Onko tosiaan niin, että nykyisin haluaa treffeille ihmisiä, jotka eivät kykene tulemaan kahvilaan tai juttelemaan toisen kanssa?
Tai ei ole edes rahaa laittaa siihen kuppiin kahvia tai lasiin viiniä? Mitä ihmeen annettavaa tällaisilla ihmisillä on kenellekään parisuhdemielessä?
Kommentit (2349)
Vierailija kirjoitti:
hän oli aika ujon oloinen, ei kauheasti katsonut silmiin jne. Ja se mies oli vielä ammatiltaan lääkäri, niin luulisi, että siinä työssä pitäisi olla edes hieman sosiaalinen. Ja rahastakaan ei varmasti ollut kiinni, ettei olisi ollut varaa mennä ravintolaan syömään.
Tai sanoi olevansa lääkäri. Ei ole harvinaista, että seksin perässä treffaileva valehtelee ammattinsa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei, kyllä tuollaisilla treffeillä mies on hienotunteinen, ja odottaa naisen tekevän aloitteen. Jos niin ei tapahdu, on treffeillä kuitenkin ollut hyvä fiilis sen takia, nainen luotti mieheen, ja mies haluaa olla luottamuksen arvoinen. Tämä kyllä heijastuu naiseenkin positiivisella tavalla."
Luulet olevasi joku palkinto. 😂 Tykkään sinusta nainen jos tulet asunnolleni, uuh mieti nyt!
Siinä on paras versio itsestä kun on positiivisia fiiliksiä mielessä. Silloin kun on negatiivisia fiiliksiä mielessä, näyttää ulospäin olevan kuin eri henkilö. Ensi kertaa tavatessa nainen ajattelee miehen olevan aina samanlainen kuin ensitreffeillä näytti.
Mielenkiintoinen ajatus. Eli nainen jumittaa koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
"Ja te itkette kun ne mikkihiiret käsilaukku kainalossa vie teidän naiset 🐁"
Tuossahan tuo vaimo vieressä istuu. Meillä mikki hiiret katotaan telkkarista lasten kanssa, mutta onhan siinä oma hauskuus kun näkee noita hiiriä siellä kaupungissakin teidän käsipuolessa menemättä Disney Worldiin eikä maksa mitään
Ajat muuttuvat. Tähän vaikuuttaa varmasti myös ikä ja asuinpaikka. Modernit nuoret/keski/ikäiset miehet etenkin suuremmissa kaupungeissa kiinnittävät huomiota pukeutumiseensa ja tykkäävät kyllä yleensä ravintoloista ja matkusteluista ja nämä miehet ovat yleensä myös suosituimpia myös naisten keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahaa!
No sen tästä oppi, että jos nainen ehdottaa kahvilaa treffipaikaksi, ei missään nimessä saa ehdottaa: "mites olisi kävelytreffit", ainakaan jos on käynyt huono säkä ja av-palstanainen on osunut kohdalle.
Tältä palstalta lähinnä oppii lähinnä välttämään kaikenlaista kanssakäymistä naisten kanssa.
Ja ennen kaikkea miesten.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs iloa sellaisesta seurustelukumppanista on, jonka kanssa ei voi tehdä mitään? Minä tykkään käydä kahviloissa, ulkona syömässä, teatterissa, konserteissa, museoissa, näyttelyissä jne. En olisi suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, joka ei tykkäisi käydä noissa mun kanssa. Mitä järkeä siinä olisi?
Tätä mietin itsekin. Minut on parhaimmillaan (pahimmillaan) alkusuhteessa kutsuttu kylään niin, että perille päästyäni toinen on ilmoittanut olevansa väsynyt ja menevänsä päikkäreille, voit katsoa sen aikaa telkkaria.
Kun olen siinä sohvalla istunut makuuhuoneesta kantautuvaa kuorsausta kuunnellen, niin on tullut miettineeksi ettei tämä ihan nyt täytä toiveitani treffeistä :D kun itse olin ajatellut toisen kutsuneen minut luokseen, jotta mietitään jotain kivaa tekemistä ja lähdetään vaikka syömään tai leffaan.
Hänelle yhdessäoloksi riitti se, että hengaillaan samassa tilassa. Kun taas toivon menemistä ja yhdessä tekemistä.
Niin eihän tuosta suhteesta mitään tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahaa!
No sen tästä oppi, että jos nainen ehdottaa kahvilaa treffipaikaksi, ei missään nimessä saa ehdottaa: "mites olisi kävelytreffit", ainakaan jos on käynyt huono säkä ja av-palstanainen on osunut kohdalle.
Tältä palstalta lähinnä oppii lähinnä välttämään kaikenlaista kanssakäymistä naisten kanssa.
Ja ennen kaikkea miesten.
Ei kuule kiinnosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvilassa kahvin ostaminen täysin järjetöntä rahan käyttöä. Kotona voi juoda kahvia paljon halvemmalla. Kahvilasta säästyneet rahat voi käyttää paljon järkevämminkin.
Oletko kirjolla, kun kuvittelet treffeissä sen kahvin ostamisen olevan pääasia?
Olen eri ja olen kyllä kirjolla. Ymmärrän, että kahvilassa käynnissä kyse on muiden kanssa seurustelusta. Kahvilassa kaikki kuitenkin maksaa niin paljon, että se varjostaa tunnelmaa. Jos nyt ylipäätään haluan lähteä sinne enää käyttämään viimeiset roponi.
Olen muuten nainen ja parisuhteessa. Tapasin mieheni opiskeluaikoina kurssilla.
Vierailija kirjoitti:
Ketjua lukiessa tuli kyllä yllätyksenä kuinka voimakkaita tunteita niinkin arkinen asia kuin kahvila voi jollekin herättää ja kuinka pieni mukavuusalue joillakin ihmisillä on. Ymmärrän jos treffikumppani olisi ehdottanut jotain benjihyppyä niin se voisi tuntua pelottavalta, mutta että jopa rento juttelu kahvittelun lomassa tuntuu tuottavan monelle valtavaa ahdistusta.
Eiköhän se kerro siitä, että nämä miehet ovat heikon koulutuksen ja köyhyyden piiristä ponnistavia mieheiä, joille jo kahvila nostaa tuskin hien otsalle. Kuitenkin valtaosa sinkkunaisista on kaupunkilaisia ja koulutettuja on paljon joukossa, käyttävät paljon ja luontevasti palveluja. Eiväthän nämä ihmiset pariudu, eivät edes kohtaa arjessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän monet ujot, outolinnut, sosiaalisesti kömpelöt, neuroepätyypilliset ym.kin haluavat löytää rakkauden.
Itsekään en haluaisi lähteä mihinkään kahville tai viinilasilliselle, eihän siinä pysty keskustelemaan rennosti kun kahvilan/ravintolan muut asiakkaat ovat parin metrin päässä kuuloetäisyydellä. Ihan jo tästä syystä esim. ne kauhistellut kävelytreffit olisivat paremmat.
N32
Ei siellä kahviloissa kukaan kuuntele muiden juttuja, ne keskittyy omiin juttuihinsa. Vai kuunteletko itse korva tarkkana naapuripöydän jutut? Ketään oikeasti ei sun juttelut kiinnosta, et ole maailman napa. 😀
Sain tuohon alkuperäiseen viestiini niin monta vastausta ja pitkiä lainausketjuja, että vastaan nyt kertaheitolla useampaan kysymykseen tähän lainaukseen:
Minä en ainakaan pysty sulkemaan korviani ympäröivältä puheensorinalta, vaan esim. juurikin siellä kahvilassa "joudun" passiivisesti seuraamaan lähimpien pöytien keskusteluja, ihan pitämättä korvia höröllä. Sama työpaikan kahvihuoneessa, bussissa, missä tahansa tiiviisti pakatussa tilassa.
Lisäksi, kun tarkoituksena on nimenomaan toiseen tutustuminen, kaikki ne ympäröivät ihmiset rajoittavat aiheita joista viitsii puhua. Vaikka toisen kanssa klikkaisikin todella hyvin, keskustelu ei voi vapaasti soljua ihan mihin suuntaan tahansa, vaan joutuu pitäytymään työkuvioissa ja harrastuksissa ym. treffien vakiokysymyspatteristossa.
Esim. siellä kävelytreffeillä jutunaiheita voi vaihdella sitä mukaa, minkä verran lähistöllä on muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti, että hyvät low effort -treffit ovat sellaiset, jossa käydään ulkoiluttamassa naisen koiraa. Eihän sellaista tapahdu ikinä, kun kaikki miehet vihaavat koiria ja sitäkin enemmän naisia, joilla on koira.
Tiedäthän, että osalla miehiä on omakin koira?
Mä oon koko elämässäni tavannut yhden sinkkumiehen, jolla oli koira ja olen 57v. Ko mies asui naapurissa. Yleensä pariskunnilla tai naisilla on koirat.
Miehillä on useammin kissa kuin koira.
Miten joku voi luulla kissan olevan miehekäs 🤭😂
Ei kai kissan tarvitsekaan olla miehekäs? Riittää, että kissa on kissa. Sinänsä itse olettaisin, että miehellä olisi todennäköisemmin koira kuin kissa, mikä ei suinkaan ole positiivinen asia - koira ainakin on ehdoton turn off. Kissa nyt vielä menettelee.
Kaupunkilaiseen elämänmenoon kuuluu se, että kotiin ei oikeistaan kutsuta vieraita, vaan vasta sitten kun tunnetaan. Ihan umpioudot tavataan jossain korttelikapakassa tai kahvilassa. Näissä pistäydytään monesti ihan arjessakin, jos ei muuten nii lehdet lukemassa. Siksi on luontevaa sopia ne treffitkin sinne korttelipaikkaan ja jos juttu ei luista, siinä ei hävinnyt paljoa. Saihan ainakin sen kupin kahvia tai tuopin olutta. Ilmeisesti maalaiset eivät kykene tällaiseen elämään lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän monet ujot, outolinnut, sosiaalisesti kömpelöt, neuroepätyypilliset ym.kin haluavat löytää rakkauden.
Itsekään en haluaisi lähteä mihinkään kahville tai viinilasilliselle, eihän siinä pysty keskustelemaan rennosti kun kahvilan/ravintolan muut asiakkaat ovat parin metrin päässä kuuloetäisyydellä. Ihan jo tästä syystä esim. ne kauhistellut kävelytreffit olisivat paremmat.
N32
Ei siellä kahviloissa kukaan kuuntele muiden juttuja, ne keskittyy omiin juttuihinsa. Vai kuunteletko itse korva tarkkana naapuripöydän jutut? Ketään oikeasti ei sun juttelut kiinnosta, et ole maailman napa. 😀
Sain tuohon alkuperäiseen viestiini niin monta vastausta ja pitkiä lainausketjuja, että vastaan nyt kertaheitolla useampaan kysymykseen tähän lainaukseen:
Minä en ainakaan pysty
Mitkä on sellaisia jutunjuutia, joita ei kahvilassa voi puhua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjua lukiessa tuli kyllä yllätyksenä kuinka voimakkaita tunteita niinkin arkinen asia kuin kahvila voi jollekin herättää ja kuinka pieni mukavuusalue joillakin ihmisillä on. Ymmärrän jos treffikumppani olisi ehdottanut jotain benjihyppyä niin se voisi tuntua pelottavalta, mutta että jopa rento juttelu kahvittelun lomassa tuntuu tuottavan monelle valtavaa ahdistusta.
Eiköhän se kerro siitä, että nämä miehet ovat heikon koulutuksen ja köyhyyden piiristä ponnistavia mieheiä, joille jo kahvila nostaa tuskin hien otsalle. Kuitenkin valtaosa sinkkunaisista on kaupunkilaisia ja koulutettuja on paljon joukossa, käyttävät paljon ja luontevasti palveluja. Eiväthän nämä ihmiset pariudu, eivät edes kohtaa arjessa.
🍽 Miehet, jotka käyvät usein ravintoloissa ja kahviloissa tyypillinen demografia
1. Koulutus
Korkeasti koulutetut miehet (esim. korkeakoulututkinto) käyvät useammin ravintoloissa ja kahviloissa.
Heillä on usein enemmän rahaa ja he arvostavat elämyksiä, kulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä.
2. Tulotaso
Hyvätuloiset miehet käyvät huomattavasti useammin ravintoloissa.
Tulot mahdollistavat ulkona syömisen ja kahviloissa istumisen osana arkea tai vapaa-aikaa.
3. Ikä
Nuoret aikuiset ja keski-ikäiset miehet (noin 2545 v) käyvät eniten ravintoloissa ja kahviloissa.
Vanhemmat miehet (60+) käyvät vähemmän, mutta kahviloissa heitäkin näkee, usein eri syistä (esim. sosiaalinen elämä, lehtien lukeminen).
4. Asuinpaikka
Kaupunkilaiset käyvät ravintoloissa ja kahviloissa paljon useammin kuin maaseudulla asuvat.
Suurissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu) tarjonta on monipuolisempi ja ulkona syöminen on yleisempää elämäntapana.
5. Siviilisääty
Sinkut ja pariskunnat ilman lapsia käyvät useammin ulkona syömässä kuin perheelliset miehet.
Lapsiperheissä kotona syöminen on yleisempää kustannus- ja käytännönsyistä.
6. Elämäntyyli ja arvot
Miehet, jotka arvostavat:
kaupunkikulttuuria
gastronomiaa
sosiaalista elämää
itsensä hemmottelua tai tehokkuutta (esim. ei jaksa kokata)
käyvät keskimäärin enemmän ulkona syömässä ja kahvittelemassa.
📊 Esimerkkiprofiili:
"35-vuotias korkeasti koulutettu, hyvätuloinen helsinkiläinen mies, joka elää yksin tai puolison kanssa, käy usein ravintoloissa ja kahviloissa osana arkea ja vapaa-aikaa."
35-vuotias korkeasti koulutettu, hyvätuloinen helsinkiläinen mies, joka elää yksin tai puolison kanssa, käy usein ravintoloissa ja kahviloissa osana arkea ja vapaa-aikaa."
Juuri tällaisia sinkkumiehiä naiset toivovat löytävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahaa!
No sen tästä oppi, että jos nainen ehdottaa kahvilaa treffipaikaksi, ei missään nimessä saa ehdottaa: "mites olisi kävelytreffit", ainakaan jos on käynyt huono säkä ja av-palstanainen on osunut kohdalle.
Minä olen aina ehdottanut jotain aktiviteettia ja jos empii niin tiedän että sohvaperuna syöttöporsas ja parempi että tulee tässä vaiheessa ilmi
Anna kun arvaan, ne ehdottamasi aktiviteetit ovat miesten suosimia juttuja kuten keilaaminen, tai sitten sellaisia, mitä itse harrastat, mutta mahdolliselle treffiseuralaiselle laji olisi uusi, kuten seinäkiipeily. Mutta joka tapauksessa liikuntaa, eikö? Tai sitten jotain pakohuonepelleilyjä. Menikö arvaus oikein? Yllätyn, jos kerrot, että olet ehdottanut vaikka taidemuseossa käymistä.
Kannattaa ap:n lukea naisten vastauksia. Eiköhän niistä selviä miksi miehet eivät halua ensitreffejä kahvilaan. Hyvin stereotyyppisiä itsekeskeisiä ja joustamattomia naisia, joille liikkuminen ja harrastukset ovat kirosanoja. Asioiden pitää mennä prikulleen heidän päänsä mukaan ja mitään poikkeavaa ei siedetä, vaan sitä halveksutaan. Kahvilatreffeillä he istuvat tuppisuina tai kyselevät rutiininomaisesti jotain ulkoa opeteltua kysymyspatteristoa. Epäluuloisena ja miehenpelkoisena he tarttuvat kaikkeen miehen sanomaan ja miten voisivat sen mahdollisimman negatiivisesti ymmärtää.
Kuulostaa niin houkuttelevalta.
Ehkä menen kuitenkin nauravaisen naisen kanssa puistoon heittämään frisbeetä ja piknikille.
📊 Kuinka moni mies käy säännöllisesti ravintoloissa ja kahviloissa Suomessa?
Tilastokeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja THL:n aiempien tutkimuksien perusteella voimme arvioida seuraavaa:
🍽 Ravintolassa käynti
Noin 3040 % miehistä käy ravintolassa vähintään kerran kuukaudessa.
Useammin (esim. kerran viikossa) käyvien osuus on noin 1020 %.
Korkeammin koulutetut ja suurituloiset miehet ovat yliedustettuja tässä ryhmässä.
Kahviloissa käynti
Kahviloissa käy hieman enemmän miehiä kuin ravintoloissa osittain siksi, että se on edullisempaa.
Arviolta noin 4050 % miehistä käy kahvilassa ainakin kerran kuukaudessa.
Useammin käyviä (1+ kertaa viikossa) on noin 2030 % etenkin kaupunkialueilla.
🧠 Huomioitavaa
Käytössäsi oleva tulotaso, asuinpaikka, ikä ja siviilisääty vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka usein ravintoloissa tai kahviloissa käydään.
Naiset käyvät keskimäärin hieman useammin kahviloissa kuin miehet, mutta ero ei ole valtava.
Vierailija kirjoitti:
35-vuotias korkeasti koulutettu, hyvätuloinen helsinkiläinen mies, joka elää yksin tai puolison kanssa, käy usein ravintoloissa ja kahviloissa osana arkea ja vapaa-aikaa."
Juuri tällaisia sinkkumiehiä naiset toivovat löytävänsä.
Ja näitähän löytyy :) Ainakaan Helsingissä ei ole vaikeaa. Tosin mieluummin se sinkkumies kuin puolison kanssa elävä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs iloa sellaisesta seurustelukumppanista on, jonka kanssa ei voi tehdä mitään? Minä tykkään käydä kahviloissa, ulkona syömässä, teatterissa, konserteissa, museoissa, näyttelyissä jne. En olisi suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, joka ei tykkäisi käydä noissa mun kanssa. Mitä järkeä siinä olisi?
Minä minä minä. Normaali mies ei tykkää tollasissa käydä, poikkeuksena konsertit
Olen eri, mutta jos näin on, mitä sanoit, niin sitten normaali mies ei kiinnosta. Itse ainakin swaippasin Tinderissä oikealle vain sellaisia miehiä, joiden profiilin perusteella olimme samanhenkisiä ja joilla oli samoja kiinnostuksenkohteita, käytännössä kiinnostusta kulttuuriin ja taiteisiin. Totta kyllä, että vähemmistö siellä näitä harrastuksia toi esiin, mutta se tarkoitti vain sitä, että valtaosa miehistä meni vasemmalle. Monen miehen koko profiili oli pelkkää urheilua, ja eipä minulla mitään yhteistä sellaisen kanssa ole. Liikuntaa harrastan kyllä, mutta ei se ole elämäni keskipiste.
Siinä on paras versio itsestä kun on positiivisia fiiliksiä mielessä. Silloin kun on negatiivisia fiiliksiä mielessä, näyttää ulospäin olevan kuin eri henkilö. Ensi kertaa tavatessa nainen ajattelee miehen olevan aina samanlainen kuin ensitreffeillä näytti.