Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Vierailija kirjoitti:
Laitanpa tähän Teille nuorille muutaman harvinaisemman sanan merkityksineen(sano hep, jos olet kuullut ja tiesit):
1. Kööki eli keittiö
2 Talriikki eli lautanen
3. Kahveli eli haarukka
4. Huussi eli entisajan vessa ulkotiloissa
5. Tunkio eli avokomposti
6. Keskeevari eli majatalo
7. Kangas eli hiekkapohjainen mäntymetsikkö
8. Pirssi eli taksi
6: Kestikievari. Oli myös kievarikyyti.
Muista olen samaa mieltä, mutta näissä on myös toinen muoto:
4. Hyysikkä
5. Myös lantala oli tunkio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerni
on puuvillakankaasta valmistettu pöytäliina, jonka pintaan on lisätty akryylipinnoite, mikä tekee liinasta helposti puhdistettavan. Se on ohuempi ja laskeutuvampi kuin perinteinen vahakangas, ja se muistuttaa enemmän kangasta. Kerni on suosittu valinta, kun halutaan yhdistää pöytäliinan käytännöllisyys ja kaunis ulkonäkö.
Terni? Ternimaito? Minkälaista maitoa?
Hei poikimisen jälkeen lypsettävää maitoa, ja käytetään myös myös muiden nisäkkäitten ensimmäisestä vastasyntyneelle jälkeläiselle tarkoitettua maitoa.
Äidillä ei ole kuitenkaan ternimaitoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirakko, ratsukko.
-kko tarkoittaa kahta. Eläin ja ihminen.Sana on käytössä vieläkin. Näin yhden todistuksen eläinavusteisen kuntouksen suorittamisesta, jossa luki että on lupa toimia koirakkona eli koira ja ohjaaja.
Torrakko. Onko se mies ja ase, vai jotain aivan muuta.
Aika huono ase se on. Sellainen, jolla ei osu kuin ladon seinään. Sisäpuolelta.
Myös TUSSARI sanaa käytettiin. Ota se tussarisi mukaan ja lähdetään. Näin ainakin P-Karjalassa.
Kihveli= lannanluontiin tarkoitettu harvapiikkinen rautainen työväline. Harva siksi että kiinteä lanta ja heinä /oljet/märkä paakkuuntunut puru tarttuivat siihen
Roopa Ankka käänteli kihvelillä myös rahojaan pankissaan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitanpa tähän Teille nuorille muutaman harvinaisemman sanan merkityksineen(sano hep, jos olet kuullut ja tiesit):
1. Kööki eli keittiö
2 Talriikki eli lautanen
3. Kahveli eli haarukka
4. Huussi eli entisajan vessa ulkotiloissa
5. Tunkio eli avokomposti
6. Keskeevari eli majatalo
7. Kangas eli hiekkapohjainen mäntymetsikkö
8. Pirssi eli taksi
6: Kestikievari. Oli myös kievarikyyti.
Muista olen samaa mieltä, mutta näissä on myös toinen muoto:
4. Hyysikkä
5. Myös lantala oli tunkio.
Lantala oli enemmän kuin pelkkä tunkio se oli karjasuojan takana oleva erillinen seinällinen osa jonka yhteyteen tuli myös usein huussin tarpeet, huussin puolelta. Lantalaan luotiin lanta karjasuojasta ja lantalan takaseinässä oli sitten iso luukku josta lanta poistettiin lantalasta kun se täyttyi. Karjanlanta vietiin pelloille.
Vierailija kirjoitti:
Kihveli= lannanluontiin tarkoitettu harvapiikkinen rautainen työväline. Harva siksi että kiinteä lanta ja heinä /oljet/märkä paakkuuntunut puru tarttuivat siihen
Roopa Ankka käänteli kihvelillä myös rahojaan pankissaan :)
Eikö tuo ole talikko? Kihveli on ainakin meidän murteessa se rikkalapiosetin pesäosa, harja ja kihveli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ruotsista juontavat sanat, kuten kandelaaberi ( kynttelikkö), pytinki( rakennus) , kontrahti (sopimus), tampuuri (eteinen) , hantuuki ( pyyhe) , kundi ( asiakas) , huusholli ( talous) , vanna ( amme) jne . 1900-luvun alussa oli kaikki nämä vielä käytössä . Oma 89-v mummoni puhuu yhä ammeesta vannana :)
Vanna tulee venäjän kielestä, banja.
Samoin sontikka, masiina, robotti, ikkuna. Kaikkihan me nuo sanat tunnistamme, vai mitä?
Banja () oli kyllä sauna, ainakin kun viimeksi katsoin. Amme on vanna ().
Kihveli ei tosiaankaan ole talikko.
Talikolla luotiin lantaa, kihveliin lakaistaan roskat lattialta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihveli= lannanluontiin tarkoitettu harvapiikkinen rautainen työväline. Harva siksi että kiinteä lanta ja heinä /oljet/märkä paakkuuntunut puru tarttuivat siihen
Roopa Ankka käänteli kihvelillä myös rahojaan pankissaan :)
Eikö tuo ole talikko? Kihveli on ainakin meidän murteessa se rikkalapiosetin pesäosa, harja ja kihveli.
Meillä se kihveli oli vain tuo lannanluomisväline ei minkään sisävälineen osa taatusti :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihveli= lannanluontiin tarkoitettu harvapiikkinen rautainen työväline. Harva siksi että kiinteä lanta ja heinä /oljet/märkä paakkuuntunut puru tarttuivat siihen
Roopa Ankka käänteli kihvelillä myös rahojaan pankissaan :)
Eikö tuo ole talikko? Kihveli on ainakin meidän murteessa se rikkalapiosetin pesäosa, harja ja kihveli.
Meillä se kihveli oli vain tuo lannanluomisväline ei minkään sisävälineen osa taatusti :).
Näin siis Itä-Suomessa. Eli älkää alkako vääntämään. Alue eroista kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ruotsista juontavat sanat, kuten kandelaaberi ( kynttelikkö), pytinki( rakennus) , kontrahti (sopimus), tampuuri (eteinen) , hantuuki ( pyyhe) , kundi ( asiakas) , huusholli ( talous) , vanna ( amme) jne . 1900-luvun alussa oli kaikki nämä vielä käytössä . Oma 89-v mummoni puhuu yhä ammeesta vannana :)
Vanna tulee venäjän kielestä, banja.
Samoin sontikka, masiina, robotti, ikkuna. Kaikkihan me nuo sanat tunnistamme, vai mitä?
Banja () oli kyllä sauna, ainakin kun viimeksi katsoin. Amme on vanna ().
Se että tämä palsta ei tue kyrillisiä merkkejä tuskin yllättää ketään, mutta Sanakirja auttaa:
Vierailija kirjoitti:
Rötvätä
Se on sellaista tekemistä jossa räiskitään menemään vähän siihen suuntaan ei niin tarkasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Kippari = juusto
No ei oo mikään juusto - kippari on laivan kapteeni tai jonkun paatin kapteeni.
NO voi helevetti sentään, tuollahan Kippari -sanalla tarkoitettiin juuri juustoon liittynyttä yleistynyttä ilmaisua. Kyllä varmaan tietää mikä kippari muuten on :)
Kippari-juustopaketin kannessa on oikean kipparin kuva, eli ei kippari ole juustoa vaan Kippari on. Huomaatko eron kirjoitusasussa, vai oletko niin vajaapäinen, ettet edes tuota asiaa erota?
Vierailija kirjoitti:
Sairaus nimeltä ohimovika. Puhe oli tyrästä.
Ennen myös yleinen kuolinsyy oli sisusvika. Liekkö sitten syöpä?
Tuo ohimovika sopisi kyllä moneen päävikaan, erityisesti jos tyrii paljon :) .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihveli= lannanluontiin tarkoitettu harvapiikkinen rautainen työväline. Harva siksi että kiinteä lanta ja heinä /oljet/märkä paakkuuntunut puru tarttuivat siihen
Roopa Ankka käänteli kihvelillä myös rahojaan pankissaan :)
Eikö tuo ole talikko? Kihveli on ainakin meidän murteessa se rikkalapiosetin pesäosa, harja ja kihveli.
Meillä se kihveli oli vain tuo lannanluomisväline ei minkään sisävälineen osa taatusti :).
Näin siis Itä-Suomessa. Eli älkää alkako vääntämään. Alue eroista kyse.
No ihan itäsuomalaisena meillä oli minenomaan rikkakihveli, johon lakaistiin roskat lattialta. Talikko oli ihan talikko😨 taatusti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaus nimeltä ohimovika. Puhe oli tyrästä.
Ennen myös yleinen kuolinsyy oli sisusvika. Liekkö sitten syöpä?
Tuo ohimovika sopisi kyllä moneen päävikaan, erityisesti jos tyrii paljon :) .
Myös kuoli poltetautiin ilmaisua ollut paljon, mihin lie viitannut? Tietääkö lääkärit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ruotsista juontavat sanat, kuten kandelaaberi ( kynttelikkö), pytinki( rakennus) , kontrahti (sopimus), tampuuri (eteinen) , hantuuki ( pyyhe) , kundi ( asiakas) , huusholli ( talous) , vanna ( amme) jne . 1900-luvun alussa oli kaikki nämä vielä käytössä . Oma 89-v mummoni puhuu yhä ammeesta vannana :)
Vanna tulee venäjän kielestä, banja.
Samoin sontikka, masiina, robotti, ikkuna. Kaikkihan me nuo sanat tunnistamme, vai mitä?
Banja () oli kyllä sauna, ainakin kun viimeksi katsoin. Amme on vanna ().
Tuosta banjasta se vanna-ilmaisukin tulee, koska sekä saunassa että vannassa kylvetään. Ruotsissa amme on badkar, eli tuosta ei vanna ole voinut kehkeytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kippari = juusto
No ei oo mikään juusto - kippari on laivan kapteeni tai jonkun paatin kapteeni.
NO voi helevetti sentään, tuollahan Kippari -sanalla tarkoitettiin juuri juustoon liittynyttä yleistynyttä ilmaisua. Kyllä varmaan tietää mikä kippari muuten on :)
Kippari-juustopaketin kannessa on oikean kipparin kuva, eli ei kippari ole juustoa vaan Kippari on. Huomaatko eron kirjoitusasussa, vai oletko niin vajaapäinen, ettet edes tuota asiaa erota?
No juurihan käytin oikein sanoja ja isoja kirjaimia, vai oletko vähä-älyinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säilytysastia on hinkki ei hinki. Tarkastuskarjakkoa eli karjantarkkailijaa sanottiin asestentiksi.
Asistentiksi.
Aiheeseen liittyen entiseen aikaan tunnettiin ravattisonni, alan naisistuessa keinosiementäjä ja nykyään seminologi.
Äitini oli karjakko ja keinosiementäjää sanoi salkkusonniksi😅. Tuo tarkkailija oli asistentti.
No hyvänen aika, ääretön kuvaa juuri siinä mielessä samalla ns runsautta ettäsiihen sisältyy kaikki, kaikkeuskin. Kyllä voi olla äärettömän pahoillaan kuvaten pohjatonta pahoittelua.