Onko tosiaan niin, että nykyisin haluaa treffeille ihmisiä, jotka eivät kykene tulemaan kahvilaan tai juttelemaan toisen kanssa?
Tai ei ole edes rahaa laittaa siihen kuppiin kahvia tai lasiin viiniä? Mitä ihmeen annettavaa tällaisilla ihmisillä on kenellekään parisuhdemielessä?
Kommentit (2349)
Vierailija kirjoitti:
Kahvilassa kahvin ostaminen täysin järjetöntä rahan käyttöä. Kotona voi juoda kahvia paljon halvemmalla. Kahvilasta säästyneet rahat voi käyttää paljon järkevämminkin.
Eläminen on elämistä varten! Helvetti mitä ankeuttajia ihmiset on jos ei edes treffeillä taivu kupilliseen kahvia kodin ulkopuolella. Pysy siellä kotona sitten äläkä tuhlaa muiden aikaa.
Tuntuu että varsinkin miehet ovat kovin tarkkoja pennosistaan. Lasketaan kustannusvaikuttavuutta ym. Mutta pihiys on luonteenpiirre, joka ei parane ja itse ainakin kartan näitä viimeiseen asti vaikken mitään sponsorointia tarvitsekaan.
Seurustelin aikoinaan erittäin hyvä tuloisen ja varakkaan miehen kanssa muutaman vuoden (ja olen siis itsekin varsin hyvätuloinen ). Suhteen vakiintuessa olimme useimmiten minun luonani ja luonnollisesti tarjosin kaikki ruoat aamusta iltaan ja sopivat juomat , viikonloppuisin viinit ja kahvi avecit, saunaoluet sun muut. Joskus kävimme matkoilla ja puolitettiin kaikki kulut tasan tarkkaan, miehelle ei tullut mieleenkään koskaan, ikinä tarjota minulle jotakin ,koska hänellä oli periaate, että naiset maksaa itse. Samoin jos ehkä kerran puolessa vuodessa käytiin ulkona syömässä vaikka lounas, niin sentilleen jaettiin kaikki. Koska periaate. Näin jälkeen päin on joskus huvittanut ,että se periaate ei koskenut sitä että minun luonani mies söi ilmaiseksi monta vuotta. Tuliaisia hän ei yleensä tuonut, koska periaate:D
"On olemassa parempia tapoja treffata kuin kahvilassa, jossa onnistumisprosentti on paljon suurempi."
En usko että toisilleen oikeasti sopivilla ihmisillä onnistumisprosentti riippuu paljonkaan siitä millaiset ne ensitreffit ovat.
Onko tämä jokin keski-ikäisten naisten juttu tämä kummallinen vaatimus, että miehen pitää törsätä rahaa ensitreffeille? En tiedä. Deittailen vain nuoria naisia. Mutta he eivät koskaan vaadi mitään. Treffien pointtina on tutustua toiseen eikä käyttää sitä tekosyynä saada ilmainen ateria ravintolassa. Pitäisi riittää ihan "kävelytreffit". Jos jotain panostusta, jotain hauskaa ulkona kesäaikaan vaikka. Ravintolat yms. eivät ole todellakaan tarpeen ensitreffeillä. Ei tule hyvää kuvaa ketjun mammoista kun kitisevät, ettei mies ole käyttänyt tarpeeksi rahaa. Oletteko porttoja tai jotain?
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tosi vaivaannuttavaa istua nokikkain kahvilla ventovieraan kanssa. Ennemmin menen kävelylle, jossa voi rennosti jutustella. Eikä tarvitse kummankaan maksaa mitään.
Parisuhteessa joutuu väistämättä tilanteisiin jossa joutuu olemaan nokakkain, pitää siitä tai ei. Suomalaisten sosiaaliset taidot eivät ole koskaan olleet kovin kummoiset mutta nämä vastaukset täällä oikeasti järkyttää. Miten ihmeessä te pärjäätte työssä ja elämässä kun ei vieraan ihmisen kanssa jutustelu eikä silmiin katsominen onnistu, saati puhelimeen vastaaminen?
"Kai te kuitenkin tapasitte niiden ekojen treffien jälkeen uudelleenkin?"
En ole se jolta kysyit mutta kyllä ainakin me treffasimme perinteisen määritelmän mukaan tosiaankin vain yhden kerran. Käytiin leffassa ja sen jälkeen vielä lasillisella. Sen jälkeen tavattiin seuraavan kerrran kun mies tulikin minun luokseni "iltateelle" ja jäi sille tielle. Nyt on oltu kohta 30 vuotta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä jokin keski-ikäisten naisten juttu tämä kummallinen vaatimus, että miehen pitää törsätä rahaa ensitreffeille? En tiedä. Deittailen vain nuoria naisia. Mutta he eivät koskaan vaadi mitään. Treffien pointtina on tutustua toiseen eikä käyttää sitä tekosyynä saada ilmainen ateria ravintolassa. Pitäisi riittää ihan "kävelytreffit". Jos jotain panostusta, jotain hauskaa ulkona kesäaikaan vaikka. Ravintolat yms. eivät ole todellakaan tarpeen ensitreffeillä. Ei tule hyvää kuvaa ketjun mammoista kun kitisevät, ettei mies ole käyttänyt tarpeeksi rahaa. Oletteko porttoja tai jotain?
Lisäyksenä vielä, että kahvilat ovat toki jees, ja miksei ravintolakin joskus, jos vaikka toisella tavalla alkaneet ensitreffit venyvät ja päätetäänkin sitten jatkaa illastamalla ravintolassa. Mutta nytkään en miehenä kaikkiaan oleta maksavani naisen ruuat, en etenkään, jos tällä on selkeästi omaa rahaa, käy töissä yms. Sellainen kulttuuri meillä on Suomessa. Muuten toki tykkään olla avokätinen.
Itse en lähtisi ensitreffeille ravintolaan. Kahvila käy oikein hyvin mutta niin, että maksan itse oman teeni. Jos mies ehdottaa tarjoamista, kiitän ja kieltäydyn.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä jokin keski-ikäisten naisten juttu tämä kummallinen vaatimus, että miehen pitää törsätä rahaa ensitreffeille?
Niin, tässä siis pääasiassa nyt siis puhutaan kahvilla käymisestä niin, että kumpikin maksaa itse kahvinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka kahvilatreffit menisi puihin? Ainakin on saanut hyvää kahvia. Eikö se ole jo hyvä syy että kahvista kannattaa maksaa? Jos sitä nyt joka sentille alkaa laskemaan maksimaalista hyötyä niin silloin kannattaa vain olla kotona.
Ja kahvin tilalle voi jokainen kuvitella nyt oman lempparijuomansa niin ei tarvitse alkaa kenenkään nillittämään ettei pidä kahvista ja kahviloissa on pahaa kahvia.
Jos ne treffit menevät puihin, niin silloin olet tuhlannut aikaa ja rahaa ihan turhaan. Olet mennyt turhaan sinne kahvilaan. Kahvilatreffit menevät kokemuksen mukaan erittäin usein puihin, koska moni lähtee sinne vain kokeilemaan kepillä jäätä.
Odotatko sä oikeasti, että kaikki treffit johtaa seksiin ja parisuhteeseen, ja silloin ne treffit on onnistuneet? Tuollaista voi tapahtua ehkä yhden
Olen eri ja en odota seksiä tai suhdetta. Menen treffeille toiveikkaana, että kiinnostaisiko tuo ihminen uusien treffien verran. Ellei kiinnosta, niin minusta treffit menivät puihin ja olivat ahan- sekä rahanhukkaa. Tuntemattoman seura ei ole minulle mikään juttu. Saan olla sosiaalinen sosiaalisuuden vuoksi töissä ja vapaa-ajalla muutenkin. Se, että istun 30-45 minuuttia jonkun seurassa, jonka sitten unohdan heti treffien jälkeen ei anna minulle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä jokin keski-ikäisten naisten juttu tämä kummallinen vaatimus, että miehen pitää törsätä rahaa ensitreffeille? En tiedä. Deittailen vain nuoria naisia. Mutta he eivät koskaan vaadi mitään. Treffien pointtina on tutustua toiseen eikä käyttää sitä tekosyynä saada ilmainen ateria ravintolassa. Pitäisi riittää ihan "kävelytreffit". Jos jotain panostusta, jotain hauskaa ulkona kesäaikaan vaikka. Ravintolat yms. eivät ole todellakaan tarpeen ensitreffeillä. Ei tule hyvää kuvaa ketjun mammoista kun kitisevät, ettei mies ole käyttänyt tarpeeksi rahaa. Oletteko porttoja tai jotain?
Kertoo paljon sinusta ettet halua panostaa treffien eteen yhtään mitään, et edes sitä kupillista kahvia. Luuletko, että se antaa sinusta mitään positiivista kuvaa? Kehtaat vielä huoraksi haukkua. Miksi treffeilet ylipäätään naisia? Eikö sieltä poikien maailmasta löytyisi seuraa urheilutreffeille jotka eivät kitise eivätkä vaadi mitään? Ja ne nuoret naiset joita deittailet eivät vaan kehtaa sanoa mikä k*sipää olet. Jos sinusta olisi parisuhdeainesta niin olisit jo suhteessa eikä tarvitsisi enää deittailla.
Vierailija kirjoitti:
"On olemassa parempia tapoja treffata kuin kahvilassa, jossa onnistumisprosentti on paljon suurempi."
En usko että toisilleen oikeasti sopivilla ihmisillä onnistumisprosentti riippuu paljonkaan siitä millaiset ne ensitreffit ovat.
Kotitreffeillä onnistumisprosentti on lähellä 100%. Esitutustuminen kestää kauan ja moni nainen karsiutuu jo siinä vaiheessa pois. Sitten kun ne kotitreffit järjestyvät, niin nainen todennäköisesti ajattelee etukäteen, että seksiä tullaan harrastamaan. Silloin naisen ei tarvitse pelätä.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä jokin keski-ikäisten naisten juttu tämä kummallinen vaatimus, että miehen pitää törsätä rahaa ensitreffeille?
Ei ainekaan minun viimeisen 10 vuoden kokemusten mukaan. Ensitreffeihin ei kukaan ole olettanut käytettävän suuria summia rahaa ja aniharva odottanut kummankaan osapuolen tarjoavan toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tosi vaivaannuttavaa istua nokikkain kahvilla ventovieraan kanssa. Ennemmin menen kävelylle, jossa voi rennosti jutustella. Eikä tarvitse kummankaan maksaa mitään.
Parisuhteessa joutuu väistämättä tilanteisiin jossa joutuu olemaan nokakkain, pitää siitä tai ei. Suomalaisten sosiaaliset taidot eivät ole koskaan olleet kovin kummoiset mutta nämä vastaukset täällä oikeasti järkyttää. Miten ihmeessä te pärjäätte työssä ja elämässä kun ei vieraan ihmisen kanssa jutustelu eikä silmiin katsominen onnistu, saati puhelimeen vastaaminen?
Tämä juuri. Jos ihmiseltä ei onnistu normaali keskustelu ja katsekontakti niin thank you, next. Ei todellakaan kiinnosta ryhtyä suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, jonka vuorovaikutustaidot ovat olemattomat.
Mä oon itse todella köyhä tällä hetkellä kun ei ole töitä ja lainat on rästissä. En todellakaan pysty laittamaan 3euroa tai enempää kahviin niin tiukkaa on. Tämä on yksi syy miksi en treffaile vaikka sinänsä kysyntää olisi. En viitsisi sanoa miten huono rahatilanne on heti alussa ja mitä jos mies pyytää treffeille kahvilaan eikä maksakaan? Kerran yksi treffikumppani jonka kanssa olin jo kaupungilla ehdotti pihviravintolaan menemistä kun hänellä oli nälkä. Sanoin, että minulla ei valitettavasti ole rahaa ravintolaan, niin sitten mies heti vaihtoikin kävelysuuntaa ja totesi, että ei hänellä olekaan nälkä. :D
Minun taitaa olla vaan parempi menemättä treffeille ollenkaan kunnes taloudellinen tilanteeni kohenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä jokin keski-ikäisten naisten juttu tämä kummallinen vaatimus, että miehen pitää törsätä rahaa ensitreffeille? En tiedä. Deittailen vain nuoria naisia. Mutta he eivät koskaan vaadi mitään. Treffien pointtina on tutustua toiseen eikä käyttää sitä tekosyynä saada ilmainen ateria ravintolassa. Pitäisi riittää ihan "kävelytreffit". Jos jotain panostusta, jotain hauskaa ulkona kesäaikaan vaikka. Ravintolat yms. eivät ole todellakaan tarpeen ensitreffeillä. Ei tule hyvää kuvaa ketjun mammoista kun kitisevät, ettei mies ole käyttänyt tarpeeksi rahaa. Oletteko porttoja tai jotain?
Lisäyksenä vielä, että kahvilat ovat toki jees, ja miksei ravintolakin joskus, jos vaikka toisella tavalla alkaneet ensitreffit venyvät ja päätetäänkin sitten jatkaa illastamalla ravintolassa. Mutta nytkään en miehenä kaikkiaan oleta maksavani naisen ruuat, en etenkään, jos tällä o
Eli sä tentaat työpaikan ja tilin saldon ensin naiselta, ennen kuin suostut lähtemään hänen kanssaan ravintolaan? Ja kerro ihmeessä missä se sun väittämäsi anteliaisuus näkyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"On olemassa parempia tapoja treffata kuin kahvilassa, jossa onnistumisprosentti on paljon suurempi."
En usko että toisilleen oikeasti sopivilla ihmisillä onnistumisprosentti riippuu paljonkaan siitä millaiset ne ensitreffit ovat.
Kotitreffeillä onnistumisprosentti on lähellä 100%. Esitutustuminen kestää kauan ja moni nainen karsiutuu jo siinä vaiheessa pois. Sitten kun ne kotitreffit järjestyvät, niin nainen todennäköisesti ajattelee etukäteen, että seksiä tullaan harrastamaan. Silloin naisen ei tarvitse pelätä.
Nyt puhuttiin ensitreffeistä, ei siitä mistä tietää viidensillä treffeillä että suhde voi syntyä. Tietenkin suhde etenee niin että joskus mennään toisen kotiin ja silloin sitten se seksikin tulee usein kuvaan. Mutta se ei tarkoita että kotona pidetyt ensitreffit onnistuisivat sen paremmin kuin jossain muualla pidetyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvilassa kahvin ostaminen täysin järjetöntä rahan käyttöä. Kotona voi juoda kahvia paljon halvemmalla. Kahvilasta säästyneet rahat voi käyttää paljon järkevämminkin.
2e onkin tosi iso panostus mahdolliseen parisuhteeseen
Meillä maksaa kahvi 3,5e ja pulla joku 4e. SE on jo 7,5e. Aika kalliiksi tulee jos pitää maksa tämä itselle ja vielä toiselle!!
Ai 15 euroa on susta liian kallista?
Vierailija kirjoitti:
Itse en lähtisi ensitreffeille ravintolaan. Kahvila käy oikein hyvin mutta niin, että maksan itse oman teeni. Jos mies ehdottaa tarjoamista, kiitän ja kieltäydyn.
Ravintolatreffit ovat automaattisesti pidemmät ja jos ruokia odotellessa huomaakin, ettei toinen kiinnosta alkuukaan niin joutuu kärvistelemään paikalla. Toki kerran kahvilatreffeillä olin jo ennen kassaan ihan kypsä deittiin, joka oli arvostellut ensin kahvilan tarjollaolevat tuotteet ja sitten arvosteli kriittisesti kassahenkilönkin. Siinä vaiheessa mietin, että voisinkohan pokkana istua eri pöytään nauttimaan kahvistani ja korvapuustista ilman tuon ihmisen seuraa. Tuon jälkeen päätin, että en säntää samana päivänä matchin synnyttyä treffeille vaan haluan viestiä ensin hetken ja vähän saada toisesti infoa ennen päätöstä treffeille lähtemisestä.
Mutta miten meinasit päästä siihen parisuhde-vaiheeseen, jos tuot treffeillä jo ilmi, ettet halua panostaa tutustumiseen yhtään mitään?
En minä ainakaan haluaisi nähdä uudelleen, jos kokisin olevani toiselle niin yhdentekevä kohtaaminen.