Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Moni sana on tosiaan murrealueittain eri merkitykseltään. Esim tuo talikko/ kihveli. Kainuussa kihveliin roskat, talikolla lanta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"kullitettu" - onko tuo kello aitoa kultaa vai kullitettu.
Käytettiin myös ; kilikkeeraaminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
käytetään sanaa nuorukainen naispuolisesta henkilöstä
Nuorukainen tarkoittaa myös naista, se ei tarkoita miestä. Missään siinä sanassa ei viitata mieheen.
Ei todella tarkoita naispuolista henkilöä. Hänestä käytetään sanaa neitokainen.
Juuri näin. Ja tytöt voivat menettää neitsyytensä tai impeytensä, toisin sanoen päästä neitsyydestään / impeydestään, riippuen siitä, pitikö puhuja neitsyyttä säilyttämisen arvoisena vai lapsuuteen kuuluvana, josta aikuistuessa olikin syytä päästä eroon. Pojat taas menettivät vastaavasti poikuutensa, tai pääsivät siitä. Miespuolisten henkilöiden suhteen ei siis voinut käyttää neitsyys- sanaa. Nyt sitä näkee toisinaan käytettävän.
Vierailija kirjoitti:
Minä käytän usein ilmaisua terhentäytyy- joku siis terästäytyy, valpastuu.
Ja jos joku terhentelee hän uhittelee tosin aika lievästi kukkoillen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirakko, ratsukko.
-kko tarkoittaa kahta. Eläin ja ihminen.Sana on käytössä vieläkin. Näin yhden todistuksen eläinavusteisen kuntouksen suorittamisesta, jossa luki että on lupa toimia koirakkona eli koira ja ohjaaja.
Torrakko. Onko se mies ja ase, vai jotain aivan muuta.
Minun käsitykseni on, että se on ase. Ja nimenomaan pitkäpiippuinen.
Joo. Torrakko merkitsee aika huonoa ja epätarkkaa aseensohloa. Ei mitään tarkkuuskivääriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"kullitettu" - onko tuo kello aitoa kultaa vai kullitettu.
Käytettiin myös ; kilikkeeraaminen
Ja KILIKIT = miehen munat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Pulikka.
En aio antaa selitystä. Google kertoo kyllä mistä leivonta-apuvälineestä on kyse.
Meillä Raja-Karjalassa se on pualikka.
Tarkoittaako Raja-Karjala muuten sekä Pohjois- että Etelä-Karjalan venäjänvastaisen rajan läheistä aluetta?
Jos on kunta, josta osa on raapaistu Neukkulan puolelle, eikös se ole erittäin loogista sanoa aluetta Raja-Karjalaksi? Pohjoisenkin puolella on aika monta kuntaa, joka ei ole ikinä ollut lähelläkään rajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tämän kaiken keskustelun jälkeen ymmärrettävä että rakas kielemme on köyhtymässä....lukekaa nuoret suomalaista (ei käännettyä!) kirjallisuutta niin osaatte ehkä tulevaisuudessa paremmin ilmaista itseänne....huom OMG, LOL, yms eivät ole suomen kieltä....
Kielen muuttuminen ei ole sen köyhtymistä, se on elävän kielen ominaisuus. Aikanaan ensimmäisissä suomen kieliopeissa kuvatuista sijamuodoista monet ovat jääneet jo pois käytöstä, eikä niitä käytä kuin joku Mikko Rimminen tehokeinona romaaneissaan.
Omana kouluaikanani, 1970-80-luvuilla opetettu äidinkieli on jo vanhentunutta, kukaan ei puhu eikä edes kirjoita siten kuin silloin opetettiin. Kielen rikkautta on, että erilaisia ilmaisutapoja hyväksytään nykyään enemmän. Luin taannoin jopa savonmurteella kirjoitetun gradun. Hyväksytty, ansioistaan oikein.
Elävä kieli ottaa aina lainoja ympäriltään, ja hyvä niin. Nykynuorilla on erilainen kieli kuin minun nuoruudessani, eikä kielen museoinnista seuraa mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesukooli (pesuvati)
Kaati (essu)
Naalia (syöpötellä)
Porstua (eteinen)
Tirsmu (vaativa)
Pesuvadista tuli mieleen tämä juttu, josta en tiedä onko ollut tosi vaan vain vitsi:
Kasarmilla vääpeli kysyi alokkaalta, mistä tämä on kotoisin. Alokas vastasi, että Forssasta. Vääpeli suuttui ja sanoi, että se on VORSSA eikä mikään Forssa. Kun Suomen kielessä ei ole ähvää kuin yhdessä sanassa ja se on pesufati!
Meillä sanottiin myös tausaksi. Pesutausa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyttää, kun televisio-ohjelmien nimiin on pesiytynyt sellainen sekasikiö kuin bachelorette. Paljon napakampi olisi samaa tarkoittava vanhapiika.
Vanhapiika on vanhentunut siksi koska ennen oli oikeasti piika
jota heh, nykyisin ei taida olla. Yksikään. Piikuus on siis neitsyys.
Siksi uusi sana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se "kuolta" on ihan alkuperäinen sana siinä Leinon runossa. Leino eli vielä aikaa, jolloin käytössä oli paljon vanhoja sanoja ja sanontoja ja niitä erityisesti käytettiin runoissa ja laulujen sanoissa, vaikka tavallisessa puheessa ei enää.
Monessa vanhassa runossahan on sana "kuuhut," tarkoittaa kuuta.
Taivo on taivas.
Niittu on niitty.
Viherjä on vihreä.
Orhi on orihevonen.
Laattia on lattia.
Ja niin edelleen. Näitä käytettiin kuin tehokeinoina, tunnelman aikaansaamiseksi. Kun lukee Leinoa tai Aleksis Kiveä tai vaikka Juhani Ahoakin, törmää usein ikivanhoihin sanoihin ja sanontoihin.
Jos haluaa tuollaisia katsoa, niin kannattaa lukea Volter Kilven Alastalon Salissa. Siinä on rikasta vanhahta
Ja mikä on taattiasu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istut eli seisot, kyllä eli ei. Ennen "eli" tarkoitti samaa kuin "tai".
Juu. Mitä silloin käytettiin elin tilalle? Vai keksittiinkö logiikka vasta myöhemmin?
Mummoni käytti sanoja eli ja taikka. Ja elikkä.
Kuinka kauan sitten eli tarkoitti samaa kuin tai? Vasta nettikirjoittelun myötä olen tuota nähnyt. Varmaan jossain murteessa. Olen kuitenkin lukenut kirjojakin jo 70 v ja ihan viime vuosina olen tuota kuullut ja nähnyt.🤯
Ja nykynuorilla tuo sana on elikkäs. Sillä joskus aloitetaan jopa vauvapalstan kirjoitus, esim:
Elikkäs tilanne on nyt tämä, anoppi kävi eilen ja....
Naurettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Pannahinen on vanhahtava sana ja se tarkoittaa kirkon pannaan joutunutta henkilöä eli on syntinen tai lainsuojaton.
Pannahinen voi olla myös kirosana, synonyymi sanoille hitto, hiivatti tai hitsi
Hiivattihan voisi olla myös sellainen jolla on hiivatulehdus. Keksin jo uusia käyttömerkityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kovasti ihmisten hutera yleistieto eikö tosiaan tunneta esimerkiksi sanaa hulevesi. Monta muutakin kohtaa ihmettelen. Kannattaisi tosiaankin lukea kirjallisuutta yms.
Hulevesi on ihan yleiskielinen termi, jota käytetään rakentamista ohjaavassa lainsäädännössä. Se on siis sadevettä. Hulevesistä täytyy huolehtia omalla tontilla, sitä ei saa johtaa naapureiden riesaksi. Yleisesti nykyään suositeltu huleveden käsittelytapa on imeyttää se omalla tontilla maaperään silloin kuin se on mahdollista, tai viivyttää sitä ja johtaa se sitten hulevesiverkostoon. Kaupungin vesihuolto antaa ohjeet. Hulevesi on puhtaampaa kuin kiinteistöjen jätevesiviemäreihin johdettava wc- ym. jätevesi, ja osa hulevesistä päätyykin ihan luonnollisesti lumien sulamisen tai muun sadeveden tapaan puroihin, jokiin ja muihin luonnonvesistöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istut eli seisot, kyllä eli ei. Ennen "eli" tarkoitti samaa kuin "tai".
Juu. Mitä silloin käytettiin elin tilalle? Vai keksittiinkö logiikka vasta myöhemmin?
Mummoni käytti sanoja eli ja taikka. Ja elikkä.
Kuinka kauan sitten eli tarkoitti samaa kuin tai? Vasta nettikirjoittelun myötä olen tuota nähnyt. Varmaan jossain murteessa. Olen kuitenkin lukenut kirjojakin jo 70 v ja ihan viime vuosina olen tuota kuullut ja nähnyt.🤯
Ja nykynuorilla tuo sana on elikkäs. Sillä joskus aloitetaan jopa vauvapalstan kirjoitus, esim:
Elikkäs tilanne on nyt tämä, anoppi kävi eilen ja....
Naurettavaa.
Ja Sannuli: Jaahas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnuslukutaulukko
= oli 2000-luvun taitteessa vielä suosittu tapa kirjautua turvallisesti verkkopankkiin. Huomattavasti kätevämpi ja modernimpi mobiilisovellus kuitenkin korvasi nämä antiikkiset ja hankalat laput nopeasti vaikka seniilit vanhukset vielä niitä sitkeästi pitkään yrittivätkin käyttää
Pitkään yrittivätkin käyttää.... miksi menneessä muodossa. Kyllä mulla on tuo käytössä, enkä ole seniili saati vanhus. Ihan on pankeissa käytössä asiakkailleen.
Kuka tuollaisia paperisia enää käyttää? Haloo. Käteistä on toki aina kotivarana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kovasti ihmisten hutera yleistieto eikö tosiaan tunneta esimerkiksi sanaa hulevesi. Monta muutakin kohtaa ihmettelen. Kannattaisi tosiaankin lukea kirjallisuutta yms.
Hulevesi on ihan yleiskielinen termi, jota käytetään rakentamista ohjaavassa lainsäädännössä. Se on siis sadevettä. Hulevesistä täytyy huolehtia omalla tontilla, sitä ei saa johtaa naapureiden riesaksi. Yleisesti nykyään suositeltu huleveden käsittelytapa on imeyttää se omalla tontilla maaperään silloin kuin se on mahdollista, tai viivyttää sitä ja johtaa se sitten hulevesiverkostoon. Kaupungin vesihuolto antaa ohjeet. Hulevesi on puhtaampaa kuin kiinteistöjen jätevesiviemäreihin johdettava wc- ym. jätevesi, ja osa hulevesistä päätyykin ihan luonnollisesti lumien sulamisen tai muun sadeveden tapaan puroihin, jokiin ja muihin luonnonvesistöihin.
Mutta mitä se yksi rokkari laulaa että hulaa hulaa....hula hulaa...se on jäänyt epäselväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rämpiä. Käytettiin merkityksessä sotkea, penkoa, käsitellä huolettomasti epäsiististi.
" Kuka on rämpinyt voirasian?"Metsässä voi rämpiä. Tiheässä maastossa kävelyä tarkoittaa.
Minun inttiaikanani me rämmittiin munia myöten suossa. Olisi voitu tehdä sitä upottavassa lumihangessakin.
Tästäkö tulee sanonta kuin mummo lumessa? Ja meneekö se nopeasti vai hitaasti se mummo? Vai ollenkaan?
Mummo etenee lumessa määrätietoisesti ja vakaasti. Nopeus saattaa olla rajoittunut, niin kuin mummolla toimissaan yleensäkin.
Posmentaa. Jos joku posmentaa niin hän puhuu innolla jostain aiheesta paasaamalla.
Alue: Aihe vapaa
Tarkoittaako Raja-Karjala muuten sekä Pohjois- että Etelä-Karjalan venäjänvastaisen rajan läheistä aluetta?