollain keinolla pitää hengissä. Sen sijaan puolisot kuulemma ymmärtää. Ne sanoo, ettei enää tarvitse hoitaa ja nyt on sen aika. Ehkä se läheinen vanha ymmärtää paremmin kuin vanhempaan takertuvat jo itsekin ikääntyneet lapset? Valitteli, että nuoret lääkärit on arkoja tekemään päätöksiä omaisten painostuksessa, kun kokeneet lääkärit uskaltaa jo päättää, koska hoitoa ei enää aktiivisesti jatketa.
Ja kyllä, oma isoäitini kuoli, koska isoisä antoi luvan lopettaa antibiootit. Oli viides keuhkokuume 3kk:n sisällä, makasi vuodeosastolla koppura-asennossa alle 40 kiloiseksi laihtuneena ja jaksoi välillä vain hetkeksi avata silmät. Ihan oikea päätös. Elämä oli vain lopussa. Ei voi mitään. Kun antibiootit lopetettiin, kuoli alle 2vrk siitä. Nukkui hiljaa pois. Isoisän pitäessä kädestä kiinni.