Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kippari = juusto
No ei oo mikään juusto - kippari on laivan kapteeni tai jonkun paatin kapteeni.
NO voi helevetti sentään, tuollahan Kippari -sanalla tarkoitettiin juuri juustoon liittynyttä yleistynyttä ilmaisua. Kyllä varmaan tietää mikä kippari muuten on :)
Vai niin. Asiayhteydestähän tuo selviää, mistä kipparista on kyse. Koskenlaskijaa ei kyllä nykyään käytetä enää oikein missään muualla kuin sulatejuuston nimessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Visukinttu.
Selittäisin jos osaisin, ei ole mitään käryä, mitä tarkoittaa.
Se on hoikkajalkainen ja kai aika riski kuiteskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visukinttu.
Selittäisin jos osaisin, ei ole mitään käryä, mitä tarkoittaa.
Se on hoikkajalkainen ja kai aika riski kuiteskin.
Tarkoittaa pihiä ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähäsen ohi aiheen, mutta minua nin ärsyttää, kun jotain sanoja ei osata käyttää kunnolla, vaikka yleisesti katsottuna ymmärretään kyllä sen tarkoitus:
Kovin monesti kuulee sanottavan " Mä DIGGAAN SIITÄ " vaikka pitäisi olla " DIGGAAN SITÄ " !
Neon2 lauloi oikein: " ...... unelmaa jossa kaikki MUA DIGGAA ....... " ( ei siis MUSTA , vaan MUA ! )
Diggaa ei siis tarkoita tykkää vaan FANITTAA, IHAILEE
Ei mulla muuta
Nykyään on järjettömän yleistä käyttää vääriä sijamuotoja verbien kanssa. Esim. Epäilty oli syyllistynyt rikoksesta. Ja muita vastaavia ihan jatkuvasti äidinkielisten puhujien suusta. Ihmiset eivät enää lue, joten kai se sitten on sitä, että kielikorva jää vajaaksi eikä kerro edes omasta äidinkielestä, mikä muoto on oikein. En itsekään todellakaan kirjoita tai puhu täydellisesti, mutta kyllä särähtää korvaan n
Ja muutenkin käytetään vääriä sijamuotoja sanonnoissa. Yksi pahimpia ja raivostuttavimpia on "jättää välistä", kun jokin tekeminen tai asia "skipataan". Oikea muoto on "jättää väliin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kovasti ihmisten hutera yleistieto eikö tosiaan tunneta esimerkiksi sanaa hulevesi. Monta muutakin kohtaa ihmettelen. Kannattaisi tosiaankin lukea kirjallisuutta yms.
Hulevesi on ihan yleiskielinen termi, jota käytetään rakentamista ohjaavassa lainsäädännössä. Se on siis sadevettä. Hulevesistä täytyy huolehtia omalla tontilla, sitä ei saa johtaa naapureiden riesaksi. Yleisesti nykyään suositeltu huleveden käsittelytapa on imeyttää se omalla tontilla maaperään silloin kuin se on mahdollista, tai viivyttää sitä ja johtaa se sitten hulevesiverkostoon. Kaupungin vesihuolto antaa ohjeet. Hulevesi on puhtaampaa kuin kiinteistöjen jätevesiviemäreihin johdettava wc- ym. jätevesi, ja osa hulevesistä päätyykin ihan luonnollisesti lumien sulamisen tai muun sadeveden tapaan puroihin, jokiin ja muihin luonnonvesistöihin
Hula hulaa..? Ettei olisi Tuomari Nurmion kappale Huda Huda, jota kyllä Sielun Veljet ja muut Ismo Alangon yhtyeetkin ovat esittäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääretön.
Se tarkoittaa ääretöntä, ei runsasta.On täysin mieletöntä sanoa olevansa äärettömän pahoillaan. Se ei tarkoita mitään.
No hyvänen aika, ääretön kuvaa juuri siinä mielessä samalla ns runsautta ettäsiihen sisältyy kaikki, kaikkeuskin. Kyllä voi olla äärettömän pahoillaan kuvaten pohjatonta pahoittelua.
Aivan niin. Joku asia voi olla äärettömän inhottava, mikä tarkoittaa siis, että sitä inhottavuutta on niin paljon, ettei sillä ole rajoja.
Sepipro. Kivi joka, piti ovea kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Posmentaa. Jos joku posmentaa niin hän puhuu innolla jostain aiheesta paasaamalla.
Tuota sanaa en tunne, mutta tarkoitatko verbiä "posmeltaa"? Miellän tuon tarkoittavan jonkinlaista kylläkin innokasta, mutta ennen kaikkea epäselvää, huonosti muotoiltua tai huonosti argumentoitua puhetta. Vähän niinkuin "sokeltaa", mutta ei ihan sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Onko tämän kaiken keskustelun jälkeen ymmärrettävä että rakas kielemme on köyhtymässä....lukekaa nuoret suomalaista (ei käännettyä!) kirjallisuutta niin osaatte ehkä tulevaisuudessa paremmin ilmaista itseänne....huom OMG, LOL, yms eivät ole suomen kieltä....
Kielen muuttuminen ei ole sen köyhtymistä, se on elävän kielen ominaisuus. Aikanaan ensimmäisissä suomen kieliopeissa kuvatuista sijamuodoista monet ovat jääneet jo pois käytöstä, eikä niitä käytä kuin joku Mikko Rimminen tehokeinona romaaneissaan.
Omana kouluaikanani, 1970-80-luvuilla opetettu äidinkieli on jo vanhentunutta, kukaan ei puhu eikä edes kirjoita siten kuin silloin opetettiin. Kielen rikkautta on, että erilaisia ilmaisutapoja hyväksytään nykyään enemmän. Luin taannoin jopa savonmurteella kirjoitetun gradun. Hyväksytty, ansioistaan oikein.
Elävä kieli ottaa aina lainoja ympäril
Tämä onkin ihan ok, mutta kielen rapautumista minä en siedä. Paljon on menty siihen, että asiakielessäkin hyväksytään kaikenlaisia älyttömyyksiä. Tuo johtuu lähes yksinomaan siitä, että toimisto-olosuhteissa asiakirjat teki ennen asiaan opetetut ammattilaiset, nykyään kaikki ns. asiantuntijat joutuvat tuottamaan itse kirjallisen aineistonsa, eikä lehtikustantajilla ole oikolukijoita jne. Esimerkkinä sana monta, joka on itsessään jo taivutusmuoto eli sitä ei oikeasti saisi taivuttaa montaa. Jos sitä pitäisi taivuttaa, olisi syytä käyttää taivutusmuodotonta synonyymia kuten esim. usea. Lehtiartikkeleissa näkyy joidenkin toimittajien huono kielentaju omissakin teksteissä ja joskus kopsataan ulkomaisia artikkeleita käännöskoneella sen kummemmin tarkastelematta tekstiä ja muutetaan vain kirjoittajan nimeksi toimittajan oma nimi. Ainakin Iltalehdessä olen nähnyt paljon tuollaisia artikkeleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Pesukooli (pesuvati)
Kaati (essu)
Naalia (syöpötellä)
Porstua (eteinen)
Tirsmu (vaativa)
Pesuvadista tuli mieleen tämä juttu, josta en tiedä onko ollut tosi vaan vain vitsi:
Kasarmilla vääpeli kysyi alokkaalta, mistä tämä on kotoisin. Alokas vastasi, että Forssasta. Vääpeli suuttui ja sanoi, että se on VORSSA eikä mikään Forssa. Kun Suomen kielessä ei ole ähvää kuin yhdessä sanassa ja se on pesufati!
Meillä sanottiin myös tausaksi. Pesutausa.
Ettei vain ollut taasa? Tuo on itämurteissa yleinen sana, koska se tulee venäjän kielen vatia tarkoittavasta sanasta taz.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visukinttu.
Selittäisin jos osaisin, ei ole mitään käryä, mitä tarkoittaa.
Se on hoikkajalkainen ja kai aika riski kuiteskin.
Tarkoittaa pihiä ihmistä.
Juuri näin. Sana visu taas tarkoittaa sellaista, joka huolehtii jostain asiasta tarkasti ("pitää visusti kiinni"). Visukinttu pitää rahoistaan visusti kiinni. Sitä en tiedä, miksi hän tekee sen kintuillaan eli jaloillaan eikä käsillään. Olisiko sana kinttu voinut tarkoittaa muinoin myös yläraajoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Hämmästyttää, kun televisio-ohjelmien nimiin on pesiytynyt sellainen sekasikiö kuin bachelorette. Paljon napakampi olisi samaa tarkoittava vanhapiika.
Vanhapiika on vanhentunut siksi koska ennen oli oikeasti piika
jota heh, nykyisin ei taida olla. Yksikään. Piikuus on siis neitsyys.
Siksi uusi sana.
Täysin päätöntä ottaa yleiseen käyttöön sana, jota suurin osa suomalaisista ei osaa oikealla tavalla edes lausua. Vanhapiika kelpaa siis oikein hyvin vieläkin ja yleensä kaikki tietävät, mitä se tarkoittaa, vaikka ei olisi ikinä edes kuullut piikomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Ihmetyttää kovasti ihmisten hutera yleistieto eikö tosiaan tunneta esimerkiksi sanaa hulevesi. Monta muutakin kohtaa ihmettelen. Kannattaisi tosiaankin lukea kirjallisuutta yms.
Hulevesi on ihan yleiskielinen termi, jota käytetään rakentamista ohjaavassa lainsäädännössä. Se on siis sadevettä. Hulevesistä täytyy huolehtia omalla tontilla, sitä ei saa johtaa naapureiden riesaksi. Yleisesti nykyään suositeltu huleveden käsittelytapa on imeyttää se omalla tontilla maaperään silloin kuin se on mahdollista, tai viivyttää sitä ja johtaa se sitten hulevesiverkostoon. Kaupungin vesihuolto antaa ohjeet. Hulevesi on puhtaampaa kuin kiinteistöjen jätevesiviemäreihin johdettava wc- ym. jätevesi, ja osa hulevesistä päätyykin ihan luonnollisesti lumien sulamisen tai muun sadeveden tapaan puroihin, jokiin ja muihin luonnonvesistöihin.
Eihän tässä ollut siitä kyse, mitä hulevesi on, vaan siitä, miksi tuollainen sana on. Eli mistä tulee yhdyssanan alkuosa hule? Et taida sinäkään osata sen kummemmin asiaa selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnuslukutaulukko
= oli 2000-luvun taitteessa vielä suosittu tapa kirjautua turvallisesti verkkopankkiin. Huomattavasti kätevämpi ja modernimpi mobiilisovellus kuitenkin korvasi nämä antiikkiset ja hankalat laput nopeasti vaikka seniilit vanhukset vielä niitä sitkeästi pitkään yrittivätkin käyttää
Pitkään yrittivätkin käyttää.... miksi menneessä muodossa. Kyllä mulla on tuo käytössä, enkä ole seniili saati vanhus. Ihan on pankeissa käytössä asiakkailleen.
Kuka tuollaisia paperisia enää käyttää? Haloo. Käteistä on toki aina kotivarana
Minä, mutta en nyt kerro nimeäni. Tuo taulukko on tallessa siltä varalta, että jostakin syystä mobiilitunnistus ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Tunnuslukutaulukko
= oli 2000-luvun taitteessa vielä suosittu tapa kirjautua turvallisesti verkkopankkiin. Huomattavasti kätevämpi ja modernimpi mobiilisovellus kuitenkin korvasi nämä antiikkiset ja hankalat laput nopeasti vaikka seniilit vanhukset vielä niitä sitkeästi pitkään yrittivätkin käyttää
Pitkään yrittivätkin käyttää.... miksi menneessä muodossa. Kyllä mulla on tuo käytössä, enkä ole seniili saati vanhus. Ihan on pankeissa käytössä asiakkailleen.
Kuka tuollaisia paperisia enää käyttää? Haloo. Käteistä on toki aina kotivarana
Mullapa onkin tunnuslukulaite, hähää. Sekin on paljon turvallisempi kuin mikään mobiilisovellus ja paljon käytännöllisempi, jos käyttää pankkia useammalla eri laitteella.
Vierailija kirjoitti:
Posmentaa. Jos joku posmentaa niin hän puhuu innolla jostain aiheesta paasaamalla.
Posmittamista se on ainakin Itä-Suomessa.
Olen kuullut sanottavan huudahduksen "hulee" jos vaikka lapsi kaataa juomalasin ja juomat leviävät pöydälle. Luulen, että tämä on vanha sanonta jota on käytetty ainakin jossain päin Savoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... että semmoinen komeljanttari...
Komeljanttari sanaa käytetään myös miehekkäästi esiintyvästä komentelevasta naisesta, Justiina esim. Tai Niskavuoren Heta- elokuvista tyyppisestä naisesta.
Olen eri mieltä. Komentelevasta "justiinasta" käytettiin sanaa komentuura.
Komeljanttari on nimenomaan esiintyjä, näyttelijä, teatterilainen. Saattoi olla hiukan halventavakin nimitys, "turhanaikainen komeljanttari," ei siis mikään oikean ja kunnon työn tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visukinttu.
Selittäisin jos osaisin, ei ole mitään käryä, mitä tarkoittaa.
Se on hoikkajalkainen ja kai aika riski kuiteskin.
Jos oikein muistan, niin Aku Ankka käytti tätä nimitystä Roopesta.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä o het veleho ketju!