Lapsiaan ei nykyään saisi auttaa yhtään
Olen kerännyt opiskelevalle tyttärelleni hänen listansa mukaan erilaisia kodin tarvikkeita, kun minulla on ollut aikaa.
Tytär on opiskellut ja käynyt töissä yhtä aikaa ja on nyt ulkomailla vaihdossa.
Sain jäätävät haukut työkaverilta, miten olen epäonnistunut äiti. Siis en saa Torista etsiä hänelle esimerkiksi sähkövatkainta ilman että tuhoan hänen tulevaisuutensa passivoimalla hänet?
Kommentit (14)
Jälkikasvuun liittyvien asioiden kanssa on vähän semmoinen juttu, että teit miten tahansa, niin aina teet jonkun mielestä väärin.
Osta rahalla, älä nyt mitään paskaa osta sille kakrullesi. Sehän häpeää sinua, kaikki hyvät mutsit ja faijat ostaa kaupasta tarvittavat asiat.
Omat vanhemmat auttoivat itseäni opiskelun alkutaipaleella, etsivät vuokra-asunnon ja ostivat halvat Ikea huonekalut.
ihan hyvin tässä elämässä on silti viimeiset 26-v pärjännyt eli ei ne lapset pilalle mene vaikka vähän auttaakin. Kunhan omat lapset lähtee opiskelemaan niin autan heitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Osta rahalla, älä nyt mitään paskaa osta sille kakrullesi. Sehän häpeää sinua, kaikki hyvät mutsit ja faijat ostaa kaupasta tarvittavat asiat.
Ei häpeä. Meillä on aina kierrätetty.
ap
Lapsen on hyvä oppia että apua saa ja muista pidetään huolta! Tuskin sinä kaikkea hänen puolestaan teet. Mielestäni hesarin toimittajan asenne oli kylmä omaa lastaan kohtaan.
Auta vaan. Niin olen tehnyt minäkin ja teen edelleen. Jokainen nuori tarvitsee apua kun muuttaa pois kotoa.
Jokainen tekee sen omalla tavallaan ja sovitusti nuoren kanssa.
Auttaa ne miljonääritkin nuoriaan. Ostaa asunnon, kalustaa sen ja heittää tilille miljoonan 🙂
Me autamme kukin kykyjemme mukaan. Minä en ole koskaan välittänyt siitä mitä muut sanovat. Älä välitä sinäkään.
Olemme hyviä, välittäviä ja rakastavia äitejä.
Autan myös, katsottiin asuntoja yhdessä ja aion myös kasata jonkun kivan paketin läksiäislahjaksi missä perustarvikkeita. Ihan outoa tämä "ei saa auttaa" -mentaliteetti. On aivan normaalia jelppiä jos mahdollista. Kyllä sitä sitten on koko elämä aikaa hoitaa asioita itsenäisesti.
Ei kuulu muille lapsien auttaminen. Minä autan aina kun voin pyytämättä.
Kyllä sitä voi, mutta joillakin se kieltämättä menee vähän yli. Tehdään kaikki sen lapsen puolesta. Sitten ne on sormi suussa kun pitäisi itse hoitaa jotakin.
Minusta on ihan sama, mitä joku työkaveri minun yksityiselämästä ajattelisi. En yleensä edes kerro mitään.
Meillä on tapana auttaa toinen toistamme. Me autetaan lapsiamme ja lapset auttaa meitä.
Myös meitä on aikoinaan autettu, ja olemme vastavuoroisesti auttaneet vanhempiamme.
Juu, näin on näkkileipä.